Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
Asiaan sen enempää kantaaottamatta tuli mieleen, että pitäähän siihen lisätä vielä varastot > leikkeille,viljoille,rypsille,ohrarehulle,rankille,oljille ja mitä näitä nyt onkaan.lisäksi pitää olla kuivat paikat kivennäisille ja vitamiineille ja mitä kukakin tykkää sinne laittaa. Aika kalliita rakennuksia ne on, kun on kysellyt heiltä jotka ne on rakentanut. Viljoille vielä lisäksi kuivaaminen. Jotkuthan toki säilöö kosteana niinkuin täskin ketjus on jo kirjoteltu, lisäksi säilöntä tappioitakin tulee sieltä tuoresäilönnän kautta väkisinkin. Sitoo yhden traktorin sekoittimen eteen jokatapaukses, olkoon niin vanha kone kun tahtoo, huoltoa ja kuluja siitä on jokatapaukses. Hiehojen ja mullikoiden optimaaliseen ruokintaan tällä konstilla varmasti päästään helpommin kuin pelkällä säilörehu/korsirehu ruokinnalla, jos ei ole hiehorehut erikseen eri läjäs tai paalis.
Useasti sitten vielä tapellaan sen seoksen kanssa kun ei osata sitä laskea/tehdä eikä pystytä kysymään neuvoa osaavilta henkilöiltä ennekun on tullut takkiin riittävästi. Eläinliikenne ei tahdo pelata, pitoisuudet on päin hanuria, halvauksia, yms.
Onko asia yhtään näin vai onko nykysuomessa jo niin ammattitaitoisia isäntiä ja emäntiä jotka tämän paletin pyörittää kunnolla voitokseen? Sen tiedän, että on, mutta onko niitä vain marginaalinen osa?
