Lainaus käyttäjältä: MrMäkirinne - 10.09.10 - klo:11:01

Asiaan sen enempää kantaaottamatta tuli mieleen, että pitäähän siihen lisätä vielä varastot > leikkeille,viljoille,rypsille,ohrarehulle,rankille,oljille ja mitä näitä nyt onkaan.lisäksi pitää olla kuivat paikat kivennäisille ja vitamiineille ja mitä kukakin tykkää sinne laittaa. Aika kalliita rakennuksia ne on, kun on kysellyt heiltä jotka ne on rakentanut. Viljoille vielä lisäksi kuivaaminen. Jotkuthan toki säilöö kosteana niinkuin täskin ketjus on jo kirjoteltu, lisäksi säilöntä tappioitakin tulee sieltä tuoresäilönnän kautta väkisinkin. Sitoo yhden traktorin sekoittimen eteen jokatapaukses, olkoon niin vanha kone kun tahtoo, huoltoa ja kuluja siitä on jokatapaukses. Hiehojen ja mullikoiden optimaaliseen ruokintaan tällä konstilla varmasti päästään helpommin kuin pelkällä säilörehu/korsirehu ruokinnalla, jos ei ole hiehorehut erikseen eri läjäs tai paalis.
Useasti sitten vielä tapellaan sen seoksen kanssa kun ei osata sitä laskea/tehdä eikä pystytä kysymään neuvoa osaavilta henkilöiltä ennekun on tullut takkiin riittävästi. Eläinliikenne ei tahdo pelata, pitoisuudet on päin hanuria, halvauksia, yms.
Onko asia yhtään näin vai onko nykysuomessa jo niin ammattitaitoisia isäntiä ja emäntiä jotka tämän paletin pyörittää kunnolla voitokseen? Sen tiedän, että on, mutta onko niitä vain marginaalinen osa?

Meillä siirryttiin aperuokintaan heti, kun pihatto valmistui -99. Ehkä meilläkin olisi muuten kioskiruokinta, ellen olisi aikoinani suorittanut maatilaharjoittelua juuri seosrehutilalla. Sielä vakuutuin siitä ruokintamuodosta, enkä kyllä ole haikaillut muiden perään. Sitoohan se jokapäiväiseen appeentekoon, mutta yksinkertainen ruokintamuoto sopii yksinkertaiselle isännälle. Vähän sama juttu kuin lypsyaseman kanssa, kun lypsy on suoritettu, ei sitä tartte ajatella 12 tuntiin. Ei tule hälyjä tai toimintahäiriöitä.

Mitä taas tulee niihin kalliisiin rehuvarastoihin, niin ei meillä ainakaan ole kauheasti tarvinnut niihin laittaa rahaa. Ohrarehu ja rapsirouhe varastoidaan kanalamallin ulkorehusiiloissa, joista purku on ruuvilla apevaunuun. Rankilla on tietysti oma säiliönsä ja pahnat on kanttipaaleissa vanhassa laakasiilossa. Vilja on kuivattua siitä syystä, että pääasiassa kaikki ostetaan naapureilta ja se tulee kuivattuna. Säilörehu on laakasiiloissa, joihin tehdään myös vihantarehut ja varastoidaan tarvittaessa myös tuoreleikkeet yms.

Apereseptien teon olen ulkoistanut alusta asti ammattilaisille, vaikka koulut olen itsekin käynyt. Näppituntuma seoksen tekoon pitää tietysti olla itselläkin, mutta tarkemmat viilaukset tekee toinen. Parsinavetassa tuotos oli reilu 7000 kg, appeeseen siirtymisen jälkeen ollaan oltu 10 000 molemmin puolin

Oikeeta puhetta. Lyhyellä kokemuksella en kanssa pois anna apevaunua.

Meillä kokeiltiin kioskiruokinnan jälkeen apevaunua vuoden verran ja se oli niin työläs että palattiin kioskeihin ja nyt on hyvä. Appeeseen siirtyminen johtui siitä kun tuli toinen lypsysysteemi ja eri firmasta. Myytiin kioskit ja lypsyasema toiselle tilalle. Että on kokemusta kummastakin.
Apesysteemi on varmasti ihan toimiva jos sitä automatisoi vähäsen niin, että käsityötä ei tarvitse tehdä juurikaan.

Meillä kokeiltiin kioskiruokinnan jälkeen apevaunua vuoden verran ja se oli niin työläs että palattiin kioskeihin ja nyt on hyvä. Appeeseen siirtyminen johtui siitä kun tuli toinen lypsysysteemi ja eri firmasta. Myytiin kioskit ja lypsyasema toiselle tilalle. Että on kokemusta kummastakin.
Apesysteemi on varmasti ihan toimiva jos sitä automatisoi vähäsen niin, että käsityötä ei tarvitse tehdä juurikaan.

aperuokinnassa käsityötä? meillä tarvii vain kivennäiset (50kg/d) käsin, muuten apeeseen/komponentteihin ei käsin tarvi koskea..

Paalitilallehan se nimenomaan kuuluu. Saa sekotettua eri satojen ja eri laatuset paalit keskenään ja pystytään syöttämään koko vuoden samanlaatusta säilörehua.

Tästä olen samaa mieltä, vaikka meillä onkin erillisruokinta. Siilorehun kanssa on melko helppoa puolivuotta, se on suht samanlaista vaikka olisi eri satoakin (noukkarilla tehtyä). Meillä 1. sato siiloissa ja 2. aumassa. Vuoden 2009 satoa tuli sen verran, että paalattiin kesällä ja syksyllä. 1. ja 2. sadon paalit ovat niin erilaatuisia, että on niitä täysi työ syöttää. Pienkuormaajalla ei niitä kovin paljoa sekaisin saa. Osa on semmoista palmikkoa, että lehmätkään ei viitsi niitä möyhiä. Vaan kun ei oo ylimääräistä kalustoa paalien silppuamiseksi/sekoittamiseksi, niin tällä mennään.

Paalirehu on joskus haasteellinen suunnitelmassa. Siis jos appeeseen lisätään säilörehua paalin välein, niin joskus tuo rajoittaa optimointia huomattavan paljon. Jos siis vaikka kolme paalia on liian vähän mutta neljä paalia on liikaa. Usein on myös jotain huonoa säilörehua ("kokoviljasäilörehua") jonka ruokinnallinen optimi olisi joku 1 kgka päivässä, mutta onkin pakko laittaa sitä väkisin kokonainen paali.

Tietysti: Näitä ongelmia ei ole jos vaunu on tarpeeksi iso yms. Mutta suunnittelussa on vaikeuksia jos on vaikka neljää paalirehua kerrallaan ja pitäisi niistä koostaa tasan vuorokauden ape tietylle lehmämäärälle.

Ja joo joo... Voihan sitä tehdä eri päivinä erikokoisia eriä ja plaa plaa... 

Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä.

Miksi näin?? Lehmä tarvii nelin-viisinkertaisen ajan saadakseen tuon paalirehun sisälleen verrattuna tarkkussilputtuun rehuun. Tästä löytyy useampia tutkimustuloksia. Syöntiin käytetty aika on pois maidontuotannosta eli makoilusta ja märehtimisestä. Näin lehmän hyötysuhde laskee ilman että autuas erillisruokkija sitä edes huomaa Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.09.10 - klo:23:31

Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä.

Miksi näin?? Lehmä tarvii nelin-viisinkertaisen ajan saadakseen tuon paalirehun sisälleen verrattuna tarkkussilputtuun rehuun. Tästä löytyy useampia tutkimustuloksia. Syöntiin käytetty aika on pois maidontuotannosta eli makoilusta ja märehtimisestä. Näin lehmän hyötysuhde laskee ilman että autuas erillisruokkija sitä edes huomaa Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....

Voi olla näinkin mutta toisaalta vaikka tuotos nousis suomen parhaimmaksi karjaksi tuon rehun takia niin ei saatais maidosta takaisin palkka, ja polttoainekuluja mitkä menee tarkkussilputun rehun tekemiseen, tallaamiseen, ja navettaan vientiin jne. Paalit käytännössä hajoaa ruokintapöydälle kun otetaan verkot pois jolloin lehmien on melko hyvä syödä. Robotillinen lehmiä syö kuitenkin noin 3 paalia vuorokaudessa ja 6 paalin laittaminen kestää noin 30 minuuttia jolloin rehustukseen kuluu noin 15 minuuttia päivässä.

Koska itse ei kuitenkaan ehdi kaikkea tehdä ja palkkatyövoiman hinnan tiedän hyvinkin tarkkaan niin olen kokenut että säilörehun osalta edullisimmaksi tulee isot paalit paalainkäärijällä tehtynä ja ehjänä ruokittua. Tällä metodilla ollaan päästy yli 10000 keskituotokseen joten en ole katsonut tarpeelliseksi vaihtaa.

Ja kuten olen ennenkin todennu niin mielestäni paalin ainoa oikea tapa on syöttää ehjänä koska sen muussaaminen apevaunulla tms. on niin työläs ja aikaavievä että silloin rehua kannattaa silputa jo enemmän tekovaiheessa.

Otit tuon tuotoksen ja sen nousun heti esiin....ei puhuta samasta asiasta...

Tuossa on laskettu 600 tonnin maitotuotolla ja 180 euron keskimääräisellä rehun ka-tonnihinnalla se kustannusero, minkä hyötysuhteeseen panostamalla saa aikaan. En väitä, että pelkkä tarkkuussilppuaminen tms yksittäinen asia olisi tie onneen, mutta väitän että liian moni ruokkii tuolla 1.2 ja alle hyötysuhteella....

hyötysuhde                          1,2        1,3         1,4        1,5   
maitotuotto/v                       264000   264000   264000   264000         
rehukustannus                      90000    83076     77142     72000   
rehua ka-tonni/v                   500       461         428        400   
Maitotuotto-rehukustannus     174000  180923    186857   192000   

Minä olen sen vertaa huono laskemaan (sen takia olenkin viljelijä) että parempi että en puutu niihin ollenkaan mutta.

Mun ajatusmaailman mukaan en laske niin yksittäisen työn hintaa kun koitan katsella kokonaisuutta. Tällöin olen todennut että jokaista ulkopuoliselle maksettua työtuntia kohden täytyy jostain saada revittyä sama raha takaisin. Tästä syystä en katso järkeväksi teetättää vaikka rehun siirtoajoa ja painatusta joko palkkatyövoimalla  tai urakoitsijalla. Samoiten rehunjako on hyvä minun tapauksessa saada mahdollisimman nopeaksi koska päivittäinen navetointi on juuri rajoilla että itse viittii päivittäin hoitaa. Tästä johtuen katson että se ehjän paalin syöttökin on tuottavaa. Ja koska ajatusmaailma on tällainen niin omat lehmät ei tarvitse lypsää ulkopuolisille vaan kaikki mikä jää viivan alle on hyödyksi itselleni.

Noihin laskelmiin sen vertaa että en viitti laskea mitä toi 100 kuivaa-aine tonnia tekee vuodessa paaleina mutta jos olettaa että tekee rehua satoa kohden vuodessa puolipäivää enemmän niin saa melkein ton 100 tonnia kahdessa sadossa aikaiseksi. Ja jos haen 6 kuormaa rehua kotia lisää niin sekään ei ole niin mahdotonta koska niille rehuille ei koneet enää paljoa maksa. Mutta tosiaan jos rehun syöttöaika lisääntyy 45 minuuttia päivässä 365 päivää vuodessa niin sitä pidän huomattavana.

Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....

***Asia ei ole ihan näin mustavalkoinen. Tarkkuussilpputtua rehu kyllä syödään enempi, mutta en olisi niinkään varma tuosta hyväksikäytöstä. Ruokasulan läpivirtaus kasvaa lyhyellä silpulla ja sitä kautta hyväksikäyttö laskee. Tämän ilmiön ehkäisemiseksi sitten laitetaan olkea mukaan vauhtia jarruttamaan. Eiköhän tässäkin asiassa kultainen keskitie ole se paras eli sellainen 4-5 senttinen silppu, oli se sitten tarkkuussilppurilla tai noukkarilla tehtyä, ihan sama.

Otit tuon tuotoksen ja sen nousun heti esiin....ei puhuta samasta asiasta...

Tuossa on laskettu 600 tonnin maitotuotolla ja 180 euron keskimääräisellä rehun ka-tonnihinnalla se kustannusero, minkä hyötysuhteeseen panostamalla saa aikaan. En väitä, että pelkkä tarkkuussilppuaminen tms yksittäinen asia olisi tie onneen, mutta väitän että liian moni ruokkii tuolla 1.2 ja alle hyötysuhteella....

hyötysuhde                          1,2        1,3         1,4        1,5   
maitotuotto/v                       264000   264000   264000   264000         
rehukustannus                      90000    83076     77142     72000   
rehua ka-tonni/v                   500       461         428        400   
Maitotuotto-rehukustannus     174000  180923    186857   192000   

Mielenkiintoista. Koetin laskeskella omaa tilannetta ja totesin nouhätä: hyötysuhde 1.21 !    Mutta kun keskimääräiseksi ka-tonnihinnaksi sain 146€ niin silloin maitotuotto-rehukustannus antaisi tuossa laskelmassa 191000 eli melkein saman kuin 1.5 hyötysuhteella? Voi olla että laskin väärin kun on näin myöhä   

Appeen sekaan laitan pitkänä korjattua kuivaa heinää juuri hidastamaan ruuan kulkua. Eikä ole ollenkaan sama asia, onko rehu tasalaatuisesti silputtua vai lyhyttä sisältäen 5-10% pitkää kortta. Syöntiajoissa on ihan merkittävä ero nähtävissä, ruokintapöydän kulmilla hengailun sijaan makoilevat parsissa märehtimässä. Tallentava kamera ja aktiivisuusmittaus on ihan pätevä pari käyttäytymisen seurantaan.....

Shrek: ei täälläkään hyötysuhde ole edes 1.4 vielä, rehutonni maksaa suurinpiirtein sen minkä sullakin. Mutta paalattu säilörehu on tuon 180 euron tuntumassa, siksi laitoin hinnaksi sen....

Pääasiassa ensikoista koostuvaa karjaa ei saa niin hyvälle hyötysuhteelle kuin vanhempia lehmiä. Kasvu ja kehitys vaatii oman osansa. Hyötysuhteeseen panostaminen pidentää lehmien työuria lähes automaattisesti

ja pitkän kuidun terveydelliset vaikutukset?

Jakakaa kokeeksi apemössön päälle ehjää nurmirehua, siis niittorehua, säilörehua tai kuivaa heinää, jääkö syömätä vaikko syödäänkö heti kilpajuoksuna?
Tehotuottaja valittaa työn vaikeudesta tai että lehmät vetävät allensa osan pitkästä rehusta. Nämä apesekoilijat ovat osaamattomia ruokintapöydän suunnittelijoita, sen kyllä huomaa. 

Taas menee ihmisen työn helppous ja eläimen etu hakaukseen...  

Missä luonnontilainen nauta saa tasapituista korsirehua 2-5 cm) jatkuvasti naamansa eteen?
Ei missään tuhansien vuosien aikana.

tåtå kysymystä pitää jatkaa että mikä luonnonmukainen nauta tuottaa 12000 kiloa maitoa vuodessa.

Siitä luonnonmukaisesta ajatustavasta kannattaa koittaa päästä eroon kun nauta on jalostettu tehotuottajaksi niin sille pitää taata hyvä ympäristö nykyiseen toimeen.

ja pitkän kuidun terveydelliset vaikutukset?

Jakakaa kokeeksi apemössön päälle ehjää nurmirehua, siis niittorehua, säilörehua tai kuivaa heinää, jääkö syömätä vaikko syödäänkö heti kilpajuoksuna?
Tehotuottaja valittaa työn vaikeudesta tai että lehmät vetävät allensa osan pitkästä rehusta. Nämä apesekoilijat ovat osaamattomia ruokintapöydän suunnittelijoita, sen kyllä huomaa. 

Taas menee ihmisen työn helppous ja eläimen etu hakaukseen...  

Missä luonnontilainen nauta saa tasapituista korsirehua 2-5 cm) jatkuvasti naamansa eteen?
Ei missään tuhansien vuosien aikana.

Eiköhän se aika tasapituiseksi ole ruoka suussa jauhaantunut tuhansien vuosien ajan Oleellisempaa on kritisoida kuidun määrää appessa jos kommenttia haluat heittää.

Työn helppous ja eläimen etu? Reaalimaailmassa se on kompromissi. Tehdään sopimus? Kerro miten eläimet tasan tarkkaan hoidetaan, sitoudut ostamaan sen "tuotteen" ja minä määrään hinnan, sen hinnan millä elän, ok? Mieluusti hoidan yhden eikun kaksi (lauma) lehmää, hevosen , pari kania, muutaman tipusen, sian ,lampaan ja ehkä jotain  muuta. Tämä ei ole vitsi. Ainahan voit tehdä sen itsekin, kasvattaa oman ruokasi, olipa se sitten porkkanaa tai pihviä. Se olisi niin terveellistä, nykyajan ihmiselle, kasvattaa ruokansa itse. Toivottavasti edes marjanpoimuri pysyy kädessä, mänkee mehtään, puolukka-aika!

Mielenkiintoista. Koetin laskeskella omaa tilannetta ja totesin nouhätä: hyötysuhde 1.21 !    Mutta kun keskimääräiseksi ka-tonnihinnaksi sain 146€ niin silloin maitotuotto-rehukustannus antaisi tuossa laskelmassa 191000 eli melkein saman kuin 1.5 hyötysuhteella? Voi olla että laskin väärin kun on näin myöhä   

Laskitko vielä paljonko jäisi viivan alle enemmän paremmalla hyötysuhteella