Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Aurasalaojat  (Luettu 4253 kertaa)

erppo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 208
Aurasalaojat
Asiasta seuraavanlaisia kokemuksia. Valtaosa ojituksista toimii joten kuten mutta pari selkeää ongelma-aluetta löytyy. Ensimmäinen näistä kohteista on turvemaalla, muistaakseni ct. Putki ja sora ovat kyllä oikeassa paikassa mutta ojan yläpuolella oleva turvekerros on niin tiivistynyt, ettei kertakaikkiaan läpäise vettä. Kaivinkoneella imuojaa etsittäessä ei edes ojan paikkaa ollut nähtävissä turpeessa, niin hyvin oli umpeutunut. ( tiivistyminen ei  johdu raskailla koneilla ajosta, koska lohko ei ole salaojituksen jälkeen kantanut kuin keskikesällä joten kuten, pidetty kesannolla ) Lohko lievästi ruosteongelmainen, mutta ei selitä koko asiaa.
Toinen tapaus on pohjamaalajiltaan hienoa hiesua. Sama juttu, oja lähes mahdoton löytää tasaisen liettyneen hiesukerroksen alta. Ruokamultaa ei juurikaan ojassa.
Pohjalla kuiva sora ja putki.... Ei ruostetta.  Ainakin näille kohteille mielestäni  aurakone täysin väärä valinta, koska menetelmässä ei  kaivantoon vaihdeta paremmin vettä läpäisevää maa-ainesta. Jos vielä joskus salaojitan, hommaa ei tehdä ainakaan aurakoneella....

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1324
Vs: Aurasalaojat
Osa turvemaista (turpeen maatumisen eroista) läpäisee heikosti
vettä, sorastus vaan rohkeasti pintaan saakka, vallankin jos
kokoojaoja/imuoja kovassa maassa.
toinen keino on käyttää haketta, toimii , ja käy myös koville maille,
kestää hake oman aikansa.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9599
Vs: Aurasalaojat
Musta tuntuu että turvemaa kyllästyy märkänä vuonna niin vedestä, että salaojia se ei löydä , jos ei niitä ole sorastettu aivan pintaan asti. Sitten tälläinen "toimimaton" salaoja toimii taas yhden kuivan kesän jäljeltä normi sateilla ihan normaalisti. Ihan oma havainto ja tehty Ukkomestarin kuokalla  ::)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Aurasalaojat
Sopivalla turvemaalla tuttu ominaisuus. Suorakylvössä ei pelaa yhtään, vesi seisoo pellolla vaikka kuinka kauan, kuin muovin päällä. Muutaman sentin pintakerros kosteaa mutta kyntökerros kuivaa. Tänä syksynä tarkoitus ajaa jankkurilla, sais kivennäismaata pintaan ohuturpeisella ongelmalohkolla. Salaojat tuplana, huuhdeltu viime keväänä ja silti tänä keväänä viimeisenä kylvöille. Ja nyt tällä kohtaa kasvaa ohran läpi puntarpäätä,tänäkin kesänä vaikka kuiva alkukesä :-[

Puntarpää viihtyy kosteassa pellossa, ehkä myös happamuus noussut kosteuden mukana? Pelto "tulva-aluetta", latvavesiä joissa ongelmana pohjaveden korkeus. Happamuus jotain infernaalista salaojien tienoilla :P Auttaako puntarpäähän reipas kalkitus?
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Aurasalaojat
Musta tuntuu että turvemaa kyllästyy märkänä vuonna niin vedestä, että salaojia se ei löydä
Meilläpäin, vaikka tuota "turvetta" ei ole kuin 10-25 cm kivennäismaan päällä, tehtyjä salaojituksia on kaivettu takaisin sarkaojiin juuri tästä syystä. 25-metriset sarat (tai leveämmätkin), sarkaojat "reilut" eli vanhan valtaojan tyylinen ja kuperaksi muotoilu. Näin on vesitalous hallinnassa, tietty jää noita pyörtänöitä hoidettavaksi. Ja noihin sarkaojiin on parempi olla lipsahtamatta traktorin kanssa.

Petri

Strimari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1850
  • This is radio Nowhere!
Vs: Aurasalaojat
Tiedättekö mikä on myyräsalaojan tekijän yleisin lause? "ei siinä pitänyt olla salaojaa". Ja salaojaurakoitsijat tykkää!..
Hyvää yritetään, mutta priimaa pakkaa tulemaan!