Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: erppo - 27.08.10 - klo:18:24
-
Asiasta seuraavanlaisia kokemuksia. Valtaosa ojituksista toimii joten kuten mutta pari selkeää ongelma-aluetta löytyy. Ensimmäinen näistä kohteista on turvemaalla, muistaakseni ct. Putki ja sora ovat kyllä oikeassa paikassa mutta ojan yläpuolella oleva turvekerros on niin tiivistynyt, ettei kertakaikkiaan läpäise vettä. Kaivinkoneella imuojaa etsittäessä ei edes ojan paikkaa ollut nähtävissä turpeessa, niin hyvin oli umpeutunut. ( tiivistyminen ei johdu raskailla koneilla ajosta, koska lohko ei ole salaojituksen jälkeen kantanut kuin keskikesällä joten kuten, pidetty kesannolla ) Lohko lievästi ruosteongelmainen, mutta ei selitä koko asiaa.
Toinen tapaus on pohjamaalajiltaan hienoa hiesua. Sama juttu, oja lähes mahdoton löytää tasaisen liettyneen hiesukerroksen alta. Ruokamultaa ei juurikaan ojassa.
Pohjalla kuiva sora ja putki.... Ei ruostetta. Ainakin näille kohteille mielestäni aurakone täysin väärä valinta, koska menetelmässä ei kaivantoon vaihdeta paremmin vettä läpäisevää maa-ainesta. Jos vielä joskus salaojitan, hommaa ei tehdä ainakaan aurakoneella....
-
Osa turvemaista (turpeen maatumisen eroista) läpäisee heikosti
vettä, sorastus vaan rohkeasti pintaan saakka, vallankin jos
kokoojaoja/imuoja kovassa maassa.
toinen keino on käyttää haketta, toimii , ja käy myös koville maille,
kestää hake oman aikansa.
-
Musta tuntuu että turvemaa kyllästyy märkänä vuonna niin vedestä, että salaojia se ei löydä , jos ei niitä ole sorastettu aivan pintaan asti. Sitten tälläinen "toimimaton" salaoja toimii taas yhden kuivan kesän jäljeltä normi sateilla ihan normaalisti. Ihan oma havainto ja tehty Ukkomestarin kuokalla ::)
-
Sopivalla turvemaalla tuttu ominaisuus. Suorakylvössä ei pelaa yhtään, vesi seisoo pellolla vaikka kuinka kauan, kuin muovin päällä. Muutaman sentin pintakerros kosteaa mutta kyntökerros kuivaa. Tänä syksynä tarkoitus ajaa jankkurilla, sais kivennäismaata pintaan ohuturpeisella ongelmalohkolla. Salaojat tuplana, huuhdeltu viime keväänä ja silti tänä keväänä viimeisenä kylvöille. Ja nyt tällä kohtaa kasvaa ohran läpi puntarpäätä,tänäkin kesänä vaikka kuiva alkukesä :-[
Puntarpää viihtyy kosteassa pellossa, ehkä myös happamuus noussut kosteuden mukana? Pelto "tulva-aluetta", latvavesiä joissa ongelmana pohjaveden korkeus. Happamuus jotain infernaalista salaojien tienoilla :P Auttaako puntarpäähän reipas kalkitus?
-
Musta tuntuu että turvemaa kyllästyy märkänä vuonna niin vedestä, että salaojia se ei löydä
Meilläpäin, vaikka tuota "turvetta" ei ole kuin 10-25 cm kivennäismaan päällä, tehtyjä salaojituksia on kaivettu takaisin sarkaojiin juuri tästä syystä. 25-metriset sarat (tai leveämmätkin), sarkaojat "reilut" eli vanhan valtaojan tyylinen ja kuperaksi muotoilu. Näin on vesitalous hallinnassa, tietty jää noita pyörtänöitä hoidettavaksi. Ja noihin sarkaojiin on parempi olla lipsahtamatta traktorin kanssa.
Petri
-
Tiedättekö mikä on myyräsalaojan tekijän yleisin lause? "ei siinä pitänyt olla salaojaa". Ja salaojaurakoitsijat tykkää!..