Pitää muistaa, että kuivalla paskalla on myös maanparannus vaikutus. Separoinnista tulee väistämättä kysymys mieleen, että eikö sen nestemäisen aineksen vois erotella jo navetassa, niin kun on tehty ammoiset ajat? Kusiritilä paskakourun pohjalla.

Cosmic Cowboy saattaisi tietää tuosta separoinnista kaiken tarvittavan..

Kyllä tuo lannan ajon puhtaasti taloudellinen raja menee siinä7-8km paikkeilla. Mutta kun sillä paskalla on muutakin arvoa kun pelkkä laskennallinen ravinnearvo, niin kuin tässä edellisissä kirjoituksissa on todettu. Itse ajatutan urakoitsijalla lietettä 15km etäisyydelle ja ainakin vielä pidän touhua kokonaisuuden kannalta hyvänä.

Lannan käytön järkevyydelle on aivan ratkaiseva kysymys syyslevityksen mahdollisuus. Jotkut huhut kertovat että syyslevitys haluttaisiin jatkossa kieltää kokonaan. TÄMÄ ON PAHIN VIRHE MITÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA VOIDAAN TEHDÄ. Syksyllä on yleensä aikaa ajaa paskaa vähän kauemmaskin, pellot ovat puintien jälkeen yleensä kuivia ja kantavia. Maa ei tiivisty ja ravinteita ajetaan OIKEASTI sinne minne tarve on.

Monella lohkolla ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi se että syksyllä saisi levittää seuraavan vuoden ravinnetarve, ilman tonnirajoitteita. Levityksen jälkeen tapahtuva kyntö kyllä pitää ravinnehukat kurissa.

Savimaiden viljelijöillä kevättöiden ajoitus on todella kriittistä ja sitä ei haluta lannanajolla riskeerata.

Orgaaninen aines, hiiltä ja typpeä, on pellossa sellaista "wanhaa woimaa", joka vuosienkin kuluttua näkyy kasvustoissa.

Juurikin näissä kohdin nähdäkseni olisi löydettävissä suurin WIN-WIN tilanne: lannan kautta saatavan orgaanisen aineen myötä, savimaan ominaisuudet paranevat ja toukojen ajoitukseenkin tulee kohentuneen maan rakenteen kautta paremmin pelivaraa.

Tämä topic on hieno avaus Weijolta!

Pitää muistaa, että kuivalla paskalla on myös maanparannus vaikutus. Separoinnista tulee väistämättä kysymys mieleen, että eikö sen nestemäisen aineksen vois erotella jo navetassa, niin kun on tehty ammoiset ajat? Kusiritilä paskakourun pohjalla.

Periaatteesa kyllä, mutta lietejärjestelmässä on vähemmän liikuvia osia välillä navetta säiliö.

Niin kuin yksi eläinlääkäri kerran sanoi että"ihminen on käynyt kuussa, mutta paskaa ei tahdota edelleenkään saada navetasta pois."

Kuivalannan olen pyrkinyt ajamaan fosforiköyhemmille lohkoille. Virtsa on ajettu lähemmille nurmilohkoille. Valitettavasti kovimmilla savilla on korkeat fosforiluvut, joten niihin ei kauheasti tuota turvekuivalantaa uskalla ajaa.

Tyhmyyttä tahi ei. Kun kaikki viljelyksessä olevat lohkoni ovat 2,5 km:n ajomatkan päässä, niin kaikille on lantaa ajettu tasaisesti jo vuosikaudet.

Lohkokirjanpidossakin pääsee vähemmällä, kun ei pyri vain hukkaamaan lantaa jonnekin.

Ai niin. Toinen apulannaton vuosi menossa. 

Ravinnekierron optimointi on kaiketi kyllä mutakin kuin paskan pellolleajoa?
Viljelykiertoa, viherkesantoa ja maanparaannusta?
Meitä on muuten tässä ammatissa kahta porukkaa; ei luomu tai tavanomaisia vaan Maanviljelijöitä ja viljanviljelijöitä.
Kumpaan luet itsesi?

Ravinnekierron optimointi on kaiketi kyllä mutakin kuin paskan pellolleajoa?
Viljelykiertoa, viherkesantoa ja maanparaannusta?
Meitä on muuten tässä ammatissa kahta porukkaa; ei luomu tai tavanomaisia vaan Maanviljelijöitä ja viljanviljelijöitä.
Kumpaan luet itsesi?

Se on vähän ku huippu-urheilua. On niitä jokka uskoo sihen kaurapuuroon, kananmunaan ja mustikkasoppaan. Sit on se toinen porukka, käytetään kaikki mahdollinen mitä löytyy ja rahalla saa............

Sit on se oppikunta mikä luulee että Suomen maatalouden kuuluu pelastaa koko maailma omilla
luomutoimenpiteillään.

Ja eikun sademettää leviäksi...

 

Seuraavalle ympäristötukikaudelle suunnitellaan jotain, jolla saataisiin lanta jakautumaan tilojen kesken tehokkaammin.

Tämänkin hyvä ajatus saadaan varmaan ryssittyä jotenkin, vaikkakin kotikaupungissamme kotieläinyksiköiden voimakas kasvu pakottaakin jakamaan lantaa, kun oman pellon haaliminen ei yksinkertaisesti ole enään järkevää. Jos tuki annetaan vain kotieläintiloille palkkiona lannan luovuttamisesta, niin viljanviljelijät eivät ota sitä vastaan. Jos se annetaan vain kasvitiloille, niin kotieläintilat "ulosmittaavat" sen ottamalla lannasta maksun.

Tilusjärjestely tekisi hyvää monessa paikassa. Itse olin yhtenä aloitteen tekijänä täällä tarve selvityksen tekemiselle. Moni on ihmetellyt miksi minä moiseen ryhdyn, kun talouskeskuksen ympärillä - siis kiinni siinä, on suurin osa peltoalasta ja ainoa etälohko 15ha 2km päässä. Oon vastannut kaikille, et mietis mitä tarkoittaa jos mulla on kaikki tilakeskuksen ympärillä, jolloin lietealtaalta ja rehuaumalta on kauimmaisen pellon liittymään 200m...

Lannan käytön järkevyydelle on aivan ratkaiseva kysymys syyslevityksen mahdollisuus. Jotkut huhut kertovat että syyslevitys haluttaisiin jatkossa kieltää kokonaan. TÄMÄ ON PAHIN VIRHE MITÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA VOIDAAN TEHDÄ. Syksyllä on yleensä aikaa ajaa paskaa vähän kauemmaskin, pellot ovat puintien jälkeen yleensä kuivia ja kantavia. Maa ei tiivisty ja ravinteita ajetaan OIKEASTI sinne minne tarve on.

Monella lohkolla ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi se että syksyllä saisi levittää seuraavan vuoden ravinnetarve, ilman tonnirajoitteita. Levityksen jälkeen tapahtuva kyntö kyllä pitää ravinnehukat kurissa.

Itse olen levittänyt lantaa lähinnä keskikesällä jolloin pelto on syvempääkin jo kuiva. Syyslevitys aiottiin kieltää jo tälle ympäristötukikaudelle, mutta asiantuntijat vetosivat maan rakenteeseen ja mahdottomiin keväisiin. Tulipa sitten tuki levitykseen kasvukaudella.

Yksi takaisku on investointituen poistuminen pelkiltä lantavarastoinvestoinneilta. Etälantalat olisivat monessa tapauksessa ratkaisu etäpeltojen ongelmaan.

Cosmic Cowboy saattaisi tietää tuosta separoinnista kaiken tarvittavan..

En vielä, ja jos joskus tiedän sekin tieto julkaistaan. Nautalannasta irtoaa kuiva-ainetta paljon, sikalietteestä taas fosfori ja typpi jakautuu paremmin jakeisiin. Sähköiset separaattorit ovat liian hitaita vahdittaviksi, traktorikäyttöinen jo paljon tehokkaampi. Kipsillä (Yara Siilinjärvi, TraP) saadaan separointivaikutusta ja kaikki voidan levittää lietteenä. Kipsimäärä on aika suuri.

Separaatiota ei ole pakko tehdä sesonkiaikaan ja liete muuttuu helpommaksi käsitellä jolloin työ sujuu.

Mikään prosessointi ei voita vanhaa parsinavettaa/kuivalantaemakkolaa ja tehokasta virtsanerotusta heti eläimen ääressä. Pitoisuuserot ovat todella huomattavia.

Tänävuonna meni pommiin kaikki ne lohkot, joihin levitin keväällä lantaa. Maa tiivistyi senveran, että oraat hukkuivat noissa lohkoissa. Niissä lohkoissa, joihin lantaa ei levitetty on ihan hyvä kasvusto. Levityskalusto oli kuitenkin maltillisen kokoista: Valmet 655 paripyörillä ja JF ST 9500.

jännä tämäkin että miksi aina luomu vs tavan viljelystä tehdään kaksi ääripäätä ja välissä ei ole mitään.

ittellä luomu ei ole vaihtoehto ainakaan viiteen vuoteen, mutta silti lannoitteista pyrkimys eroon pikkuhiljaan. Kokoviljat ja säilörehut on onnitunut yli odotusten, mutta laitumilla on satotasot jääneet liian kauas tavotteista ilman apukakkaa. sais tuon kierron nyt edes kerran kiertämään että näkis toimiiko systeemi ja laitumetkin heräisivät

viisaammat kertokaapas saisikos sitä käyttökelpoista massaa virna,herne kaura (vehnä) seoksella. lähinnä maan rakennetta saattas muokata, sais apilattoman välivuoden yms etuja.

Hullun maine on näillä takamailla ainakin helppo hommata, kun ojittaa ja kalkittaa pellot, eikä edes osta lantoja. ja kylvääkin sen seitentä sorttia  

jännä tämäkin että miksi aina luomu vs tavan viljelystä tehdään kaksi ääripäätä ja välissä ei ole mitään.

 

Johtunee varmaan SKN ja Landehande psykologiasta....