Mikä kone niittää lakoa ja tumppua märkänäkin parhaiten?
JF tai Krone mielessä, hinattava 320 ehkä hyvä 280kin. Kuhniki käy... kvernelandi... paljoko niittää? Mistä porsii? yx elhoki 3000ha niitetty  tarjolla.

pöttinger, jd tai kuhn.. siinäpä ne järkevimmät vaihtoehdot taitaa olla.
john deere ja kuhni suurin piirtein sama laite, molemmissa sama teräpalkki.
elho tekee paalaimelle kohtuu hyvän karheen, muuten tuo kotimainen "laatu" ei oikein vakuuta.

Joo elhossa kyllä hyvä karheen muoto ja murskaus teho. Mutta muuten elho ois saanu jäähä kauppaan.. 

 Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
 

 320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Loogisesti ajatellen. Uskaltaisin itse ostaa minkä vaan vanhan JOS kone on malliltaan pienehkö. Eli 2,8 ,3m tai 3,2m. Voisi nääs olettaa että kone on vaihdettu isompaan. Jos vaihdokkijonossa seisoo 3,6 tai 4,0 metrinen niin miksi se siellä on? Se on vaihdettu ainoastaan huonouttaan tai sitten perhoseen. Ja noita perhosia ei pahemmin vielä ole. (Viimeksi näin Kyyjärvellä, oli nokkelan näköistä niittää 12 mertin sarkoja 9 metrin koneella. Oletan tilalla olevan muitakin peltoja  )

Pitäisin näppini erossa myös vehkeestä jossa on runkoa uudemmat lautaset. Tämä kertoo karille ajamisesta (lienee siis jääkiekkoilijan tai formulatähden vanha kone) ja siitä että kone on kursittu myyntikuntoon paikkaamalla näkyvät osat. Palkki on siis tod.näk. vääntynyt.

Omat kokemukset:

Elho 240 nostolaitekone 2 kpl, ajomäärät ~90-100 ha vuosi, ensimmäinen meni 9 vuotta, ja oli kyll sitten melko loppu, toinen oli vain pari vuotta ja siinäkin ajassa tuli hitsattavaa. Karhon muoto hyvä.

Pari vuotta ajoin krone 280 hinattavalla, ~300ha vuodessa. Hyvää hyvin toimiva kevennys (vetävä ripustus, väistää kivet ym. kevyesti). Voiman tarve isompi kuin esim. 350 kuhn, joka tuli tuon jälkeen. Muilta kuultuna joissakin vuosimalleissa meni jokin booriakseli, olisko ollut murskainkelan hihnapyörä?

Seuraavana kuhn 280 etukone + 350 hinattava. Väkevästi tehtyjä koneita, huonoa hinattavassa työntävä ripustus, ei väistä jyrkkää estettä lainkaan. Tuolla ajoin jo 600-700 ha vuodessa. Rankka koneyhdistelmä käsille, vaatii päisteissä paljon ratinpyöritystä. Etukoneessa nostovara koneen omalla nostolla ei riitä, sotkee päisteet, kytkin etunostolaitteen ja koneen oman sylinterin sarjaan, eli molemmat nosti. Karhon muoto hieman toispuoleinen, paalaajat saattaa moittia.

Nykyinen kone pöttinger perhonen. Hyvä kone, paino kohtuullinen ja kesto ollut positiivinen yllätys - täällä nyt väistämättä joskus löytyy kiviäkin, ja 800-1000ha niittoalalla on monenlaista. Etukoneessa tuo alfa- taijotainsinnepäin- kevennys on hyvä, seuraa näissä kumpuilevissa maastoissakin hyvin maata ja nostovara riittää hyvin koneen omalla nostolla. Ja takakoneen laukaisisylinteri on pelastanut monelta. Terien pikavaihto helpottaa teränvaihtohommaa. Huonoa tässä 8600 mallissa lähinnä rasvaushuolto, osa nipoista niin ettei niihin tahdo saada rasvaa järkevästi - mut tää taitaa nykyisillä turvanormeilla tulla monessa koneessa vastaan. Varaosat saanut tähän mennessä hyvin, tosin pidän itselläkin kriittisiä osia varastossa.

Sitten muilta kuultua:

Taarupin hinattavissa joissakin malleissa päisteajossa kippaamistaipumusta toisinpäin kääntäessä, pyörät ilmeisesti sen verran kapealla että painopiste nopeassa käännössä jää ulos.

JF en ole itse ajanut eikä täälläpäin ole muillakaan ollut

Sitten käytännön työsaavutuksia päivätasolla siirtymät ja huoltoajat huomioiden, eli mitoitusteho

240 nostolaitekone,  1ha/h
280 hinattava, 1,5ha/h
280 etukone+350 takakone, 3 ha/h
830 perhonen 5 ha/h

Toki noissa variaatioita jonkin verran lohkokoosta ja työmaajärjestelyistä riippuen, mutta koneratkaisua miettiessä ei noita työsaavutuksia kannata suuremmaksi haaveilla, menee itsepetoksen puolelle. Käytännön ohjeena kauppiaan ilmoittama työsaavutus jaettuna kahdella.

Konevalintaa tehdessä itse tällä kokemuksella painoittaisin: kevennysjärjestelmän toiminta (hinattavassa nimenomaan en huolisi missään nimessä työntävää ripustusta), varaosahuollon toimivuus ja hinta, huollettavuus, ja hinattavissa rengastus.

Onko korjuuala millainen, entä muu korjuuketju?

Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.

320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen  Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 01.07.10 - klo:07:55

Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.

320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen  Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.

Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Lainaus käyttäjältä: Cowboy - 01.07.10 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 01.07.10 - klo:07:55

Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.

320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen  Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.

Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Ja lohkojen määrä ja siirtoihin tuhraantunut osuus ajasta?

Lainaus käyttäjältä: Cowboy - 01.07.10 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 01.07.10 - klo:07:55

Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.

320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen  Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.

Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Koneissa on juu eroja... Itse niitin keväällä 32 ha reilussa 10 tunnissa. Lohkot (3kpl) oli kyllä isoja mut vetokone ilman etujousitusta ja välillä pellot hiukan epatasasia että joutui vauhtia laskemaan reilusti alle normaalin  15 km /h niittovauhdin .  Niitokone 338c ( vm 95)taaruppi ei kovaakaan vauhtia säikähdä.
  Hehtaarin lohkoja kun niittää niittoteho kyllä tippuu alle 2 ha / tunti 3.2 metrin koneella.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.07.10 - klo:16:55

Lainaus käyttäjältä: Cowboy - 01.07.10 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 01.07.10 - klo:07:55

Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger  suosikki.

 Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki  vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.

320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha  tunnissa

Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen  Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.

Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Ja lohkojen määrä ja siirtoihin tuhraantunut osuus ajasta?

Neljä lohkoa, (6,2ha, 6,8ha, 10,5ha, 9,0ha). Olisko tuossa menny yhteensä 15min siirtoihin. Viimeistä lukuunottamatta kaikki talon ympärillä.

Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Hyvillä pelloilla ajamme tuollaisella koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa, mutta pikavaihteet köyhän traktorista loppuu siihen..... Ja työjälki ei pystyheinässä ainakaan yhtään kärsi, lakoiset on asia erikseen, silloin kyllä sitten loppuu jo 125 heppaakin kesken.
4.4 ha lohko kaatui aikaan 1h 5min, kaikkine päisteineen, kiilauksineen.

Loogisesti ajatellen. Uskaltaisin itse ostaa minkä vaan vanhan JOS kone on malliltaan pienehkö. Eli 2,8 ,3m tai 3,2m. Voisi nääs olettaa että kone on vaihdettu isompaan. Jos vaihdokkijonossa seisoo 3,6 tai 4,0 metrinen niin miksi se siellä on? Se on vaihdettu ainoastaan huonouttaan tai sitten perhoseen. Ja noita perhosia ei pahemmin vielä ole. (Viimeksi näin Kyyjärvellä, oli nokkelan näköistä niittää 12 mertin sarkoja 9 metrin koneella. Oletan tilalla olevan muitakin peltoja  )

Pitäisin näppini erossa myös vehkeestä jossa on runkoa uudemmat lautaset. Tämä kertoo karille ajamisesta (lienee siis jääkiekkoilijan tai formulatähden vanha kone) ja siitä että kone on kursittu myyntikuntoon paikkaamalla näkyvät osat. Palkki on siis tod.näk. vääntynyt.

 Rohkee poeka, joka käytetyn niittokoneen ostaa/ottaa käyttöön, tutustumatta laitteen sisäiseen kauneuteen, esim. kronen (made by Waltteri) kulmavaihteista ei lähde kaikki öljyt pois tyhjennyspropuista. Hookaksoot tietysti kerta vaihdolla vähän laimenee...

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.07.10 - klo:16:55

Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.

Hyvillä pelloilla ajamme tuollaisella koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa, mutta pikavaihteet köyhän traktorista loppuu siihen..... Ja työjälki ei pystyheinässä ainakaan yhtään kärsi, lakoiset on asia erikseen, silloin kyllä sitten loppuu jo 125 heppaakin kesken.
4.4 ha lohko kaatui aikaan 1h 5min, kaikkine päisteineen, kiilauksineen.

Juu, ihan liian hidasta. Ei kun traktorikauppaan ja nopeasti. Jollain 100 000€:n panostuksella homma voisi nopeutua jopa 10%, josta olisi peräti 200€:n hyöty vuodessa 

... koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa...

Kokemuksesta voin sanoa, että pitkässä juoksussa korjuuketju ja niitto pitää rakentaa niin, että keskinopeus pysyy 10km/h.

Ongelmia muutoin niin mitoituksen pitävyydessä kuin koneiden kestävyydessäkin