Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: JuntTi - 29.06.10 - klo:22:04
-
Mikä kone niittää lakoa ja tumppua märkänäkin :P parhaiten?
JF tai Krone mielessä, hinattava 320 ehkä hyvä 280kin. Kuhniki käy... kvernelandi... paljoko niittää? Mistä porsii? yx elhoki 3000ha niitetty tarjolla.
-
pöttinger, jd tai kuhn.. siinäpä ne järkevimmät vaihtoehdot taitaa olla.
john deere ja kuhni suurin piirtein sama laite, molemmissa sama teräpalkki.
elho tekee paalaimelle kohtuu hyvän karheen, muuten tuo kotimainen "laatu" ei oikein vakuuta.
-
Joo elhossa kyllä hyvä karheen muoto ja murskaus teho. Mutta muuten elho ois saanu jäähä kauppaan.. :P
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
-
Loogisesti ajatellen. Uskaltaisin itse ostaa minkä vaan vanhan JOS kone on malliltaan pienehkö. Eli 2,8 ,3m tai 3,2m. Voisi nääs olettaa että kone on vaihdettu isompaan. Jos vaihdokkijonossa seisoo 3,6 tai 4,0 metrinen niin miksi se siellä on? Se on vaihdettu ainoastaan huonouttaan tai sitten perhoseen. Ja noita perhosia ei pahemmin vielä ole. (Viimeksi näin Kyyjärvellä, oli nokkelan näköistä niittää 12 mertin sarkoja 9 metrin koneella. Oletan tilalla olevan muitakin peltoja :D)
Pitäisin näppini erossa myös vehkeestä jossa on runkoa uudemmat lautaset. Tämä kertoo karille ajamisesta (lienee siis jääkiekkoilijan tai formulatähden vanha kone) ja siitä että kone on kursittu myyntikuntoon paikkaamalla näkyvät osat. Palkki on siis tod.näk. vääntynyt.
-
Omat kokemukset:
Elho 240 nostolaitekone 2 kpl, ajomäärät ~90-100 ha vuosi, ensimmäinen meni 9 vuotta, ja oli kyll sitten melko loppu, toinen oli vain pari vuotta ja siinäkin ajassa tuli hitsattavaa. Karhon muoto hyvä.
Pari vuotta ajoin krone 280 hinattavalla, ~300ha vuodessa. Hyvää hyvin toimiva kevennys (vetävä ripustus, väistää kivet ym. kevyesti). Voiman tarve isompi kuin esim. 350 kuhn, joka tuli tuon jälkeen. Muilta kuultuna joissakin vuosimalleissa meni jokin booriakseli, olisko ollut murskainkelan hihnapyörä?
Seuraavana kuhn 280 etukone + 350 hinattava. Väkevästi tehtyjä koneita, huonoa hinattavassa työntävä ripustus, ei väistä jyrkkää estettä lainkaan. Tuolla ajoin jo 600-700 ha vuodessa. Rankka koneyhdistelmä käsille, vaatii päisteissä paljon ratinpyöritystä. Etukoneessa nostovara koneen omalla nostolla ei riitä, sotkee päisteet, kytkin etunostolaitteen ja koneen oman sylinterin sarjaan, eli molemmat nosti. Karhon muoto hieman toispuoleinen, paalaajat saattaa moittia.
Nykyinen kone pöttinger perhonen. Hyvä kone, paino kohtuullinen ja kesto ollut positiivinen yllätys - täällä nyt väistämättä joskus löytyy kiviäkin, ja 800-1000ha niittoalalla on monenlaista. Etukoneessa tuo alfa- taijotainsinnepäin- kevennys on hyvä, seuraa näissä kumpuilevissa maastoissakin hyvin maata ja nostovara riittää hyvin koneen omalla nostolla. Ja takakoneen laukaisisylinteri on pelastanut monelta. Terien pikavaihto helpottaa teränvaihtohommaa. Huonoa tässä 8600 mallissa lähinnä rasvaushuolto, osa nipoista niin ettei niihin tahdo saada rasvaa järkevästi - mut tää taitaa nykyisillä turvanormeilla tulla monessa koneessa vastaan. Varaosat saanut tähän mennessä hyvin, tosin pidän itselläkin kriittisiä osia varastossa.
Sitten muilta kuultua:
Taarupin hinattavissa joissakin malleissa päisteajossa kippaamistaipumusta toisinpäin kääntäessä, pyörät ilmeisesti sen verran kapealla että painopiste nopeassa käännössä jää ulos.
JF en ole itse ajanut eikä täälläpäin ole muillakaan ollut
Sitten käytännön työsaavutuksia päivätasolla siirtymät ja huoltoajat huomioiden, eli mitoitusteho
240 nostolaitekone, 1ha/h
280 hinattava, 1,5ha/h
280 etukone+350 takakone, 3 ha/h
830 perhonen 5 ha/h
Toki noissa variaatioita jonkin verran lohkokoosta ja työmaajärjestelyistä riippuen, mutta koneratkaisua miettiessä ei noita työsaavutuksia kannata suuremmaksi haaveilla, menee itsepetoksen puolelle. Käytännön ohjeena kauppiaan ilmoittama työsaavutus jaettuna kahdella.
Konevalintaa tehdessä itse tällä kokemuksella painoittaisin: kevennysjärjestelmän toiminta (hinattavassa nimenomaan en huolisi missään nimessä työntävää ripustusta), varaosahuollon toimivuus ja hinta, huollettavuus, ja hinattavissa rengastus.
Onko korjuuala millainen, entä muu korjuuketju?
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen ::) Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen ::) Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.
Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen ::) Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.
Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
Ja lohkojen määrä ja siirtoihin tuhraantunut osuus ajasta?
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen ::) Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.
Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
Koneissa on juu eroja...;) Itse niitin keväällä 32 ha reilussa 10 tunnissa. Lohkot (3kpl) oli kyllä isoja mut vetokone ilman etujousitusta ja välillä pellot hiukan epatasasia että joutui vauhtia laskemaan reilusti alle normaalin 15 km /h niittovauhdin . Niitokone 338c ( vm 95)taaruppi ei kovaakaan vauhtia säikähdä.
Hehtaarin lohkoja kun niittää niittoteho kyllä tippuu alle 2 ha / tunti 3.2 metrin koneella.
-
Elhot Kronet ja Jfät voi heti unohtaa. Vanhat Taarupit lujia uudemmat Kvernet eivät ole vakuuttanut mut ehkä lastentaudit jokorjattu? Kuhnit myös hyvässä maineessa. Uusista kuitenkin Pöttinger suosikki.
Niittoteho täysin riippuvainen pellon tasaisuudesta muodota ja koosta. Toki vetokone ja kaasujalan keveys vähentää niittotehoa.
320 koneella niittoteho meillä 2-4 ha tunnissa
Krone ec3210cv mattoperällä on meillä toiminut oikein hyvin. Tuo 4 ha/tunnissa on kyllä kovin teoreettinen, vai onko murskain ja vetokone aina pellonreunassa varastoituna ja siihen jätetään kun hommat loppuu?? Työtä se on koneen kiinnittäminen ja siirtäminen lohkokolta toiselle ja ehkä myös rasvaaminen ::) Aika fakiiri saa olla jos keskimäärin päivän mittaan pääsee 3 ha/tunti.
Kronella ei onnistu. Liian raskas vetää. Taarupilla onnistuu. Aloitin klo 13 niittämään - klo 24 takaisin sisällä. Välissä 32ha kumoon, kaksi sikaritaukoa ja yksi ruokatauko. Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
Ja lohkojen määrä ja siirtoihin tuhraantunut osuus ajasta?
Neljä lohkoa, (6,2ha, 6,8ha, 10,5ha, 9,0ha). Olisko tuossa menny yhteensä 15min siirtoihin. Viimeistä lukuunottamatta kaikki talon ympärillä.
-
Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
Hyvillä pelloilla ajamme tuollaisella koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa, mutta pikavaihteet köyhän traktorista loppuu siihen..... Ja työjälki ei pystyheinässä ainakaan yhtään kärsi, lakoiset on asia erikseen, silloin kyllä sitten loppuu jo 125 heppaakin kesken.
4.4 ha lohko kaatui aikaan 1h 5min, kaikkine päisteineen, kiilauksineen.
-
Loogisesti ajatellen. Uskaltaisin itse ostaa minkä vaan vanhan JOS kone on malliltaan pienehkö. Eli 2,8 ,3m tai 3,2m. Voisi nääs olettaa että kone on vaihdettu isompaan. Jos vaihdokkijonossa seisoo 3,6 tai 4,0 metrinen niin miksi se siellä on? Se on vaihdettu ainoastaan huonouttaan tai sitten perhoseen. Ja noita perhosia ei pahemmin vielä ole. (Viimeksi näin Kyyjärvellä, oli nokkelan näköistä niittää 12 mertin sarkoja 9 metrin koneella. Oletan tilalla olevan muitakin peltoja :D)
Pitäisin näppini erossa myös vehkeestä jossa on runkoa uudemmat lautaset. Tämä kertoo karille ajamisesta (lienee siis jääkiekkoilijan tai formulatähden vanha kone) ja siitä että kone on kursittu myyntikuntoon paikkaamalla näkyvät osat. Palkki on siis tod.näk. vääntynyt.
Rohkee poeka, joka käytetyn niittokoneen ostaa/ottaa käyttöön, tutustumatta laitteen sisäiseen kauneuteen, esim. kronen (made by Waltteri) kulmavaihteista ei lähde kaikki öljyt pois tyhjennyspropuista. Hookaksoot tietysti kerta vaihdolla vähän laimenee...
-
Kone Taarup 4232, eli 3,2m menopaluukone.
Hyvillä pelloilla ajamme tuollaisella koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa, mutta pikavaihteet köyhän traktorista loppuu siihen..... Ja työjälki ei pystyheinässä ainakaan yhtään kärsi, lakoiset on asia erikseen, silloin kyllä sitten loppuu jo 125 heppaakin kesken.
4.4 ha lohko kaatui aikaan 1h 5min, kaikkine päisteineen, kiilauksineen.
Juu, ihan liian hidasta. Ei kun traktorikauppaan ja nopeasti. Jollain 100 000€:n panostuksella homma voisi nopeutua jopa 10%, josta olisi peräti 200€:n hyöty vuodessa ;D
-
... koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa...
Kokemuksesta voin sanoa, että pitkässä juoksussa korjuuketju ja niitto pitää rakentaa niin, että keskinopeus pysyy 10km/h.
Ongelmia muutoin niin mitoituksen pitävyydessä kuin koneiden kestävyydessäkin
-
Kovin tää Elhoa moititaan, mutta eka sato on katkottuna ja kerättynä. Työsaavutusta siirtoineen ei tullu pantua merkille, mutta palkki maassa mennään 5-8ha/tunnissa nopeuksilla 11-20km/h. Pääasiassa tosin 15-16km/h... Murskainkelan remmit keskeytti kerran ja parin terälapun vaihto. Täytyy kattoo syyssadolla paremmin tuota tuntisaavutusta siirtoineen ja kusitaukoineen. Jossain vaihees tuli mieleen, että tehoa vois hevosessa olla enemmänkin, mutta nyt ei enää tunnu siltä. Maksiminopeus on annettu tieto ja kone toimii jarruna...
-
... koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa...
Kokemuksesta voin sanoa, että pitkässä juoksussa korjuuketju ja niitto pitää rakentaa niin, että keskinopeus pysyy 10km/h.
Ongelmia muutoin niin mitoituksen pitävyydessä kuin koneiden kestävyydessäkin
Täysin samaa mieltä. Rehun laatu on se mikä tuottaa rahaa. Älytöntä pitää tuollaisia nopeuksia, työn laatu kärsii, koneet hajoaa, löpöä kuluu, nurmi rikkoontuu käännettäessä ja rahaa palaa.
Aivan naurettavat nämä konevalmistajien työnäytökset, ajetaan tuhatta ja sataa peltoa rikki, vesi valuu kärrystä ja pankinjohtaja juoksee perässä vekselit kädessä.
-
... koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa...
Kokemuksesta voin sanoa, että pitkässä juoksussa korjuuketju ja niitto pitää rakentaa niin, että keskinopeus pysyy 10km/h.
Ongelmia muutoin niin mitoituksen pitävyydessä kuin koneiden kestävyydessäkin
Täysin samaa mieltä. Rehun laatu on se mikä tuottaa rahaa. Älytöntä pitää tuollaisia nopeuksia, työn laatu kärsii, koneet hajoaa, löpöä kuluu, nurmi rikkoontuu käännettäessä ja rahaa palaa.
Aivan naurettavat nämä konevalmistajien työnäytökset, ajetaan tuhatta ja sataa peltoa rikki, vesi valuu kärrystä ja pankinjohtaja juoksee perässä vekselit kädessä.
kait sitä esitetään mitä kansa haluaa katsoa.oishan se kyllä vähän koomista jos esiteltäs 20000 hehtaaria ja 20000 tumtia ajettua kalustoa. keryos kyllä paljon mutta tieto tulee jo myöhässä :)
-
kroonella, joskus koitin, 20km/h kaatuu vielä heinä, mutta lautasilla olkaa olla sen verran kuormaa, että suojakytkin savuaa. Jos ei ole levykytkintä välissä, se etsii kyllä sen sulakkeen jostain...
-
Työsaavutusta siirtoineen ei tullu pantua merkille, mutta palkki maassa mennään 5-8ha/tunnissa nopeuksilla 11-20km/h. Pääasiassa tosin 15-16km/h...
Paljonkohan enemmän menisi, jos ajaisi niin että palkki olisi vähän irti maasta?
-
... koneella jopa 19 km/h, siis vieläkin lujempaa saisi ajaa...
Kokemuksesta voin sanoa, että pitkässä juoksussa korjuuketju ja niitto pitää rakentaa niin, että keskinopeus pysyy 10km/h.
Ongelmia muutoin niin mitoituksen pitävyydessä kuin koneiden kestävyydessäkin
Täysin samaa mieltä. Rehun laatu on se mikä tuottaa rahaa. Älytöntä pitää tuollaisia nopeuksia, työn laatu kärsii, koneet hajoaa, löpöä kuluu, nurmi rikkoontuu käännettäessä ja rahaa palaa.
Aivan naurettavat nämä konevalmistajien työnäytökset, ajetaan tuhatta ja sataa peltoa rikki, vesi valuu kärrystä ja pankinjohtaja juoksee perässä vekselit kädessä.
Eräässä työnäytöksessä niitettiin pelkällä etukoneella loppuun, takakone meni vauhdilla kiveen. Näkipähän ainakin yleisö kuinka lujaa pöttingerillä ei tule ajaa. :D
-
Eräässä työnäytöksessä niitettiin pelkällä etukoneella loppuun, takakone meni vauhdilla kiveen. Näkipähän ainakin yleisö kuinka lujaa pöttingerillä ei tule ajaa. :D
Se pitää muistaa, ettei mikään kevennys eikä laukaisulaite auta mitään jos massavoimat on liian suuren ajonopeuden vuoksi liian isot.
Jossakin vaiheessa vaan lompakko opettaa kohtuulliset ajonopeudet
-
Eräässä työnäytöksessä niitettiin pelkällä etukoneella loppuun, takakone meni vauhdilla kiveen. Näkipähän ainakin yleisö kuinka lujaa pöttingerillä ei tule ajaa. :D
Se pitää muistaa, ettei mikään kevennys eikä laukaisulaite auta mitään jos massavoimat on liian suuren ajonopeuden vuoksi liian isot.
Jossakin vaiheessa vaan lompakko opettaa kohtuulliset ajonopeudet
Aika paljon asiaan auttaa, jos OIKEESTI tuntee lohkon. Tuolla mainitsemani 19 km/h ei todellakaan ole joka lohkon ajonopeus, mutta sattuu nyt olemaan sellainenkin lohko, jolla sen voi hyödyntää, pitkää suoraa ja tasainen kivetön pohja. Ja päisteisiin nopeus pudotetaan aina hyvinkin maltilliseksi, pikavaihteiden avulla, nurmea ei rullata.
Uusia lohkoja mennään hissutellen...
Ja ompahan sitä eräskin perhoskonemies ajanut vain yhdellä koneella, kun sen keskimmäisen ajoi kiveen, niin sitten oli hiukan hankalaa sen jälkeen...
-
Ja ompahan sitä eräskin perhoskonemies ajanut vain yhdellä koneella, kun sen keskimmäisen ajoi kiveen, niin sitten oli hiukan hankalaa sen jälkeen...
Noo, tuossa on mielikuvituksen puutetta, kyllä perhosella voi ajaa kahdella yksiköllä vaikka etukone oliskin pois pelistä, edestakaisin vaan - vastakarvaan kaatuu traktorin jälkien kohta ihan hyvin.
Reunakierrokset tietty joutuu kikkailemaan
-
Eräässä työnäytöksessä niitettiin pelkällä etukoneella loppuun, takakone meni vauhdilla kiveen. Näkipähän ainakin yleisö kuinka lujaa pöttingerillä ei tule ajaa. :D
Se pitää muistaa, ettei mikään kevennys eikä laukaisulaite auta mitään jos massavoimat on liian suuren ajonopeuden vuoksi liian isot.
Jossakin vaiheessa vaan lompakko opettaa kohtuulliset ajonopeudet
Aika paljon asiaan auttaa, jos OIKEESTI tuntee lohkon. Tuolla mainitsemani 19 km/h ei todellakaan ole joka lohkon ajonopeus, mutta sattuu nyt olemaan sellainenkin lohko, jolla sen voi hyödyntää, pitkää suoraa ja tasainen kivetön pohja. Ja päisteisiin nopeus pudotetaan aina hyvinkin maltilliseksi, pikavaihteiden avulla, nurmea ei rullata.
Uusia lohkoja mennään hissutellen...
Ja ompahan sitä eräskin perhoskonemies ajanut vain yhdellä koneella, kun sen keskimmäisen ajoi kiveen, niin sitten oli hiukan hankalaa sen jälkeen...
Sen olen oppinut tuolla kiertäessäni, että vaikka isännät OIKEESTI tuntevat peltonsa, niin muisti voi tehdä tepposen ;Ainiin prkle, se oli se yksi kivi siellä...
Ja jos ei muuten, niin ne pojat varmaan pitäneet syksyllä jyväkärriä sen möhkäleen päällä ja unohtaneet sen sinne.
-
Kovin tää Elhoa moititaan, mutta eka sato on katkottuna ja kerättynä. Työsaavutusta siirtoineen ei tullu pantua merkille, mutta palkki maassa mennään 5-8ha/tunnissa nopeuksilla 11-20km/h. Pääasiassa tosin 15-16km/h... Murskainkelan remmit keskeytti kerran ja parin terälapun vaihto. Täytyy kattoo syyssadolla paremmin tuota tuntisaavutusta siirtoineen ja kusitaukoineen. Jossain vaihees tuli mieleen, että tehoa vois hevosessa olla enemmänkin, mutta nyt ei enää tunnu siltä. Maksiminopeus on annettu tieto ja kone toimii jarruna...
kusitauko yksi per lohko ;D
-
Eräässä työnäytöksessä niitettiin pelkällä etukoneella loppuun, takakone meni vauhdilla kiveen. Näkipähän ainakin yleisö kuinka lujaa pöttingerillä ei tule ajaa. :D
Se pitää muistaa, ettei mikään kevennys eikä laukaisulaite auta mitään jos massavoimat on liian suuren ajonopeuden vuoksi liian isot.
Jossakin vaiheessa vaan lompakko opettaa kohtuulliset ajonopeudet
Aika paljon asiaan auttaa, jos OIKEESTI tuntee lohkon. Tuolla mainitsemani 19 km/h ei todellakaan ole joka lohkon ajonopeus, mutta sattuu nyt olemaan sellainenkin lohko, jolla sen voi hyödyntää, pitkää suoraa ja tasainen kivetön pohja. Ja päisteisiin nopeus pudotetaan aina hyvinkin maltilliseksi, pikavaihteiden avulla, nurmea ei rullata.
Uusia lohkoja mennään hissutellen...
Ja ompahan sitä eräskin perhoskonemies ajanut vain yhdellä koneella, kun sen keskimmäisen ajoi kiveen, niin sitten oli hiukan hankalaa sen jälkeen...
A) Nurmen perustaminen... sisältäen kivienkeruun.
B) Lohkon koko ja muoto
C) Lannoitus/satotaso
D) Jonkin verran maalajin vaikutus
Tässä muutama pikkujuttu, jotka ehkä muodostaa yhtälön, jonka lopputuloksena saattaa olla ajonopeus... ehkä... niittimestä riippumattakin. Tietenkin valitaan niitin hevosen mukaan eikä toisinpäin. Tasainen kivetön pelto, iso lohko, kantava maalaji, uudet terät: ajonopeus 20km/h EI ole ongelma. Tosin tänä vuonna siihen pääsi vain parilla ensimmäisellä kierroksella, muuten tuo 15-16km/h eikä laatuongelmia ajossa.
Kovin tää Elhoa moititaan, mutta eka sato on katkottuna ja kerättynä. Työsaavutusta siirtoineen ei tullu pantua merkille, mutta palkki maassa mennään 5-8ha/tunnissa nopeuksilla 11-20km/h. Pääasiassa tosin 15-16km/h... Murskainkelan remmit keskeytti kerran ja parin terälapun vaihto. Täytyy kattoo syyssadolla paremmin tuota tuntisaavutusta siirtoineen ja kusitaukoineen. Jossain vaihees tuli mieleen, että tehoa vois hevosessa olla enemmänkin, mutta nyt ei enää tunnu siltä. Maksiminopeus on annettu tieto ja kone toimii jarruna...
kusitauko yksi per lohko ;D
Ai sä meinaat, jotta mun ois pitäny olla 45 hehtaarin niiton ajan kusematta? (En mä sitä muutenkaan kokonaan samana päivänä niittäny)
-
Mikä kone niittää lakoa ja tumppua märkänäkin :P parhaiten?
JF tai Krone mielessä, hinattava 320 ehkä hyvä 280kin. Kuhniki käy... kvernelandi... paljoko niittää? Mistä porsii? yx elhoki 3000ha niitetty tarjolla.
noin 120ha vuotuinen käyttömäärä. Uusi kone ois tietty hyvä muta +20keur, edullisempi olis jäähä urakoitsijan armoille.
JF320TOPSAFE mallin koneita näkyy olevan tarjolla alle 10 vuotta vanhoja, niittääkö noilla.
-
Kuhn:issa säilyy vaihtoarvo hyvänä ja muutenkin olleet kestäviä ja toimivia koneita.Kuhn tekee rautansakin itse,eli siellä oli oma valimo tehtaalla.Kävimme tehdasvierailulla laboratoriossa jossa testattiin metallien ominaisuuksia.Venyttivät esim. n.13 mm. tankoa ja tavallinen rautatanko katkesi jo 2-3mm venyteksessä ja niiden oma rauta kesti n. 17mm venytyksen. En tiedä mutta laadunvalvonta tuntui olevan tärkeä asia heille.
-
Mikä kone niittää lakoa ja tumppua märkänäkin :P parhaiten?
JF tai Krone mielessä, hinattava 320 ehkä hyvä 280kin. Kuhniki käy... kvernelandi... paljoko niittää? Mistä porsii? yx elhoki 3000ha niitetty tarjolla.
noin 120ha vuotuinen käyttömäärä. Uusi kone ois tietty hyvä muta +20keur, edullisempi olis jäähä urakoitsijan armoille.
JF320TOPSAFE mallin koneita näkyy olevan tarjolla alle 10 vuotta vanhoja, niittääkö noilla.
***Käytössä pykälää pienempi jiiähvä eli 280 Top Safe. Oon kyllä tykänny. Ainut huono puoli on kevennyksen toiminta kivisemmillä vieraiden pelloilla.
-
Mikä kone niittää lakoa ja tumppua märkänäkin :P parhaiten?
JF tai Krone mielessä, hinattava 320 ehkä hyvä 280kin. Kuhniki käy... kvernelandi... paljoko niittää? Mistä porsii? yx elhoki 3000ha niitetty tarjolla.
noin 120ha vuotuinen käyttömäärä. Uusi kone ois tietty hyvä muta +20keur, edullisempi olis jäähä urakoitsijan armoille.
JF320TOPSAFE mallin koneita näkyy olevan tarjolla alle 10 vuotta vanhoja, niittääkö noilla.
Kyllä niittää, Top Safe ei väistä pystysuoraa estettä, kerran sellainen löyty maisema pöpeliköstä...(ei ollut puh. pylväs!!!)
Kattele, että palkissa(eikös se ole Kuhn-rautaa?) pysyy öljyt sisällä, kietoutumissuojat paikallaan->heinää akselin ympärillä->stefa rikki ja öljyt mäkeen...ja yhteyttä Ihviin/tms... Kuluneet "murskan" sormet voi kans joutua laittamaan hankintalistalle, tänä vuonna niitä mennyt kuulemma runsaasti. Hihnavälitys ehdottomasti tonnin asentoon.
Sitten tuo oma/urakoottija, lyhyen matikan kaavalla olisin sitä mieltä, että "oma" niittokone saa maksaa n. satasen/vuotuinen niittohehtaari.
-
Sitten tuo oma/urakoottija, lyhyen matikan kaavalla olisin sitä mieltä, että "oma" niittokone saa maksaa n. satasen/vuotuinen niittohehtaari.
Jaa että 200ha vuotuisella käyttömäärälläkin oma kone siis kannattaa?
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
-
Yleensä niitän vauhtia noin 20-25km/h koneena on kuhnin 4 metrin. Yleensä kun yöt niitetään päivät ajetaan nuokinvanua! Mitä sitä siitä niittämisestä pitää tehdä koko päivän hommaa ! Vähän työ voimaa pitää toimia tehokaasti Vauhdin takia täällä ei ole ainakaan koneet särkyny! Krone on luja kone! kuhni on aika paha pettymys.. on se hyvä jos vain toimii ;D
-
Sitten tuo oma/urakoottija, lyhyen matikan kaavalla olisin sitä mieltä, että "oma" niittokone saa maksaa n. satasen/vuotuinen niittohehtaari.
Jaa että 200ha vuotuisella käyttömäärälläkin oma kone siis kannattaa?
Halvempikin saa olla...Juueiku tuossa entisessä elämässä niittokoneen hinta tippui vuodessa enempi kuin niitättäminen urakoitsijalla olisi maksanut, möin apparaatin pois. Nykyään niitettävää n. sata, elikä vuodessa kulunki n.3k€ teetettynä, eikös silloin oman koneen kulujen pitäis olla tuon alle, reilun kahdenkympin vehkeelle pitää aika rohkea käyttöikä säätää. Kympin kalulla vähä helpompi hengittää...
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
;D Mikä naurattaa??
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
;D Mikä naurattaa??
Sisäpiirin vitsi. ;D
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
;D Mikä naurattaa??
Sisäpiirin vitsi. ;D
juuri niin. ;)
-
Kuhn:issa säilyy vaihtoarvo hyvänä ja muutenkin olleet kestäviä ja toimivia koneita.Kuhn tekee rautansakin itse,eli siellä oli oma valimo tehtaalla.Kävimme tehdasvierailulla laboratoriossa jossa testattiin metallien ominaisuuksia.Venyttivät esim. n.13 mm. tankoa ja tavallinen rautatanko katkesi jo 2-3mm venyteksessä ja niiden oma rauta kesti n. 17mm venytyksen. En tiedä mutta laadunvalvonta tuntui olevan tärkeä asia heille.
Tuohan kuulostaa siltä, että Kuhnin pitää valmistaa raudatkin itse, koska metallitehtaiden oma ammattitaito ei riitä valmistamaan Kuhnin huippuvaatimusten mukaista terästä.
Tuollainen venytystemppu on tietenkin huijausta ja vain teitä asiakkaita varten siellä.
-
Kuhn:issa säilyy vaihtoarvo hyvänä ja muutenkin olleet kestäviä ja toimivia koneita.Kuhn tekee rautansakin itse,eli siellä oli oma valimo tehtaalla.Kävimme tehdasvierailulla laboratoriossa jossa testattiin metallien ominaisuuksia.Venyttivät esim. n.13 mm. tankoa ja tavallinen rautatanko katkesi jo 2-3mm venyteksessä ja niiden oma rauta kesti n. 17mm venytyksen. En tiedä mutta laadunvalvonta tuntui olevan tärkeä asia heille.
Tuohan kuulostaa siltä, että Kuhnin pitää valmistaa raudatkin itse, koska metallitehtaiden oma ammattitaito ei riitä valmistamaan Kuhnin huippuvaatimusten mukaista terästä.
Tuollainen venytystemppu on tietenkin huijausta ja vain teitä asiakkaita varten siellä.
Jätettäköön herra Kuun mielipiteet taas omaan arvoonsa.Sen verran läyhäsiä kirjoituksia on suoltanut hän vuoden aikana että ei hyvin mene.(esim.tapaturmavakuutus- ja moottorimielipiteet)
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
;D Mikä naurattaa??
Sisäpiirin vitsi. ;D
juuri niin. ;)
Nimimerkillä mattoperää kaupan..... ;)
-
eestinmaalta on löydetty monta hyvää niittomurskainta (ja yksi romu), hyvän muutaman vuoden vanhan pöttingerin 3,1m leveän hinattavan saa kotiin saakka reilusti alle sen kymppitonnin ja samoihin hintaluokkiin löytyy myös käytettyä kuhnia. Aina ei suomen valikoimat ole ainoa mahdollisuus.
;D
;D Mikä naurattaa??
Sisäpiirin vitsi. ;D
juuri niin. ;)
Nimimerkillä mattoperää kaupan..... ;)
juu mä kattonki et on siin karheensiirtäjäl hintaa vissihis aikosta paikata tappiot siis jos joku ny ostas sil hintaa ;D :P
-
Kuhn:issa säilyy vaihtoarvo hyvänä ja muutenkin olleet kestäviä ja toimivia koneita.Kuhn tekee rautansakin itse,eli siellä oli oma valimo tehtaalla.Kävimme tehdasvierailulla laboratoriossa jossa testattiin metallien ominaisuuksia.Venyttivät esim. n.13 mm. tankoa ja tavallinen rautatanko katkesi jo 2-3mm venyteksessä ja niiden oma rauta kesti n. 17mm venytyksen. En tiedä mutta laadunvalvonta tuntui olevan tärkeä asia heille.
Tuohan kuulostaa siltä, että Kuhnin pitää valmistaa raudatkin itse, koska metallitehtaiden oma ammattitaito ei riitä valmistamaan Kuhnin huippuvaatimusten mukaista terästä.
Tuollainen venytystemppu on tietenkin huijausta ja vain teitä asiakkaita varten siellä.
Jätettäköön herra Kuun mielipiteet taas omaan arvoonsa.Sen verran läyhäsiä kirjoituksia on suoltanut hän vuoden aikana että ei hyvin mene.(esim.tapaturmavakuutus- ja moottorimielipiteet)
Niin voihan hyö valukomponenttinsa itse valaakin valmiista materiaalista, mutta tuskin ihan teräslevyä tekevät.
Ja mie oisin huolestunut jos koneet ois tehty tollasesta purukumista, nimittäin mitä venyvämpää niin sitä matalalujuuksisempaa teräs on. Eihän koneen osat saa saada pysyviä venymiä kuormitettuna.
-
Elhoa suosittelen lämpimästi, varsinkin jos on paljon raivioita. Tykästyny tuohon Elhon hydro balanceen, toimii vakuuttavasti. Krone oli paha pettymys kuten myös kuhni. Kuhnin kone ei näytä soveltuvan urakointi hommiin. Vaikuttaa hieman aralle koneelle, jos löytyy ylläreitä. Pöttingeri kiinnostaa ihtiä kuten myös elhon uudemmat koneet. Pöttingeristä ei vaan ole vielä kokemusta. Ihtiä arveluttaa nuo pöttingerin murskaimen sormet. Nuita uusia markkinoille tulleita halppis merkkejä en toistaiseksi uskalla aatellakkaan.
-
Molemmin puolin niittävällä Lelyn Splendimolla on nyt alkukesä niitetty ja ainakin työn teko sillä on lystikästä. Karhe tulee mallikkaaksi ja leveäksi jätettynä ei tarvitse loirotella paalaimella.
-
.... leveäksi jätettynä ei tarvitse loirotella paalaimella.
???
-
Molemmin puolin niittävällä Lelyn Splendimolla on nyt alkukesä niitetty ja ainakin työn teko sillä on lystikästä. Karhe tulee mallikkaaksi ja leveäksi jätettynä ei tarvitse loirotella paalaimella.
Lelyssä omaperäinen teräpalkki, semmosista paloista koottu, tangolla yhteen niputettuna.
Öljyn tilalla rasvaa. Käytettynä ei kovin kalliita.
-
.... leveäksi jätettynä ei tarvitse loirotella paalaimella.
???
No mieti sitä! Sellainen paali kuin karhe.
-
onko kellään kokemuksia claasin niittomurskaimista? hinattavista ja etukoneista, kannattaako niitä edes harkita? Jotkut saa claasista vissiin näppylöitä mutta miten oikeasti onko tietoa?
-
Niin voihan hyö valukomponenttinsa itse valaakin valmiista materiaalista, mutta tuskin ihan teräslevyä tekevät.
Ja mie oisin huolestunut jos koneet ois tehty tollasesta purukumista, nimittäin mitä venyvämpää niin sitä matalalujuuksisempaa teräs on. Eihän koneen osat saa saada pysyviä venymiä kuormitettuna.
Ei, kyllä ne ihan terästä tekevät ja valuhommaa tietysti myös.Myyvät mullekin ettei kaikki mene edes omaan käyttöön.Kuhnin pöyhimistä kokemuksia 3kpl.Ja yhdessäkään ei mitään vikaa.Näyttävät rimpuloilta mutta kestävät eli kyllä rautalaaduissa on eroja.Ja teräshän pitää olla erilaista eri käyttötaarkoitukseen,toiseen paikkaan kovempaa ja toiseen sitkeämpää.
Eka hinattava niittomurskain oli meillä -93 vuodesta vuoteen 2008 ja ko.laite on edelleenkin ajossa.Epäilen vahvasti että pohjanmaan peleistä ei samalla latumäärällä olisi mitään jäljellä. :)
-
pöttingerisä teräpalkki ainakin koostuu yhrestä osasta ko jossain uusis elhoisaki paris kappalees ja tärisee pultit auki ja sit öljyt mäjel.
mut se lautasten välinen teräpalkin kohta ainakin vanhemmisa ilman vahvike palaa, uusimmisa näky lisäpalikka oleva.
-
kyllä mäkin uskaltaisin suositella leveydeltään 3,20 elhon hydro balancea ja molemminpuolin niittävää...nyt on tahkottu kolme vuotta ja noin 400 ha kesässään on niittoala. Kerran sähkötolpan ympärillä olleeseen kiveen särkyi koko teräpalkki mutta seuraavaksi aamuksi saatiin uusi ja vakuutus korvasi vahingon. Meillä on ainakin sen verran kiviäkin että tuo on kyllä ehdottomasti raivioiden ja muiden kivisten peltojen kone.
Kuhnista olen kuullut ettei kestä kiviä ja JF:ssä varaosien saanti ollut todella hidasta...nämä tosin kuulopuheita.
Ja karhon muoto ollut elholla kyllä loistava. niittonopeus parhaimmillaan 18 km/h ja keskimäärin 12-15 km/h.