Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Raiviotuet laittomia  (Luettu 19643 kertaa)

Ukkovarvas

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
Älä jauha paskaa. Investointitukia sai vuodesta 95 vuoteen 2002 asti vain ab alueella. Itse kysyin maitohuoneen rakentamiseen ja navetan peruskorjaukseen investointi tukea vuonna 1997, niin maataloussihteeri sanoi että ne on tarkoitettu vain ab alueeelle. 2000- luvulla ruvettiin suunittelemaan sonnilata ja vähän rehujako systeemejä, niin yllättäen niitä investointi tukia saikin c alueella. Ihmettelin sitä maataloussihteerille, niin sihteeri sanoi että komissio pisti Lipposen ojennukseen ja oli Komissaari huutanut pääministerille pääpunaisena että "PERKELEEN STALINISTI, SUOMALAISIA VILJELIÖITÄ PITÄÄ KOHDELLA TASAPUOLISESTI".

No, poika? Jokos tarkistit tietojasi ja kirjoittamaasi sitä edellistä linkkiä vastaan? Jos niin kannattaa tutustua myös tuohon
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+251/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP
linkkiin ja ihan varmuuden vuoksi kun et kuitenkaan lue sitä niin tässäpä pieni lainaus:
"Vuonna 1996 so*****un vakavien vaikeuksien tukipakettiin kuuluu maa- ja puutarhatalouden tulotukien ohella keskeisenä osana useita liitännäistoimenpiteitä, joiden yleisenä tavoitteena on muun muassa maatalouden rakenteen kehittäminen ja tuotannon kilpailuedellytysten parantaminen. Yhtenä liitännäistoimenpiteenä sovittiin korotetun investointituen maksamisesta A- ja B-tukialueilla vuosina 1997_2001.   Vuonna 1997 korotettua investointitukea maksettiin kohteesta riippuen enintään 20_70 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista, kun vastaavasti C-tukialueella tukien enimmäistasot vaihtelivat välillä 10_50 prosenttia.   Tuki jakautui maan eri osiin siten, että A- ja B-tukialueilla myönnettiin 457 miljoonaa markkaa ja C-tukialueella 450 miljoonaa markkaa. Keskimääräinen tukitaso oli A- ja B-alueilla 23 ja C-alueella 20 prosenttia. A- ja B-tukialueilla osa tuesta myönnettiin kylläkin lisätukena vuosina 1995_96 toteutettuihin hankkeisiin, joissa tapauksissa aiemmin myönnetty investointituki ei näy vuoden 1997 tilastoissa.
   Alueellisen kehityksen eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi hallitus teki vuoden 1998 maatalouden investointitukijärjestelmään lukuisia C-tukialueen kannalta myönteisiä parannuksia:
   1) C-tukialueella on entistä useampaan kohteeseen mahdollista myöntää investointitukena myös avustusta: kaikkia sikala-, kalkkunarakennus- ja navettainvestointeja (pl. lihakarjarakennuksen uudisrakentaminen), kuivurin rakentamista, salaojitusta ja myös koneiden hankintaa voidaan tukea vaihtoehtoisesti joko lainan korkotuella tai avustuksella
   2) C-tukialueella tehtävien muiden kuin isojen navetoiden laajentamishankkeiden tukien tasoa on korotettu, samoin myös kuivurihankkeiden
   3) C-tukialueella lisäpellon hankinnan tuki on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna"

Sanoisinpa että nuo mutut ja maataloussihteerien lausumat kannattaisi jättää omaan arvoonsa? Ja tutustua tosiasioihin? Kun tuota Ukkovarvas / Veeti / Eemeli mikä lieneekin kovasti kritisoit niin itse asiassa vaikka hän toistaa jne niin kuitenkin kirjoituksissaan tosiasiat lienevät 98% oikein ja milloin tahansa tarkistettavissa. Valitettavasti samaa ei voi sanoa läheskään kaikista palstan kirjoittelijoista, tulee hetikin muutama mieleeni.

Ja kun mietit että mites se nyt menikään niin vaikkapa kun katsot tuota 1997 investointitukijakaumaa ja vertaat sitä tuohon
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
kansallisten tukien jakaumaan niin mistä löytyisi se taho joka patistaisi Kiviniemeä viljelijöiden tasapuoliseen kohteluun?


   "Vuonna 1996 so*****un vakavien vaikeuksien tukipakettiin kuuluu maa- ja puutarhatalouden tulotukien ohella keskeisenä osana useita liitännäistoimenpiteitä, joiden yleisenä tavoitteena on muun muassa maatalouden rakenteen kehittäminen ja tuotannon kilpailuedellytysten parantaminen. Yhtenä liitännäistoimenpiteenä sovittiin korotetun investointituen maksamisesta A- ja B-tukialueilla vuosina 1997_2001.

   Vuonna 1997 korotettua investointitukea maksettiin kohteesta riippuen enintään 20_70 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista, kun vastaavasti C-tukialueella tukien enimmäistasot vaihtelivat välillä 10_50 prosenttia."

Joo ihan hirveä investointituki pohjoisessa kerrassaan mahtava 10% hyväksytystä kustannusarviosta.

Niin ja etelässä matala ihan mitätömän olematton investointituki tuohonaikaan 70% ja tekstissä luki että "voidaan" myöntää vielä avustusta mahdollisesti jos 70% investointituki on riitämätön.

Ettei totuus unohtuisi: Ab-alueen investointituet oli kompensaatio pohjoisen korkeille tulotuille. EU katsoi aivan oikein, että Suomessa etelä oli jätetty jo Kekkosslovakian ajoista lapsipuolen asemaan tukipolitiikassa, siksi etelän tiloilla oli huomattavasti investointitarvetta. ...ensin "loppui rahat", sitten poistettiin koko tuki...MTK takapiruna.

Asiaan kuului tietysti, että C-alueen tukia ei leikattu eikä "rahat loppuneet"

Viimeksi muokattu: 01.07.10 - klo:15:28 kirjoittanut Ukkovarvas

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Raiviotuet laittomia
Hohhoijjaaaaa.....

Pitääkö taas vääntää rautakangesta?

Investointituet olivat aluksi etelässä korkeammat, koska A-B:n ongelmat olivat eu:n mielestä vain rakenteellisia. C-alueen ongelmat ilmastosta (huijausta) ja muusta ankeudesta johtuvia.

Ei oiennut etelän ongelmat investoimalla. Siksi investointituet tasapäistettiin, jotta C:llekin saatiin uusia isoja navetoita. Tai ainakin sinnepäin.

Ainoa totuus koko kuviosta on, että se hölmöläisten peiton jatkaminenkin on tukikehityksen valossa järkiprojekti.

Tehkää pojat ensin kotiläksynne ja sitten kirjoittamaan. Ja tytöt myös...(lisätty jälkikäteen tasa-arvon vuoksi)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Raiviotuet laittomia
Hohhoijjaaaaa.....

Pitääkö taas vääntää rautakangesta?

Investointituet olivat aluksi etelässä korkeammat, koska A-B:n ongelmat olivat eu:n mielestä vain rakenteellisia. C-alueen ongelmat ilmastosta (huijausta) ja muusta ankeudesta johtuvia.

Ei oiennut etelän ongelmat investoimalla. Siksi investointituet tasapäistettiin, jotta C:llekin saatiin uusia isoja navetoita. Tai ainakin sinnepäin.

Ainoa totuus koko kuviosta on, että se hölmöläisten peiton jatkaminenkin on tukikehityksen valossa järkiprojekti.

Tehkää pojat ensin kotiläksynne ja sitten kirjoittamaan. Ja tytöt myös...(lisätty jälkikäteen tasa-arvon vuoksi)
Näin se meni, mutta kun siihen ei muuten saada kepuämteekoomartatpersuagrosossutasapääangstia mukaan, on totuutta venytettävä.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

der bauer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 901
Vs: Raiviotuet laittomia
Kesällä 1999 hain investointitukea pihaton rakentamiseen. Avustusta sain 50%, ei yhtään korkotukilainaa.
Kiintiöitä piti olla hallussa vähintään 120000 ?? litraa jotta sai 50% avustusta. Avustusta sai myös jos kiintiöitä oli vähemmän, mutta en nyt enää muista noita prosentteja.

Niin, ja alue on edelleen C2

Viimeksi muokattu: 01.07.10 - klo:17:44 kirjoittanut der bauer

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Raiviotuet laittomia
Kesällä 1999 hain investointitukea pihaton rakentamiseen. Avustusta sain 50%, ei yhtään korkotukilainaa.
Kiintiöitä piti olla hallussa vähintään 120000 ?? litraa jotta sai 50% avustusta. Avustusta sai myös jos kiintiöitä oli vähemmän, mutta en nyt enää muista noita prosentteja.

Niin, ja alue on edelleen C2
Kiitos rehellisyydestä.

Itte tein pihaton kanssa tuohon aikaan ja sain 30 prosenttia investointitukea..   ja B-alue..

Ukkovarvas

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
Hohhoijjaaaaa.....

Pitääkö taas vääntää rautakangesta?

Investointituet olivat aluksi etelässä korkeammat, koska A-B:n ongelmat olivat eu:n mielestä vain rakenteellisia. C-alueen ongelmat ilmastosta (huijausta) ja muusta ankeudesta johtuvia.

Ei oiennut etelän ongelmat investoimalla. Siksi investointituet tasapäistettiin, jotta C:llekin saatiin uusia isoja navetoita. Tai ainakin sinnepäin.

Ei oienneet ei, koska niitä ei edes ehditty AB-alueella  tehdä, ennenkuin MTK junttasi nämä investointituet pois. Investointihaluja olisi ollut, mutta ensin ilmoitettiin, että ei oo rahaa ja seuraavaksi lopetettiin koko tuki. C-alueen korkeisiin tuotantotukiin ei tietenkään koskettu. Siinä yksi esimerkki  MTK-terrorista.

Ainoa totuus koko kuviosta on, että se hölmöläisten peiton jatkaminenkin on tukikehityksen valossa järkiprojekti.

Tehkää pojat ensin kotiläksynne ja sitten kirjoittamaan. Ja tytöt myös...(lisätty jälkikäteen tasa-arvon vuoksi)

Ukkovarvas

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
Kesällä 1999 hain investointitukea pihaton rakentamiseen. Avustusta sain 50%, ei yhtään korkotukilainaa.
Kiintiöitä piti olla hallussa vähintään 120000 ?? litraa jotta sai 50% avustusta. Avustusta sai myös jos kiintiöitä oli vähemmän, mutta en nyt enää muista noita prosentteja.

Niin, ja alue on edelleen C2
Kiitos rehellisyydestä.

Itte tein pihaton kanssa tuohon aikaan ja sain 30 prosenttia investointitukea..   ja B-alue..

Haettiin  investointitukea yhteispuimuriin....tukirahat oli ensin loppu, haku siirtyi seuraavalle vuodelle...silloin koko tuki poistettiin, MTK:n vaatimuksesta.

Viimeksi muokattu: 02.07.10 - klo:09:36 kirjoittanut Ukkovarvas

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
Kesällä 1999 hain investointitukea pihaton rakentamiseen. Avustusta sain 50%, ei yhtään korkotukilainaa.
Kiintiöitä piti olla hallussa vähintään 120000 ?? litraa jotta sai 50% avustusta. Avustusta sai myös jos kiintiöitä oli vähemmän, mutta en nyt enää muista noita prosentteja.

Niin, ja alue on edelleen C2
Kiitos rehellisyydestä.

Itte tein pihaton kanssa tuohon aikaan ja sain 30 prosenttia investointitukea..   ja B-alue..

Hettiin  investointitukea yhteispuimuriin....tukirahat oli ensin loppu, haku siirtyi seuraavalle vuodelle...silloin koko tuki poistettiin, MTK:n vaatimuksesta.

On noita tukia maksettu yhteistraktoreillekkin. Muutama vuosi yhteisomistusta ja sitten kone myyntiin jollekkin osakkaalle.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ????

Mutta jos ketjussa joku osa toimii kannattavasti ja joku toinen ei, niin sen kannattamattoman osan lopettaminen lopettaa samantien myös sen kannattavan osan, jos tuo kannattava ei joko 1) saa raaka-ainetta tai 2) loppuu ostaja. Viime kädessä on kyse koko arvoketjun kannattavuudesta. Jos se kannattaa, niin ketjun sisällä on hanskattava niin, että kaikki pysyvät hengissä. Jos ei kannata, niin ketju katoaa kokonaan.

Tässä on sitten erotettava toisistaan ketjun sisäinen tuottojen jako ja se, jos joku on niin tumpula, ettei tulosta synny vaikka pitäisi. Jälkimmäisessä tapauksessa etsitään uusi toimija. Mutta jos kaikki viljelijät vaikuttavat tumpuloilta, niin ehkä pitäisi miettiä, onko todella niin ja jos on, niin mitä pitäisi tehdä...

Petri

Onhan se näinkin, tossa mainitsin vain sen rajan, milloin siirrytään käyttämään alihankkijaa omassa tuotantoketjussa, ei ehkä kumminkaan ole ihan suoraan sovellettavissa maatalouteen.
Periaatteena kumminkin voisi olla käytössä ...

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Raiviotuet laittomia
Metsäteollisuushan on esittänyt verokeppiä metsänomistajille jotka eivät myy tarpeeksi puuta, että se siitä ketjun kannattavuudesta ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta. 
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Raiviotuet laittomia
Metsäteollisuushan on esittänyt verokeppiä metsänomistajille jotka eivät myy tarpeeksi puuta, että se siitä ketjun kannattavuudesta ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta. 

Kyllähän metsäteollisuus on nimenomaan se taho, jonka etu on pitää puunhinta alhaalla.
Vaikka esim. paperissa, puuraaka-aineen osuus on jo jossakin 4 %:n kieppeillä myyntihinnasta, olisi siinä kyllä varaa maksaa enempikin ...

Ala-Pertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10735
Vs: Raiviotuet laittomia
ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ????

Mutta jos ketjussa joku osa toimii kannattavasti ja joku toinen ei, niin sen kannattamattoman osan lopettaminen lopettaa samantien myös sen kannattavan osan, jos tuo kannattava ei joko 1) saa raaka-ainetta tai 2) loppuu ostaja. Viime kädessä on kyse koko arvoketjun kannattavuudesta. Jos se kannattaa, niin ketjun sisällä on hanskattava niin, että kaikki pysyvät hengissä. Jos ei kannata, niin ketju katoaa kokonaan.

Tässä on sitten erotettava toisistaan ketjun sisäinen tuottojen jako ja se, jos joku on niin tumpula, ettei tulosta synny vaikka pitäisi. Jälkimmäisessä tapauksessa etsitään uusi toimija. Mutta jos kaikki viljelijät vaikuttavat tumpuloilta, niin ehkä pitäisi miettiä, onko todella niin ja jos on, niin mitä pitäisi tehdä...

Petri

Onhan se näinkin, tossa mainitsin vain sen rajan, milloin siirrytään käyttämään alihankkijaa omassa tuotantoketjussa, ei ehkä kumminkaan ole ihan suoraan sovellettavissa maatalouteen. Periaatteena kumminkin voisi olla käytössä ...

Nyt kun emo-heikki on tässäkin ketjussa ainakin pariin (?) otteeseen todennut että metsäteollisuus ei katso puun myyjän tai muun ketjun kannattavuutta niin sehän ei ole totta. Sellainen metsäteollisuus, mm sahat ja sellutehtaatkin jotka haluavat pitkällä aikavälillä toimia ja saada raaka-ainetta (puuta) niin katsovat kyllä sen puun myyjänkin kannattavuutta. Samoin kuin koneurakoitsijoiden, kuljetusten jne kannattavuutta. Muuten voi hyvin äkkiä käydä niin että motot hiljenee eikä liian runsaiden konkurssiesimerkkien takia uusia tule tilalle. Sama kuljetuksissa. Tietysti metsäteollisuus "ottaa löysät pois" saadakseen raaka-aineensa mahdollisimman halvalla mutta mm koneurakoitsijoiden sopimuksia on "korjailtu" kesken sopimuskauden ylöspäin arvaamatta kohonneiden kustannusten myötä ja muuta vastaavaa.

Eli kyllä se tuotantoketju on kokonaisuudessaan pidettävä kunnossa ja katsottava vähän ketjun kaikkien osien kannattavuutta jos markkinoilla meinaa toimia pitemmällä tähtäimellä. Tiukan paikan tullen sitten on tietysti oma yritys etusijalla. Jos esimerkiksi teurastamo ei saa kaupalta riittävää hintaa kulujen kattamiseksi vaan tuotanto pyörii tappiolla niin tuottajahintaahan sitä sitten lasketaan.


Petri.

 Nuo ovat hienoja ja yleviä ajatuksia koko ketjun kestävyydestä, mutta metsäteollisuus/kin elää nykyään niin hektistä aikaa, kiitos ""amerikan mummojen", että kestävän talouden opit tahtoo unohtua.

Pörssiyhtuoiden kautta sijoitettu raha ei katso vuosien päähän eteensä, tai, no joo. Mutta kuitenkin se on niin tunteetonta , ettei päällimmäisenä ajatuksena ole ovatko nämä samat, esim. urakoitsijat hengissä vielä vuoden päästä.

Pääasia jotta "mummo" sai sijoittamalleen taalalle riittävän tuoton.
Hirveetä, jos on puoletkaan totta...