kantsii olla kokkare homo että ei tartte hankkia omaisuutta ja mammonaa kun sitä saapi ryöstämällä esim. ynpäristöjutuilla valehtelemalla tahi sitten pankin kautta hankkien!       mikä siinä on että jos joku haluaa lisää työtä ja omaisuutta niin heti on kokkareet sitä kieltämässä!    kyllä suomeen pitäsi saaha edes yks porvaripuolue!      ajais meidän omistajien puolta eikä aina olis noiten kopiokommunistien mielen mukaan elikkä  toisilta pois!

Sie oot jälkijunassa.Koko euroopassa ja muuallakin maailmassa vähenee peltopinta-ala koko ajan ,joko saastumisen,rakentamisen tai kuivuuden takia.Jos se amerikkalainen tiedemies porukka ei kohta kylvä sitä ebolavirusta,niin nälkä uhkaa todella.Nyt alkaakin se ruokakriisi ohjelma.tv:stä.

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Sataprosssaa asiaa. Petri on oikeassa myös tässä kirkkomaajutussa. Kun suomalainen agraarisossu on tässä talouselämässä kolme kierrosta jäljessä, pitää ensin oppia merkantilismi ja puhdas mulle-kaikki-kapitalismi, ennenkuin tulee jotain muitakin arvoja mukaan ja opitaan ajattelemaan omaa nenää pidemmälle. Selvimpiä todisteita tästä kehityskulusta on tolkuton ittellisyyden korostaminen ja maan arvon yleinen nousu tuottoarvoa korkeammaksi.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.06.10 - klo:16:37

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Ei se mene ihan noin, minulla nyt sattuu olemaan yksi tekniikan erityistutkinto suoritettuna tuotantotekniikasta ja sellaisten ketjujen rakentamisesta ja toteaisin vaan noin niinkuin yleisellä tasolla, ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.06.10 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.06.10 - klo:16:37

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Ei se mene ihan noin, minulla nyt sattuu olemaan yksi tekniikan erityistutkinto suoritettuna tuotantotekniikasta ja sellaisten ketjujen rakentamisesta ja toteaisin vaan noin niinkuin yleisellä tasolla, ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Niinpä. Miksi tundratuotantoa ylläpidetään etelästä leikatuilla tuilla?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.07.10 - klo:09:13

ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä. Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Niinpä! On esimerkiksi hyvin helppo osoittaa että kun seminologit kiertävät kairaa Lapissa niin jokainen päivä tuottaa siemennysfirmalle tappiota. Tämä tappio sitten katetaan muiden tilojen hinnoittelulla. Miksi yhden firman pitäisi kustantaa joillekin omaa kustannustaan alempi hinta ja maksattaa se muilla korkeampana hintana? Miksi maataloudessa ja osuustoiminnassa PITÄÄ olla näin? Täysin sama asia pätee maitokeräilyyn ja teuraskeräilyyn.

Miksi kannattavien alemman kustannustason alueella olevien tilojen pitää maksaa korkeamman kustannustason alueella olevien tilojen kustannukset??? Miksi siis maataloudessa ON toisin???

Sehän on jokaisen firman oma asia, miten toimintansa organisoi ?
Miksi pitäisi olla toisin ?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.07.10 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.06.10 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.06.10 - klo:16:37

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Ei se mene ihan noin, minulla nyt sattuu olemaan yksi tekniikan erityistutkinto suoritettuna tuotantotekniikasta ja sellaisten ketjujen rakentamisesta ja toteaisin vaan noin niinkuin yleisellä tasolla, ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Niinpä. Miksi tundratuotantoa ylläpidetään etelästä leikatuilla tuilla?

Tuskin niitä etelästä on leikattu, totesin ton vain yleisellä tasolla, ei metsäyhtiö katso metsänomistajan kannattavutta, enkä usko teurastamonkaan kovin paljoa katsovaan maajussin perään, vaikka aihetta olisikin ...

Lainaus käyttäjältä: Ukkovarvas - 01.07.10 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.07.10 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.06.10 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.06.10 - klo:16:37

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Ei se mene ihan noin, minulla nyt sattuu olemaan yksi tekniikan erityistutkinto suoritettuna tuotantotekniikasta ja sellaisten ketjujen rakentamisesta ja toteaisin vaan noin niinkuin yleisellä tasolla, ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Niinpä. Miksi tundratuotantoa ylläpidetään etelästä leikatuilla tuilla?

Tuskin niitä etelästä on leikattu, totesin ton vain yleisellä tasolla, ei metsäyhtiö katso metsänomistajan kannattavutta, enkä usko teurastamonkaan kovin paljoa katsovaan maajussin perään, vaikka aihetta olisikin ...

MTK junttasi heti EU-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuen pois, rahat siirrettiin C-alueen tukiin.

MTK junttasi energiaveroon korotuksen v. 1997, kompensaatioksi tuli uusi 70 mk/ha tuki C-alueen viljalle.

...siinä pari esimerkkiä...

Hei kaikille.
Nimeni on Jerry ja olen Agraarisosialisti. 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.07.10 - klo:10:02

Lainaus käyttäjältä: Ukkovarvas - 01.07.10 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.07.10 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: Petri - 30.06.10 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.06.10 - klo:16:37

Viejä katsoo omaa toimintaansa ja viljelijä omaansa, mutta ei viejän pidä huolehtia viljelijän kannattavuudesta, eikä myöskään päinvastoin ?
Eihän muissakaan yritystoiminnan aloilla katsota muuta kuin oman yrityksen kannalta kannattavuutta ?
Miksi maataloudessa pitäisi toimia toisin ?

Heikin bisneskäsitys on hieman romahduksen jälkeisen venäläisen "cash and run" -tasolla. Todella menestyvät firmat koettavat pitää huolen, että heidän alihankkijansa ja jälleenmyyjänsä pärjäävät myös. Vain silloin hekin voivat pärjätä. Tällaisissa kuvioissa kirjoitetaan erinäisiä salassapitopapereita ja avataan myös tilikirjat ja kustannuslaskelmat toiselle. Silloin löydetään toimintatapoja, jolla yhdessä saadaan mahdollisimman vähällä panostuksella mahdollisimman suuri arvonlisä eli voitto.

Maatalouden oligopolistinen markkinatilanne tosin johtaa siihen, että jalostajan/kaupan pitää hinnoittelullaan ainoastaan pitää riittävä määrä viljelijöitä hengissä, jotta sitä jalostettavaa/myytävää olisi. Olen tässä omassa toimintakentässäni koettanut puhua tästä eroon pääsemiseksi uudenlaisten kuvioiden puolesta, mutta aika paljon pitää eläkeputken ja kirkkomaan korjata satoa, ennenkuin siihen päästään. Valitettavasti.

Petri

Ei se mene ihan noin, minulla nyt sattuu olemaan yksi tekniikan erityistutkinto suoritettuna tuotantotekniikasta ja sellaisten ketjujen rakentamisesta ja toteaisin vaan noin niinkuin yleisellä tasolla, ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Niinpä. Miksi tundratuotantoa ylläpidetään etelästä leikatuilla tuilla?

Tuskin niitä etelästä on leikattu, totesin ton vain yleisellä tasolla, ei metsäyhtiö katso metsänomistajan kannattavutta, enkä usko teurastamonkaan kovin paljoa katsovaan maajussin perään, vaikka aihetta olisikin ...

MTK junttasi heti EU-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuen pois, rahat siirrettiin C-alueen tukiin.

MTK junttasi energiaveroon korotuksen v. 1997, kompensaatioksi tuli uusi 70 mk/ha tuki C-alueen viljalle.

...siinä pari esimerkkiä...

Älä jauha paskaa. Investointitukia sai vuodesta 95 vuoteen 2002 asti vain ab alueella. Itse kysyin maitohuoneen rakentamiseen ja navetan peruskorjaukseen investointi tukea vuonna 1997, niin maataloussihteeri sanoi että ne on tarkoitettu vain ab alueeelle. 2000- luvulla ruvettiin suunittelemaan sonnilata ja vähän rehujako systeemejä, niin yllättäen niitä investointi tukia saikin c alueella. Ihmettelin sitä maataloussihteerille, niin sihteeri sanoi että komissio pisti Lipposen ojennukseen ja oli Komissaari huutanut pääministerille pääpunaisena että "PERKELEEN STALINISTI, SUOMALAISIA VILJELIÖITÄ PITÄÄ KOHDELLA TASAPUOLISESTI".

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 01.07.10 - klo:10:27

komissio pisti Lipposen ojennukseen ja oli Komissaari huutanut pääministerille pääpunaisena että "PERKELEEN STALINISTI, SUOMALAISIA VILJELIÖITÄ PITÄÄ KOHDELLA TASAPUOLISESTI".

Noin tasattiin investointituet kyllä. Tasapuolinen kohtelu investointituissa toteutui. Mutta mistä löytyisi se komissaari joka huutaisi Kiviniemelle että viljelijöitä on kohdeltava tasapuolisesti. Kun investointituet tasapuolistettiin niin nyt myös tukileikkaukset pitäisi tasapuolistaa. Kun 141 leikattiin niin olisi syytä leikata 142 saman verta. Että olisi tasapuolista kohtelua. Mutta kuten voortimies tuossa vihjaisia niin tässä investointitukipuolessa se aloitteen tekijä tasapuolistamisessa taisi olla ihan kansalliset toimijat, nyt sellaisia ei taida löytyä? Valitettavasti, tuo tukiero on tuhoisaa etelän kotieläintuotannolle.

Maidosta en tiedä, mutta naudanlihassa tukiero kyllä pieneni tänä vuonna ihan oleellisesti.
Emolehmäpalkkio kaksinkertaistui A/B alueella ja pohjoisessa putosi kympin, sonnipalkkio nousi 450 euroon etelässä A/B alueella eläinyksiköltä, eli sonnia kohti 0,6-22 kuukautista laskettuna se nousi 250 euroon sonnimullikalta, pohjoisessa se laski kolme euroa.
Pohjoisella on sitten ne kansalliset tuet, jotka etelässä on matalammat ... vai onko niitä olleenkaan kaikilla alueilla ?
Mutta tasoitusta tuli prosentuaalisesti ihan kivasti etelälle, ehkä siihen oli syytäkin ...

ettei tuotantoketjussa voida pitemmän päälle toimia  niin, että kannattavien tuotantoyksiköiden tulos käytetään kannattamattomien yksiköiden toiminnan pyörittämiseen, jokaisen ketjun osan täytyy lunastaa olemassaolo-oikeutensa joka päivä.
Miksi maataloudessa pitäisi olla toisin ?

Mutta jos ketjussa joku osa toimii kannattavasti ja joku toinen ei, niin sen kannattamattoman osan lopettaminen lopettaa samantien myös sen kannattavan osan, jos tuo kannattava ei joko 1) saa raaka-ainetta tai 2) loppuu ostaja. Viime kädessä on kyse koko arvoketjun kannattavuudesta. Jos se kannattaa, niin ketjun sisällä on hanskattava niin, että kaikki pysyvät hengissä. Jos ei kannata, niin ketju katoaa kokonaan.

Tässä on sitten erotettava toisistaan ketjun sisäinen tuottojen jako ja se, jos joku on niin tumpula, ettei tulosta synny vaikka pitäisi. Jälkimmäisessä tapauksessa etsitään uusi toimija. Mutta jos kaikki viljelijät vaikuttavat tumpuloilta, niin ehkä pitäisi miettiä, onko todella niin ja jos on, niin mitä pitäisi tehdä...

Petri

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 01.07.10 - klo:10:27

Älä jauha paskaa. Investointitukia sai vuodesta 95 vuoteen 2002 asti vain ab alueella. Itse kysyin maitohuoneen rakentamiseen ja navetan peruskorjaukseen investointi tukea vuonna 1997, niin maataloussihteeri sanoi että ne on tarkoitettu vain ab alueeelle. 2000- luvulla ruvettiin suunittelemaan sonnilata ja vähän rehujako systeemejä, niin yllättäen niitä investointi tukia saikin c alueella. Ihmettelin sitä maataloussihteerille, niin sihteeri sanoi että komissio pisti Lipposen ojennukseen ja oli Komissaari huutanut pääministerille pääpunaisena että "PERKELEEN STALINISTI, SUOMALAISIA VILJELIÖITÄ PITÄÄ KOHDELLA TASAPUOLISESTI".

No, poika? Jokos tarkistit tietojasi ja kirjoittamaasi sitä edellistä linkkiä vastaan? Jos niin kannattaa tutustua myös tuohon
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+251/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP
linkkiin ja ihan varmuuden vuoksi kun et kuitenkaan lue sitä niin tässäpä pieni lainaus:
"Vuonna 1996 so*****un vakavien vaikeuksien tukipakettiin kuuluu maa- ja puutarhatalouden tulotukien ohella keskeisenä osana useita liitännäistoimenpiteitä, joiden yleisenä tavoitteena on muun muassa maatalouden rakenteen kehittäminen ja tuotannon kilpailuedellytysten parantaminen. Yhtenä liitännäistoimenpiteenä sovittiin korotetun investointituen maksamisesta A- ja B-tukialueilla vuosina 1997_2001.   Vuonna 1997 korotettua investointitukea maksettiin kohteesta riippuen enintään 20_70 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista, kun vastaavasti C-tukialueella tukien enimmäistasot vaihtelivat välillä 10_50 prosenttia.   Tuki jakautui maan eri osiin siten, että A- ja B-tukialueilla myönnettiin 457 miljoonaa markkaa ja C-tukialueella 450 miljoonaa markkaa. Keskimääräinen tukitaso oli A- ja B-alueilla 23 ja C-alueella 20 prosenttia. A- ja B-tukialueilla osa tuesta myönnettiin kylläkin lisätukena vuosina 1995_96 toteutettuihin hankkeisiin, joissa tapauksissa aiemmin myönnetty investointituki ei näy vuoden 1997 tilastoissa.
   Alueellisen kehityksen eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi hallitus teki vuoden 1998 maatalouden investointitukijärjestelmään lukuisia C-tukialueen kannalta myönteisiä parannuksia:
   1) C-tukialueella on entistä useampaan kohteeseen mahdollista myöntää investointitukena myös avustusta: kaikkia sikala-, kalkkunarakennus- ja navettainvestointeja (pl. lihakarjarakennuksen uudisrakentaminen), kuivurin rakentamista, salaojitusta ja myös koneiden hankintaa voidaan tukea vaihtoehtoisesti joko lainan korkotuella tai avustuksella
   2) C-tukialueella tehtävien muiden kuin isojen navetoiden laajentamishankkeiden tukien tasoa on korotettu, samoin myös kuivurihankkeiden
   3) C-tukialueella lisäpellon hankinnan tuki on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna"

Sanoisinpa että nuo mutut ja maataloussihteerien lausumat kannattaisi jättää omaan arvoonsa? Ja tutustua tosiasioihin? Kun tuota Ukkovarvas / Veeti / Eemeli mikä lieneekin kovasti kritisoit niin itse asiassa vaikka hän toistaa jne niin kuitenkin kirjoituksissaan tosiasiat lienevät 98% oikein ja milloin tahansa tarkistettavissa. Valitettavasti samaa ei voi sanoa läheskään kaikista palstan kirjoittelijoista, tulee hetikin muutama mieleeni.

Ja kun mietit että mites se nyt menikään niin vaikkapa kun katsot tuota 1997 investointitukijakaumaa ja vertaat sitä tuohon
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
kansallisten tukien jakaumaan niin mistä löytyisi se taho joka patistaisi Kiviniemeä viljelijöiden tasapuoliseen kohteluun?

   "Vuonna 1996 so*****un vakavien vaikeuksien tukipakettiin kuuluu maa- ja puutarhatalouden tulotukien ohella keskeisenä osana useita liitännäistoimenpiteitä, joiden yleisenä tavoitteena on muun muassa maatalouden rakenteen kehittäminen ja tuotannon kilpailuedellytysten parantaminen. Yhtenä liitännäistoimenpiteenä sovittiin korotetun investointituen maksamisesta A- ja B-tukialueilla vuosina 1997_2001.

   Vuonna 1997 korotettua investointitukea maksettiin kohteesta riippuen enintään 20_70 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista, kun vastaavasti C-tukialueella tukien enimmäistasot vaihtelivat välillä 10_50 prosenttia."

Joo ihan hirveä investointituki pohjoisessa kerrassaan mahtava 10% hyväksytystä kustannusarviosta.

Niin ja etelässä matala ihan mitätömän olematton investointituki tuohonaikaan 70% ja tekstissä luki että "voidaan" myöntää vielä avustusta mahdollisesti jos 70% investointituki on riitämätön.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 01.07.10 - klo:13:40

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 01.07.10 - klo:12:45

Tuki jakautui maan eri osiin siten, että A- ja B-tukialueilla myönnettiin 457 miljoonaa markkaa ja C-tukialueella 450 miljoonaa markkaa. Keskimääräinen tukitaso oli A- ja B-alueilla 23 ja C-alueella 20 prosenttia.

Joo ihan hirveä investointituki pohjoisessa kerrassaan mahtava 10% hyväksytystä kustannusarviosta.

Niin ja etelässä matala ihan mitätömän olematton investointituki tuohonaikaan 70% ja tekstissä luki että "voidaan" myöntää vielä avustusta mahdollisesti jos 70% investointituki on riitämätön.

Teoria, käytäntö, ja luetun ymmärtäminen... Mikä tässä oli epäselvää? Juuri lukutaidon ja ymmärtämisen puute on saanut aikaan ne jutut "etelän ilmaisista lahjakuivureista".

Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.

Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.

Missä tuossa tekstissä puhutaan c alueelle myönnettävästä tuesta?

Ainoa mitä siinä todetaan on että c- alueen viljeliät on eri asemassa kuin ab alueen viljeliät. Eli etelässä oli mahdollista saada investointiavustusta vaikka ei ollut päätoiminen viljeliä, mikä ei olut c aluella mahdollista.