Liekö paikkansa pitävä juttu, mutta väittävät että euroopan puolella lautasmuokkaimen jälkeä ei jätetä talven yli, vaan pelto kultivoidaan. En tajua miksi pitäisi ajaa molemmilla, mutta sen ymmärrän, että lautasmuokkari pyörivällä liikkeellään ainakin jossain määrin tamppaa muokkauskerroksensa pohjaa piukkaan, mikä oli tänä keväänä nähtävissä pelloilla, joita oli useana vuotena peräkkäin lautasmuokkarilla käsitelty. Muokkauskerros on kuohkea, mutta sen alla on kovaksi tallaantunut kerros, ihan kuin kyntöantura, mutta jo 7 - 10 sentin syvyydessä.
Ja eihän se kestänyt sateita, vesi jäi muokkauskerrokseen, joka oli aivan velliä ja sitten kuivui kovaksi panssariksi.
Kultivaattorin muokkauspohja on epätasaisempi, mutta tätä huonona pidettyä ominaisuutta parantaa se, että muokkausliike ei ole alaspäin tamppaava vaan ylöspäin repivä ja kuohkeuttava.
Ota tästä nyt sitten selvä, taas haiskahtaa konekauppiaiden märältä unelta; kohta kukaan ei halua enää lautasmuokkaria, vaan taloihin aletaan myydä uutta kierrosta kultivaattoreita, nyt leveämpiä ja raskaampia isojen traktoreiden perään kuin 90 luvun alkupuolella kun edellinen kultivaattoribuumi oli..
Minä yritin luopua kultivaattorista, mutta onneks ei onnistunut...(siis siipiterä, kongskilde-versiota käytetään kivien tonkimiseen kivikarhun purtavaksi)
Vääderin kevytmuokkausoppaassa kynnöstä luopuminen neuvottiin tekemään muokkaus syvyyttä asteittain vähentäen; 20-15-10etc, maa tarvitsee aikaa sopeutua, näinhän tämä on just tehty...kyllä agrin poijat tietää.
Minua paremmin hereillä ollut luomu-kollega joskus kysyi, montako kertaa siemen itää? Pistipä pahan...tuon mukaan sitten yritetty hommia hoidella.
Lautasmuokkaimen lautanen painaa maata noin sadan kilon voimalla, trattorin rengas saattaa olla tehokkaampi anturan tekijä. Lautastimen vaikutus saunakukkaan ja muuhun sitkumpaan materiaaliin lähinnä vaatimaton, siipiterä pakottaa ainakin uuteen alkuun.
