Onneksi kaupasta saa jo ruotsalaista uuttaperunaa, niin voi herkuteella siihen asti kunnes omat valmistuvat. Ei tarvi ammattitaidottomien eemeleitten viljelemiä vetisiä pahalle maistuvia lötköjä kattilaan laittaa.
potut vaatii kallaaki..
päivän mujeet..
Alamitan noston tarkoituksena kalalajin luontaisen lisääntymisen turvaaminen
Harjuksen alamitta nousee 35 senttiin Iijoen vesistössä
”Tämä alamittapäätös on satsaus tulevaisuuteen.
Pekka Vee...
Harjuksen alamitta Iijoen 48 000 hehtaarin laajuisella vesistöalueella nousee nykyisestä kolmestakymmenestä 35 senttiin. Alamitan nosto astuu voimaan 28.6.2010. Päätöksen tarkoituksena on harjuksen luontaisen lisääntymisen turvaaminen.
Loppujen lopuksi yksimielinen päätös mitannostosta syntyi Iijoen kalastusalueen varsinaisessa kokouksessa Syötteellä viime perjantaina.
– Esityksemme meni lävitse, eikä tarvinnut äänestää. Asiasta kyllä keskusteltiin, muun muassa Pekka Vääräniemi Kurtin osakaskunnasta toi sellaiset terveiset, että alamitan tulisi pysyä nykyisessä kolmessakymmenessä sentissä, kertoo kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussila.
Vääräniemi tyytyi kuitenkin enemmistön päätökseen, kun ei saanut kannatusta esitykselleen.
– Näin me päätimme ja näin me toteutamme tämän demokraattisen päätöksen, muotoilee Jussila Vääräniemen kertomaa.
Päätöksellä on 30 päivän laillinen valitusaika, mutta Jussila pitää päätöstä päivänselvänä ja siitä tuskin valitetaan.
– Onhan alamittapäätös mennyt lävitse Kuusamossakin, niin aivan varmasti myös Iijoen vesillä, kuittaa Jussila.
Alamittapäätös merkitsee kalastajien kohdalla Jussilan mukaan sitä, että vavoissa olevia alamittamerkkejä pitää rustata tuota tuonnemmaksi jo lähiaikoina. Viidellä sentillä.
– Tämä suuri muutos vaatii korvienväliä ja sydäntä, malttaa toteuttaa se omalla kohdallaan. Alamitan noudattamista ja samalla myös kalastusta valvotaan kesäkuulta aina loppukaudelle saakka. Valvonta on koettu nyt erittäin tärkeäksi, korostaa Jussila.
Kalastajia kehotetaan olemaan erityisen tarkkana, ettei alamitannoston jälkeen mukaan lähde alle 30 sentin harjuksia.
– Tämä alamittapäätös on satsaus tulevaisuuteen. Meillä on Iijoen vesistössä jo 35 sentin harjuksia ja vielä suurempiakin, joten mitään välivuotta ei ole tulossa saaliin suhteen. Ei ole tullut välivuotta aikanaan Kuusamossakaan, vertailee Jussila.
Noin 60 prosenttia Iijoen vesistöalueen 35 senttiin ehtineistä harjuksista on jo sukukypsiä, mutta 30 sentin mittaisista yksilöistä vain alle 30 prosenttia on sukykypsiä.
– Alkuperäistä Iijoen harjusta kannattaa vaalia vahvasti. Harjus on haluttu kalalaji ja sillä on parhaimmat selviytymismahdollisuudet näissä vesissä, muistuttaa Jari Jussila.
Iijoen vesistön kalastusalue vaalii omalta osaltaan Iijoen harjusta, kasvattamalla sitä kesävanhaksi yleishyödyllisiin istutuksiin, joita suoritetaan kuljetuskustannuksia vastaan.