Näitähän on jo aika yleisesti käytössä, mutta en ole juuri nähnyt keskustelua, millaiset vaatimukset tämä asettaa rehulle?

Toimiiko esim. noukinvaunulla korjattu rehu, entä onko joku ratkaissut paalirehun käytön em. systeemissä? Vai vaatiiko käytännössä silppurirehun?

Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.

Tiedän ainakin yhden systeemin jossa paalirehun laittaminen on automatisoitu. Vissiin rata vie paalit kokonaisina apevaunuun, automatiikka punnitsee ja laskee lisärehun tarpeen. Se on vissiin joku paikallisen konepajan sovellus normaalisti myymistään/valmiastamistaan laitteista.

Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.

Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.

Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.

Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.

Minusta kaikki ruokinnan automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.

Tuntuis, että loogisinta ja ressittömintä olis että se eväs saadaan sinne elukoiden eteen toivotussa muodossa mahdollisimman vähillä välivaiheilla. Tuppaa olemaan että joka ikinen kone siinä hienosti automatisoidussa ketjussa prakaa jossakin välissä, ja yks kohta ku on pois pelistä niin sittenpä on sapuskat jakamatta...

Näitähän on jo aika yleisesti käytössä, mutta en ole juuri nähnyt keskustelua, millaiset vaatimukset tämä asettaa rehulle?

Toimiiko esim. noukinvaunulla korjattu rehu, entä onko joku ratkaissut paalirehun käytön em. systeemissä? Vai vaatiiko käytännössä silppurirehun?

Riippuu noukinvaunusta. Mutta kyllä silpun pitää olla lyhyttä ja tasalaatuista. Myös säilörehun kuiva-aine pitoisuus aiheuttaa ongelmia. Hieman pitempi kronen noukkarilla tehty kuivahko(n.40%ka pitoisuus) aiheuttaa jokaisella täyttöpöydällä käsitöitä. Toisaalta myös tarkkuus/ajo silppurilla rehun hienontaminen(alle 45mm) täyttöpöytää varten on turhaa. Oma systeemi on mullerupin m16 täyttöpöytä ja mixfeeder. Toimiva systeemi(pöytä heikoin lenkki), mutta nykyään turhan kallis. Useamman komponentin automatisointi nostaa myös kustannuksia liikaa. Nyt onkin olosuhteiden pakosta tr käyttöinen apevaunu ja mix feeder hoitaa pelkän jaon. Jos nyt muuttaisin systeemiä niin kiinteä apesekoitin, traktori täyttö, purku lattialle sekä kiskovaunuun/matolle. Jos jotain kiinnostaa niin mullerupit kaikkinen laitteineen on myynnissä.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 12.05.10 - klo:08:21

Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.

Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.

Minusta kaikki ruokinnan automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.

Juu  Mutta appeen kanssa vielä hitommin.

Ruokintajärjestelmä ei saisi asettaa vaatimuksia rehun mekaaniselle rakenteelle. Lehmällä yksin on se oikeus. Rehustus on jo tarpeeksi haastavaa ilman härpättimien tuomaa lisävaikeutta.

Kustannuksia ajatellen rehunkorjuu tulisi olla toteutettavissa edullisimmalla mahdollisela tavalla eikä systeemin/oman korjuuketjun ehdoilla......

Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille"  

Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin..  

Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista!  

Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille"  

Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin..  

Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista!  

olen samaa mieltä. meillä appeenteko kestää alle 2h/2vrk vaikka haen apevaunun 10 km päästä ja vien sen sinne takaisin.. jos ajo matkaa ei oteta lukuun niin appeen teko+jako vie n. 1h/2vrk. appeen eteen työntöön menee n. 15min päivässä.

Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille"  

Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin..  

Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista!  

Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä.

Tämmönenko sinulla on ja olet sen hyväksi havainnut? Pitäis päästä tutustumaan hyvään apepaikkaan, jossa voisi tehdä vertailua ajan käytöstä ja työn määrästä. Mitenkään muuten ei voi suunnitella uutta ennenkuin on nähnyt jollakin toisella sen toimivan.

Ihan hyviä vastauksia, mutta lisää toivoisin vastauksia esitettyyn kysymykseen ;-) Omalta kohdaltani apesysteemi on suoraan vaunusta pöydälle, mutta tämä tieto olisi tarpeen kuvatulla systeemillä navettaa rakentavan rehuntekosysteemien pohdintaa varten. Eli vaihtoehtoiset rehunjakomenetelmät ei nyt tähän asiaan auta enää.

Meillä kiinteä sekoitin, matto ja täytössä vilja ja rypsi spiraaleilla, paaleista tehdessä appeentekoon menee noin 20min päivässä. Umpiappeenjako kestää noin puoli tuntia ja lehmien appeen systeemi jakaa automaattisesti. Neliöitä kapealla ruokintapöydällä ja rehukirkolla ei säästä. Rehukirkko on aina liian ahdas ja sekin täytyy siivota. Nyt tekisin joko visiireillä tai läpiajettavalla pöydällä, traktorikäyttöisellä apevaunulla olisi helpompi syöttää kahteen navettaan ja se on yksinkertaisempi systeemi. Leveälle pöydälle olisi myös helppo missä tahansa tilanteessa saada jotain rehua. Rehukirkon rakentaminen on hidasta.

Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.

Niin... jos kaikki syövät samaa seosta niin sitten ei tartte... Hiehot vaan tuppaa helposti lihomaan liikaa tai lehmät ei lypsä tarpeeksi. Nää on makuasioita. Jotkut haluu ajella traktorilla navetas ja jotkut ei. Eikä se tee kummastakaan isännästä vääräuskoista.