Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Ymmärsinkö oikein jotta sulla on tämä systeemi, palatakseni ihan siihen alulnperin esittämääni kysymykseen, onko sulla näkemystä tästä eri tavalla korjattujen rehujen toimivuudestä tässä, lähinnä noukinvaunurehu mietityttää - ko. tilalla nykyinen rehunkorjuukalusto perustuu noukinvaunuun.
On meillä... Ja kun nyt palataan alkuperäiseen aiheeseen muutenkin tuolta eipäsjuupas linjalta, Toimivuus on enemmänkin kiinni täyttöpöydän alla olevasta sekoittimesta. Ainakin tuo Livakan täyttöpöytä selviytyy noukkarirehusta hyvin, kun laittaa taajuusmuuttajille oikeat parametrit. Siis alemman repijäkelan kuormituksen mukaan säätyy pohjakuljettimen nopeus. Paalirehu pitää puhaltaa pöydälle jollakin paalisilppurilla, jos sellaista joutuu syöttämään (onneksi vähemmistönä nykyisin). Meillä on tuohon käytössä Jeantilin paalisilppuri, johon oon lisänny yhteensä 30 terää viidelle uudelle hitsaamalleni laipalle. Nykyisen sekoittimen aikana riittää, kun purkaa paalin pöydälle niin nopeasti kuin silppuri ehtii/traktori jaksaa. Alkuperäinen Valmetalin kolatyyppinen eräsekoitin ei sovellu kuin tarkkuussilputulle rehulle ja siksi nyt Mullerupin pystyruuvihärpäke (tyttönimeltään JF).
Ja sampadille... sekoittaminen tuo rehuun juuri tuon ilma-ongelman, joka on toki kierrettävissä lisäaineistuksella, mutta ylimääräinen kustannus/työvaihe sekin. Tietenkin säiliksen laatu vaikuttaa tuohon pilaantumisalttiuteen, mutta... hyväkään rehu ei määräänsä enempää kestä. Meillä ei pytys eikä pöydällä oo koskaan käytännös kuutta tuntia vanhempaa apetta. Navetalla kuitenkin käydään askareidenkin välissä päivällä ja illalla, joten pidemmälle viety automaatio olis oikeestaan tarpeeton.
