jos siellä etelässä sitä peltoa kerran on liikaa, niin lupaan kyllä vuokrata yhden parisataa hehtaaria sieltä näin aluksi ja lopettaa sitten raivaamisen c-aluella. vuokrana kohtuullinen molemmille osapuolille olisi varmaa 150€/ha.

(nyt menee varmaan agron yv-laatikko tukkoon tarjouksista, kun sitä ylimääräpeltoa on niin paljon tarjolla )

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.04.10 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: hesu - 29.04.10 - klo:17:21

Tässä raivio asiassa Veeti on kyllä aivan oikeassa ! Onko todellakaan mitään järkeä raivata lisää ,kun sitä peltoa on nytkin aivan liikaa suomalaiseen kulutukseen nähden. Kyllähän se C-aluekin pitäisi olla verrattavissa AB-alueeseen. Varmaankin MTK ajaa tämän muutoksen,mikäli se aikoo pitää eteläsimmän Suomen viljelijät jäseninään!

No ei se kyllä ole oikeassa, nimittäin olemme osa EU:ta ja peltojen viljely ja myös raivaus, täytyy olla samanlaisten rajoitusten alla koko EU alueella, mikäli Suomalaista maajussia kielletään raivaamasta peltoa, niin se täytyy kieltää koko EU alueella.
Mitään omia kansallisia rajoituksia ei tarvita, kilpailutilanne muihin maihin nähden on muutenkin huonompi.

Missä ihmeen maailmassa sää emo-heikki oikein elät? Meillä on varmaan täällä EU-maista eniten kaikki omia pikku kansallisia virityksiä suuntaan ja toiseen. Just kävin tossa viemässä tukipaperit tänään ja tulipa paristakin asiasta juttua siinä porukoiden kanssa niin kyllä se vaan kummasti säännökset pakkaa tuolla MMM-akselilla kiristymään EUn yleensä noudattamiin säännöksiin nähden. Ja MTK  /keskusta ajavat maatalouden tuilla aluepolitiikkaa ja joka vääristää hommaa pahasti. Kyllä tähän palettiin yksi pikku pellonraivauskielto ei tuntuisi missään.

Saas muuten nähdä milloin hallitustasolla huomataan tämä että yksi maatalouden tehokkaimmista päästönrajoituskeinoista on metsien ja varsinkin suoperäisten metsien raivauksen kieltäminen. Raivaus yleensä mutta varsinkin suoperäisten metsien raivaus lisää päästöjä merkittävästi. En nyt löydä linkkiä aiheeseen mutta on ollut täällä agrossakin, perustuu kyllä ihan johokin maatalouden päästötyöryhmän raporttiin tämä juttu.

Löytyi yksi linkki mutta se ei ollut tämä
http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2001/tr2001_2.pdf
vaikka sivulla 35 tuo yllä kirjoittamani todetaankin.
Ja tässäkin vaikka tämäkään ei ollut se mitä etsin
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xVI1MhbH/MMM-35768-v1-MMM_pitkan_aikavalin_skenaariot_-_maatalous__metsatalous_ja_maankaytto_2.pdf
sivulla 10 todetaan että
"Jokaisen yksittäisen politiikkaskenaarioon valitun toimen vaikutusta maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöihin tutkittiin muuttamalla laskentaa baseline-skenaariossa yhden päästöihin vaikuttavan toimenpiteen osalta
kerrallaan. Suurin vähennyspotentiaali on turvepeltoihin liittyvillä toimilla (taulukko 4). Pelkästään turvepeltojen pinta-alan vähentäminen laskisi vuonna 2050 maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä 11 % baseline-
skenaarioon verrattuna. Turvemaiden raivaamisen kieltämiseen käytännössä liittyy kuitenkin monia vaikeuksia, mm. se, että joillakin alueilla pellonraivaukseen ei ole käytettävissä muita kuin turvemaita."

pitääki tästä lähtä raivaan lissää peltoa ihan kiusallaki..

kannattaa muistaa että tukiero ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole niin ratkaiseva, sillä etelässä taas on suuremmat pinta-alatuet, toki voit sanoa ettei tämä taas kuulu mitenkään eläintukiin. Ei liitykään, mutta liittyy tilan kannattavuuteen vahvasti. Erään etelässä viljelevän kanssa tultiin siihen lopputulokseen että hänen (reilunlainen) pinta-alansa ja 120 lehmää saavat saman verran tukea etelässä, kuin saisivat c2-aluella. Tältä osin loppui hänen kohdallaan c-alueen kadehtiminen.
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa parhaiten ja huonoiten maksavien meijereiden hintojen erotuksella tuo 100 lehmän karjan maidon hintaero on vain hitusen pienenpi summa, kuin tämä suuren tundratuen ja a-b alueen tuen erotus.
Asia on juuri niinkuin se halutaan nähdä, ja olen kyllä valmis pakkaamaan kimpsuni jos saan sieltä liian pellon alueelta paremmat olosuhteet karjanpitoon kuin täällä pohjoisessa, ei taida kuitenkaan sopivanhintaisia tarjouksia paljoa tulla. Jos etelän viljelyn kannattavuus olisi niin surkea, ei pelloista maksettaisi 500€/ha vuokraa, eikä 12000€/ha hintaa. Kannattaa joskus toisten asioiden pohtimisen sijaan miettiä sitä miten omalla kohdalla parantaisi tilannettaan, yleensä kannattavuuden puutteeseen löytyy jokin muu syy kuin tukialue.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 29.04.10 - klo:21:39

kannattaa muistaa että tukiero ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole niin ratkaiseva, sillä etelässä taas on suuremmat pinta-alatuet, toki voit sanoa ettei tämä taas kuulu mitenkään eläintukiin. Ei liitykään, mutta liittyy tilan kannattavuuteen vahvasti. Erään etelässä viljelevän kanssa tultiin siihen lopputulokseen että hänen (reilunlainen) pinta-alansa ja 120 lehmää saavat saman verran tukea etelässä, kuin saisivat c2-aluella. Tältä osin loppui hänen kohdallaan c-alueen kadehtiminen.
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa parhaiten ja huonoiten maksavien meijereiden hintojen erotuksella tuo 100 lehmän karjan maidon hintaero on vain hitusen pienenpi summa, kuin tämä suuren tundratuen ja a-b alueen tuen erotus.
Asia on juuri niinkuin se halutaan nähdä, ja olen kyllä valmis pakkaamaan kimpsuni jos saan sieltä liian pellon alueelta paremmat olosuhteet karjanpitoon kuin täällä pohjoisessa, ei taida kuitenkaan sopivanhintaisia tarjouksia paljoa tulla. Jos etelän viljelyn kannattavuus olisi niin surkea, ei pelloista maksettaisi 500€/ha vuokraa, eikä 12000€/ha hintaa. Kannattaa joskus toisten asioiden pohtimisen sijaan miettiä sitä miten omalla kohdalla parantaisi tilannettaan, yleensä kannattavuuden puutteeseen löytyy jokin muu syy kuin tukialue.

Olen lähes lopettanut tundraviljelijöiden moittimisen, mutta rehellisyyttä edes kaipais myös vastapuolelta..
Tarvitaan yli tuhat hehtaaria, että saa 120 lehmän tilan samoille tukimäärille etelässä ja Ceeeykkösellä..
Ja aikuisten oikeesti semmosia tiloja ei ole olemassa..


Jaaaa nyt vasta tajusin... sun kolleegan parin sadan hehtaarin ja 120 lehmän tila saa samanverran tukea kun sun 100 hehtaarin ja 50 lehmän tila pohjoisessa

Pellonraivaus on ympäristöteko

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/04/fi_FI/metsat_eivat_kelpaakaan/

"Loretta Dormal-Marinon mielestä hyvin viljelty pelto toimii tehokkaammin ilmaston hyväksi kuin huonosti hoidettu metsä".

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 30.04.10 - klo:00:18

Pellonraivaus on ympäristöteko

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/04/fi_FI/metsat_eivat_kelpaakaan/

"Loretta Dormal-Marinon mielestä hyvin viljelty pelto toimii tehokkaammin ilmaston hyväksi kuin huonosti hoidettu metsä".

  Jos tuo pitäis paikkansa ,niin ilmastonmuutos olis tullut jo 3000 vuotta sitten. Silloin koko eurooppa oli metsien peitossa.
Nyt ihminen on hakannut ne tasaiseksi ja imastonmuutosta pukkaa.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 30.04.10 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 30.04.10 - klo:00:18

Pellonraivaus on ympäristöteko

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/04/fi_FI/metsat_eivat_kelpaakaan/

"Loretta Dormal-Marinon mielestä hyvin viljelty pelto toimii tehokkaammin ilmaston hyväksi kuin huonosti hoidettu metsä".

  Jos tuo pitäis paikkansa ,niin ilmastonmuutos olis tullut jo 3000 vuotta sitten. Silloin koko eurooppa oli metsien peitossa.
Nyt ihminen on hakannut ne tasaiseksi ja imastonmuutosta pukkaa.

No sehän vain osoittaa että viljelty pelto sitoo enemmän hiilidioksiidia kuin hoitamattomat hatelikot.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 30.04.10 - klo:02:00

Lainaus käyttäjältä: realisti - 29.04.10 - klo:21:39

kannattaa muistaa että tukiero ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole niin ratkaiseva, sillä etelässä taas on suuremmat pinta-alatuet, toki voit sanoa ettei tämä taas kuulu mitenkään eläintukiin. Ei liitykään, mutta liittyy tilan kannattavuuteen vahvasti. Erään etelässä viljelevän kanssa tultiin siihen lopputulokseen että hänen (reilunlainen) pinta-alansa ja 120 lehmää saavat saman verran tukea etelässä, kuin saisivat c2-aluella. Tältä osin loppui hänen kohdallaan c-alueen kadehtiminen.
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa parhaiten ja huonoiten maksavien meijereiden hintojen erotuksella tuo 100 lehmän karjan maidon hintaero on vain hitusen pienenpi summa, kuin tämä suuren tundratuen ja a-b alueen tuen erotus.
Asia on juuri niinkuin se halutaan nähdä, ja olen kyllä valmis pakkaamaan kimpsuni jos saan sieltä liian pellon alueelta paremmat olosuhteet karjanpitoon kuin täällä pohjoisessa, ei taida kuitenkaan sopivanhintaisia tarjouksia paljoa tulla. Jos etelän viljelyn kannattavuus olisi niin surkea, ei pelloista maksettaisi 500€/ha vuokraa, eikä 12000€/ha hintaa. Kannattaa joskus toisten asioiden pohtimisen sijaan miettiä sitä miten omalla kohdalla parantaisi tilannettaan, yleensä kannattavuuden puutteeseen löytyy jokin muu syy kuin tukialue.

Olen lähes lopettanut tundraviljelijöiden moittimisen, mutta rehellisyyttä edes kaipais myös vastapuolelta..
Tarvitaan yli tuhat hehtaaria, että saa 120 lehmän tilan samoille tukimäärille etelässä ja Ceeeykkösellä..
Ja aikuisten oikeesti semmosia tiloja ei ole olemassa..


Jaaaa nyt vasta tajusin... sun kolleegan parin sadan hehtaarin ja 120 lehmän tila saa samanverran tukea kun sun 100 hehtaarin ja 50 lehmän tila pohjoisessa

tuolla tilalla oli viljelyksessä 700ha ja lehmiä 120. Ihan aikuisten oikeasti asia kyllä laskettiin.

EI tietenkään ole hyväksi, että saavutetuista eduista joku joutuisi luopumaan...
Mutta se vaan taitaa olla reaalimaailmasta, että järjettömistä eduista on tietyissä tilanteissa joustettava (vrt. kreikka!)
Mielestäni oletus automaattisesta oikeudesta tukea enemmän maitoa nykytilanteeseen verrattuna etelässä, perusteella "kun kerran pohjoisessa on korkeampi tuki", on absurdi.
Vai investointituilla etelässä kurotaan ero tuotantotuessa pienemmäksi. No eikun joka toinen vuosi sitten uusi navetta?
Eikös se alkujaan niin ollutkin, kunnes kateelliset cee-juntit saivat samat investointituet+kolminkertaiset tuotantotuet. Vai onko nykyisin investointituissa isompia eroja alueiden välillä? Ja mites se nuorten viljelijöiden tuki? Miksi sitä ei makseta etelässä? Mikä tekee jälleen pohjoisesta "paremman"?

Kannattaa kysyä Simonkadulta, MTK junttasi pois AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuen.

Ja tuo 700ha viljelijähän ymmärtääkseni otti elukoita saadakseen kotieläintila-statuksen. Olikos se satasen per hehtaari siten enemmän tukea... Jo vain, kannattava pelimiehen veto.
Pitäisin lähinnä pelleilynä, mutta nykyinen päätön tukipolitiikka ohjaa moiseen rahojen puhaltamiseen yhteiskunnalta. Ja hulluhan ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa!

Ja pellon verotuksesta.
Eikös saman tien veroteta maanviljelyä pelkästään pellon kautta, kuten joissain muissa maissa tehdään. Sanotaan vaikka satanen per hehtaari (olikos se unkarissa 20 dollaria/ha).
Ei muita veroja, eikä myöskään vähennyksiä. Muutaisi kummasti konekauppaa...
Kotimaiset tuetkin voisi poistaa samalla.

Kepua en äänestä vieläkään...