Rahaa jakelemalla rakennemuutos ei etene. Pitkään kiintiöillä jumitettu maitokin on lähtenyt viimein liikkeelle, mutta vilja tuntuu olevan jäähdyttelijöiden kaatopaikka. Niin kauan kun viljatilasektorilla puuhastaa suurena enemmistönä sekulisakki, jolla viljelyn tuloksella ei ole mitään merkitystä, tukipolitiikan on parempi olla turpaananto puolella.
KAIKKIEN ei tarvitse saada viljellä, ei etenkään eläkeläisten, perikuntien yms sukutila virkamiesten "tuntuman" säilyttämiseksi.
Luutaa sekulisakille ja katsotaan sitten kun roskaväki on lakaistu ylilaidan mitä on syytä tehdä.
*Raivioille täysi tuki!
*Tukiin omavastuu osuus esim ekat 25 ha viljellään ilman tukia.
*spv rahoituksen ehtoihin reilut tiukennukset tulotaso ja tilakokovaatimuksiin.
*Eläkemaksut kohdilleen pikkutiloillakin
*Pellolle ja metsälle kiinteistövero tonttiodotuksin.
*Kiinteistömittaustoimenpiteisiin lohkomis /jako kielto. Sekä porkkana yhdistämistoimenpiteisiin. On muuten voimassa monessa monessa länsimaassakin. Rajoittaa kätevästi puuhaloiden syntyä ja olisi pitänyt säätää Suomeenkin jo 40 vuotta sitten.
*Tonttimyynti keskitetään vain kaava-alueille, niin saadaan tehokas ja ympäristöäkin säästävä yhdyskuntarakenne. Samalla maataloudelta poistuu yksi merkittävä kustannus ja valitusvalitus-ongelma generaattori.
*Käänteinen maareformi pelto- ja metsätilarakenteen perversioiden korjaamiseksi.
Ps Simonkadun perheviljelyn norsunluutornissa olisi syytä lukasta nämä läpi.