Tämän päivän MT:ssa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo kirjeestä, jonka  liittymissopimuksen Suomen pääneuvottelijat lähettivät v.2007 maatalousministeri Anttilalle ja komissiolle. (Alla Vuorelan artikkeli aiheesta). Liikanen toteaa: ”Luulen, että kirje selkiinnytti asioita. Tulkintaa ei kiistetty kummaltakaan puolelta.”
 
Kuitenkin neuvottelutulos oli aleneva ja vuonna 2013 päättyvä tuki 141- alueella. Suomen neuvottelutavoite v.2007 oli 129 milj. euroa. Neuvottelutulos oli kuitenkin 94 milj. euroa, joka laskee vuosittain ja on 63 milj. euroa v. 2013. Tätäkin neuvotteluratkaisua markkinoitiin viljelijöille torjuntavoittona, jonka kanssa voi elää.

Vuorelan artikkeli:”141 voimassa  niin kauan kuin tarve osoitetaan”

”Etelä-Suomen maatalouden 141-tuki on sidottu Suomen oloihin ja on voimassa niin kauan kuin tuen edellytykset voidaan osoittaa”, aikanaan neuvotteluissa Suomen EU-suurlähettiläänä ollut Erkki Liikanen sanoo.
”141 ei ole siirtymätukea siinä mielessä, että se päättyisi automaattisesti siirtymäkauden jälkeen. Se ei ole myöskään pysyvää niin, että se säilyisi vaikka maailma muuttuisi.”

Liikanen kertoo asian niin kuin se on Suomen EU-jäsenyyssopimuksen neuvottelijoiden kirjeessä, jonka he 2007 lähettivät maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.). Asiasta uutisoitiin tuolloin.

Kirje laadittiin Liikasen (sd.) aloitteesta ja sen allekirjoittivat neuvottelujen aikaiset ministerit Heikki Haavisto (kesk.), Pertti Salolainen (kok.) ja virkamiesvalmistelua johtanut valtiosihteeri Veli Sundbäck.

2007 menossa olivat taas kerran 141-neuvottelut. Komissio tulkitsi 141-artiklaa omalla tavallaan, ja asia sai paljon julkisuutta mediassa.

”Se vaivasi minua, koska itse hyvin muistin, mitä oli so*****”, Liikanen kertoo.
Liikanen tapasi Suomen Pankin tilaisuudessa Niilo Jääskisen, joka oli lakimiehenä mukana, kun neuvottelijoiden 141-ratkaisu siirrettiin jäsenyyssopimuksen lakiteksteihin. Liikanen pyysi Jääskistä kirjaamaan neuvottelijoiden tulkinnan ja pyysi sitten siihen allekirjoitukset.
Kirje lähetettiin maa- ja metsätalousministerille vapaasti käytettäväksi. Se meni myös komission tietoon.
”Luulen, että kirje selkiinnytti asioita. Tulkintaa ei kiistetty kummaltakaan puolelta.”
HEIKKI VUORELA

näiden omien muistikuvien ja jälkeenpäin tehtyjen kirjelmien varassako 141 asiat
ovat

jääskisen kirjelmä taisi alkaa sanoilla: rakas marianne........ja tulkintaa ei esitetty
kummaltakaan puolelta

keskittykää nyt se hallitusohjelmassa luvatun maataloustulon korotuksen ajamiseen,
koska vanhasella on rahaa syytää miljadikaupalla ulkomaiden pelastamseen

näiden omien muistikuvien ja jälkeenpäin tehtyjen kirjelmien varassako 141 asiat
ovat

jääskisen kirjelmä taisi alkaa sanoilla: rakas marianne........ja tulkintaa ei esitetty
kummaltakaan puolelta

keskittykää nyt se hallitusohjelmassa luvatun maataloustulon korotuksen ajamiseen,
koska vanhasella on rahaa syytää miljadikaupalla ulkomaiden pelastamseen

Suomi ei voi toimia itsenäisesti komission tahdon ja eikä 141-artiklan tekstin pohjalta tehdyn sopimuksen jatkosopimuksen vastaisesti.

Toiset ovat edelleen sinisilmäisiä ja luulevat, että asiat korjaantuvat lyömällä Brysselissä nyrkkiä pöytään.

Asia korjaantuu vasta, kun Mauno Koivisto ripustetaan tukevaan naulaa kauluksesta roikkumaan.

Mauno Koiviston käskytykset

Mauno Koivisto: Historian tekijät, Kaksi kautta II, WSOY, Juva 1995, ISBN 951-26-4082-1
Sivut 557 – 560:

>>Totesin Haavistolle 18. marraskuuta, että pitäisi voida sopia Brysselissä siitä, ettei EU asettaisi kohtuuttomia esteitä meidän sisäiselle tuellemme.
Aholle sanoin seuraavana päivänä:
"En ole sitä aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: on välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana."


Sanoin Aholle 11. helmikuuta 1994: "Vaikka olisi hyvä, jos tässä vaiheessa saataisiin laaja selkeä ratkaisu aikaan integraation hyväksi, niin en pidä katastrofina tai kaikin keinoin vältettävänä asiana sitä, että ratkaisu siirtyy. Se siirtyy sitten myös muitten osalta."
Korostin:
"Annan nimenomaan Sinulle henkilökohtaisesti tukea siinä, että tähdätään hyvään ratkaisuun. Ymmärrän, ja minusta sen on hyvä olla meidän molempien ymmärrys, että pitää kaikin tavoin välttää sitä asetelmaa, että maatalouden erityisintressit kaatavat jotakin, joka olisi suurempi valtakunnan intressiä."
**
Tapahtumat tiivistyivät viimeiseen virkapäivääni, 1. päivään maaliskuuta 1994.
Kuten kirjani ensimmäisessä osassa kerron, runsaan tunnin kuluttua, kello 9.15, Erkki Liikanen soitti Brysselistä: "Täällä on syntynyt uusi vakava yritys sopimukseen."
"Vielä tänään", kysyin.
"Vielä tänään ja ihan nyt", Liikanen vastasi.
Saksan ulkoministerin Klaus Kinkelin ja Belgian ulkoministerin Willy Claesin johdolla EU oli lähtenyt uuteen yritykseen purkaa takalukko. Neuvottelut Ruotsin kanssa oli aloitettu uudestaan ja oli nähtävissä, että niissä mahdollisesti saavutettava edistys heijastuisi myös meidän neuvotteluihimme.
Liikanen sanoi: "Voi olla, että tämmöistä hetkeä ei ehkä tule. Se on nyt ministereiden ja hallituksen arvioitava. Mutta voi olla niin, että tämä pitäisi nyt ottaa."
Sanoin: "Se on minun käsitykseni myös. Jos se on toteutumassa, niin nyt se pitää toteuttaa."
Ruotsi ja EU pääsivät sopimukseen puoliltapäivin. Välittömästi sen jälkeen Klaus Kinkel pyysi suomalaisilta listan kolmesta auki olevasta asiasta, joita Suomi piti keskeisinä. Suomen valtuuskunta jätti viiden kohdan listan, joista neljä ratkaistiin Suomen esittämällä tavalla. Suomen EU-jäsenyydestä päästiin sopimukseen vähän kello 18.00 jälkeen, mutta silloin minä en enää ollut tasavallan presidentti.”<<

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 30.03.10 - klo:10:20

näiden omien muistikuvien ja jälkeenpäin tehtyjen kirjelmien varassako 141 asiat
ovat

jääskisen kirjelmä taisi alkaa sanoilla: rakas marianne........ja tulkintaa ei esitetty
kummaltakaan puolelta

keskittykää nyt se hallitusohjelmassa luvatun maataloustulon korotuksen ajamiseen,
koska vanhasella on rahaa syytää miljadikaupalla ulkomaiden pelastamseen

Suomi ei voi toimia itsenäisesti komission tahdon ja eikä 141-artiklan tekstin pohjalta tehdyn sopimuksen jatkosopimuksen vastaisesti.

Toiset ovat edelleen sinisilmäisiä ja luulevat, että asiat korjaantuvat lyömällä Brysselissä nyrkkiä pöytään.

Asia korjaantuu vasta, kun Mauno Koivisto ripustetaan tukevaan naulaa kauluksesta roikkumaan.

Vaikka sinä hirttäisit Manen kolme kertaa, niin YYA sopimus ei palaudu voimaan ...

YYA on toistaiseksi voimassa vuoteen 2012.

Mauno Koivisto  muistelee kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:

”Ratkaisun tiellä oli monia esteitä ja välillä näytti, että se voisi lykkääntyä pitkällekin. Kuitenkin helmikuun lopussa käydyissä intensiivisissä neuvotteluissa tapahtui edistystä, jota oli odotettu ja toivottu. Tiedossa oli etukäteen, että pelkkä virkamiesprosessi ei tuo tulosta, vaan se olisi viime kädessä korkean poliittisen tason ratkaisu. Olin edellisestä syksystä lähtien ollut vakuuttunut myönteisestä lopputuloksesta maataloudessa. Tämä oli perustunut alivaltiosihteeri Veli Sundbäckin ja suurlähettiläs Erkki Liikasen tilannearvioihin, joissa lähdettiin siitä, että EU ei loppujen lopuksi asettaisi esteitä sille, että maataloutta tuetaan kotimaisin voimin.

Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut. Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”

 

Mauno Koivisto  muistelee kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:



Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut. Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”

 

Lopputulos oli parempi, koska ongelma saatiin petoksella siirrettyä tulevaisuuteen.

Antti Kuosmanen paljasti, että kaikki maataloiusartiklat 138 - 145 ovat vain siirtymäsäädöksiä.

Mitä tulee virkamieskiitoksiin, siitä kertoo kuosmanen;
Liikanen ehdotti, että 141-artiklan tarvetta tarkastellaan ensi kerran vuonna 1996.

Näin ongelma 141-tulkinnasta siirrettiin tulevaisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 30.03.10 - klo:10:49

Mauno Koivisto  muistelee kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:



Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut. Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”

 

Lopputulos oli parempi, koska ongelma saatiin petoksella siirrettyä tulevaisuuteen.

Antti Kuosmanen paljasti, että kaikki maataloiusartiklat 138 - 145 ovat vain siirtymäsäädöksiä.

Mitä tulee virkamieskiitoksiin, siitä kertoo kuosmanen;
Liikanen ehdotti, että 141-artiklan tarvetta tarkastellaan ensi kerran vuonna 1996.

Näin ongelma 141-tulkinnasta siirrettiin tulevaisuuteen.

  Se ei ole totta ,että vaan Antti Kuosmanen paljasti asian. Kyllä Hesari ainakin kirjoitti ,että siirtymäkauden tukia, ja 142 pitkäaikainen ei iänkaikkinen.
  Ne viljelijät jotka saavat tietonsa kepun tupailloissa olivat kyllä petettyjä ja pettyneitä. Mutta vihan kohde Iiro Viinanen oli väärä.

Viite Sepedeuksen kertomasta puuttuu.

Onko Hesari varmasti kertonut ko. asian?

Jos olisi kerrottu, että kaikki maatalousartiklat on kirjoitettu littymissopimukseen otsikon "Siirtymäsäädökset" alle, olisivat jäsenyttä vastaan käyttäneet Hesarin kertomaa tietoa hyväkseen.

Tässä on syy, miksi pääministeri Aho ei antanut edes liittymislain epävirallista suomennosta luettavaksi.

 Claes Anderson kysyi Vasemmistoliiton välikysymyksessä; Milloin eduskunta saa liittymissopimuksen luettavakseen?
Pääministeri Aho vastasi Andersonin teksteihin miten tykkäsi, mutta em. kysymykseen Aho jätti vastauksensa avoimeksi.

Viite Sepedeuksen kertomasta puuttuu.

Onko Hesari varmasti kertonut ko. asian?

Jos olisi kerrottu, että kaikki maatalousartiklat on kirjoitettu littymissopimukseen otsikon "Siirtymäsäädökset" alle, olisivat jäsenyttä vastaan käyttäneet Hesarin kertomaa tietoa hyväkseen.

Tässä on syy, miksi pääministeri Aho ei antanut edes liittymislain epävirallista suomennosta luettavaksi.

 Claes Anderson kysyi Vasemmistoliiton välikysymyksessä; Milloin eduskunta saa liittymissopimuksen luettavakseen?
Pääministeri Aho vastasi Andersonin teksteihin miten tykkäsi, mutta em. kysymykseen Aho jätti vastauksensa avoimeksi.

  Joo,,, Esko tuho Aho kyllä petti tosiaan omiaan. Sai kepulaaset liittymisen taakse erouhkauksellaan.
Et puutu sellaiseen petokseen mikä olisi vaikuttanut paljon enemmän A-B alueella kuin 141. Nimittäin viitesatoon. Viitesadoksi 2800kg/ha. Oikea olisi ollut 4000kg.

Suomen liittymissopimus (ns. Korfun sopimus), josta tämä alla sisällysluettelo on skannattu, on painettu (EIPAssa eli) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa vasta 1996.




Sisällysluettelosta selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian vasta vuonna 1999 painetun "Suomen tie EU:n jäseneksi" -kirjansa sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”, sitaatti:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat
määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.

Liittymissopimuksen hyväksymisessä on kyseessä on vaalipetos.

Miten kansa kansanäänestyksessä lokakuun 16. päivä 1994 tiesi mitä sopimus pitää sisällään?

VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"
 
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

 Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.


Ketkä liittymissopimuspetoksesta tiesivät?

Presidentit Koivisto ja Ahtisaari sekä keskeiset ministerit tiesivät, mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä petoksen paljastavan kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999.

Asaista tiesi myös maatalousneuvottelija Esa Härmälä, joka tuli valituksi MTK:n puheenjohtajaksi.
MTK:n kannan totuudesta vaikenemiseksi ymmärtää tältä pojhjalta.
Samoin sen, miksi 142-alue sai investointituet.
Härmälä tiesi, että myös 142 on siirtymätuki eli myös C-alue tarvitsee EU-soputumiseen tarvitsemansa investointituen.


EU-liittymisasiakirjan sisällysluettelo on todiste petoksesta.

Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi tämän Huittisten Risto Ryti-salissa järjestetyssä E-Suomen tuottajien kokouksessa perjantaina 16.1.2009.

Kerroin kyseisessä kokouksessa Yleisradion Turun toimituksen toimittajalle Arto Lipposelle, mitä Kaunisto sanoi.
Sanoin, että ottakaa Kaunisto kameran eteen kertomaan asia uudelleen.

Lipponen ei halunnut.

Yksikään tiedostusväline ei ole vieläkään kertonut, mitä Kaunisto kertoi.

Kävin Satakunnan kansan toimituksessa tutun uutispäällikön luona. Näytin hänelle liittymisasiakirjan sisällysluetteloa.
Uutispäällikkö sanoi, että tämän on päätoimittajan asia, näytä päätoimittajalle.
Menin päätoimittaja Tapio Vallinin luo ja näytin sisällysluetteloa. Vallin kieltäytyi uutisoimasta asiasta.

Vallin ja Antti Kuosmanen tuntevat toisensa. He palvelivat kokelaina ollessaan pääesikunnan tiedotusosastolla.

  Joo,,, Esko tuho Aho kyllä petti tosiaan omiaan. Sai kepulaaset liittymisen taakse erouhkauksellaan.

Eikä tässä kaikki.

Korkeaojan Juha on monasti purkautunut minulle tämän johdosta:

Aho kytki Andersonin välikysymyksestä seuranneeseen hallituksen luottamuslauseäänestykseen kaksi asiaa, joilla Aho sai

1.viljelijät äänestämälla antamaan valtuudet Korfun sopimuksen allekirjoittamiseen.

2. kansallisia tukia vastustaneet demarit ja kokoomuksen äänestämään tukien puolesta, pitkin hampain...

Kyseisesti asiasta on Tuulikki Ukkolan (Lib.) sanat eduskunnan pöytäkirjassa: "Näin pääministeri Aho ovelalla tavalla kytki..."

  Joo,,, Esko tuho Aho kyllä petti tosiaan omiaan.

Aho petti myös E-Suomen kokoomusviljelijöitä!

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 30.03.10 - klo:11:38

 Joo,,, Esko tuho Aho kyllä petti tosiaan omiaan.

Aho petti myös E-Suomen kokoomusviljelijöitä!

Näin tapahtui Mauno Koiviston toivomuksesta.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 30.03.10 - klo:12:02

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 30.03.10 - klo:11:38

 Joo,,, Esko tuho Aho kyllä petti tosiaan omiaan.

Aho petti myös E-Suomen kokoomusviljelijöitä!

Näin tapahtui Mauno Koiviston toivomuksesta.

Ei se ollut toivomus, vaan tahto.
Koivisto tahtoi ja päätti, että Suomi liittyy EU:n jäseneksi, eikä Aholla ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä niinkuin presidentti oli päättänyt.