Lainaus käyttäjältä: Teroman - 15.03.10 - klo:09:34

Lainaus käyttäjältä: bouli - 15.03.10 - klo:09:08

agri-päivien konekiertueella.

Kylvettiin muuten multamaallekin samalla systeemillä..

tääläpäin myös Monet kylvää suoraan Sampolla puinnin aikana,,,,, jopa savellekin. JD ja claas taasen vähemmän 

Monet? En tunne kuin taiteilija Claude Monet:n, hänkin tietääkseni kuoli jo 1900-luvun alkupuolella.

Sanoko joku satutäti aikanaan, ota pienet, ota Monet, muistaaksini kyseessä konjamiini...

Ai hitto, on se vaan sitten monipuolinen puimuri, toimii suorakylvimenäkin, onneksi ei hankittu Claasia jos sillä ei kerran onnistu.

 

Ei niin helpolla kuin Sampolla ihan luonnostaan,,,,,,,,,,,
 

Mul on vähä semmonen kutina että  polkupyörän vanteen päälle kiristetystä juuttisäkistä valmistettu vakkakin pistelee rapitin ainaki 5-0.

Olikoos kuvaa heittää ?

Tuohan vois olla hyvä
 

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 15.03.10 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: bouli - 15.03.10 - klo:15:48

 

Ei niin helpolla kuin Sampolla ihan luonnostaan,,,,,,,,,,,
 :'(ja sit ihmetellään kun ruumen kasa kuivurin takana on isompi kun sampo miehellä ja hehtolitra painot a
lhaalla!!!

Tuota on mietitty paljon ja oikeastaan vanha mittari kuinka paljon pelto tieltä katsottuna vihertää syksyllä puinnin jälkeen ei kerro mitään siitä että kuinka suuri taipumus puimurilla on ajaa tavaraa peltoon.

Oikeastaan se kertoo vain miten puimuri on säädetty, mutta ei edes sitä onko säädetty oikein, todellisen tiedon saa vasta kun konttaa pellolla ja tutkii minkälaisia yli lentäneet jyvät on.

Sopivana syksynä kaikki kahutkin, jotka suurin osa ammattiviljelijöistä jättää kierrättämättä kuivurin kautta, ja joita aina on viljelymenetelmistä riippumatta, muodostaa aika komean oraan ja oikeastaan olisi jopa suotavaa että mahdollisimman suuri osa näistä itäisi jo syksyllä, erityisesti jos harrastaa aiemmin mainittua keväistä kevytmuokkausta.

Pelkistä yleisesti hyväksyttävistä puintitappioista, n. 2% sadon määrästä, tulee n. 100 kg/ha, aika komea oras vaikkei itäisi kuin puolet.

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 14.03.10 - klo:15:17

Mul on vähä semmonen kutina että  polkupyörän vanteen päälle kiristetystä juuttisäkistä valmistettu vakkakin pistelee rapitin ainaki 5-0.

Olikoos kuvaa heittää ?

Tuohan vois olla hyvä
 

Täytyy kysyä Isältä, jostain suulin peränurkasta vois löytyä.
olisikko kiinnostunu?
mitäs tarjoot?

Eikö  viljan kylvösiemen ole tarkoitus sijoittaa 3-6 cm:n (rypsi 0-2,5 cm:n) syvyyteen, jossa sijaitsee kylvömuokkauksessa tehty mahdollisimman tasainen muokkauspohja? Muokkaussyvyyden määrittää sillä hetkellä vallitseva kosteustilanne. Pehmeämmillä ja hikevillä mailla muokkauspohjan syvyys ei ole  kriittinen kosteuden suhteen.
Kovemmilla mailla itäminen jää heikoksi tai sitä ei tapahdu ollenkaan, mikäli siemen jää kuivaan murukerrokseen.Pahimmassa tapauksessa kylvömuokkaus on tehty liian matalaan eikä muokkauspohjan pinnassakaan ole kosteutta.
Kyseisen kerroksen mururakenne pitää olla sopiva ja lajittunut niin, että hienoin aines sijaitsee muokkauspohjaa vasten ja karkeampi pinnassa. Tällä vähennettään haitallisen liettymisen riskiä. On vältettävä myös liiallista kylvömuokkaamista.
Kylvösiementen tarkka sijoittaminen juuri kylvöpohjan pintaan antaa teoriassa hyvät mahdollisuudet tasaisille oraille.
Siemenet saadaan muokkauspohjaan kaikilla vannastyypeillä. Ajonopeus ja muokkauspohjan epätasaisuus saattavat aiheuttaa vantaille korkeus suuntaista pomppimista, jolloin osa siemenistä menee minne sattuu. Kovemmilla maalajeilla ongelma tulee selvemmin näkyviin.
Tasaisella muokkauspohjalla laahavannas kulkee hienosti ja kylvää siemenet juuri oikeaan paikkaan.
Pehmeämmillä maalajeilla laahavannas on herkkä kylvämään liian syvään. Kiekkovantaassa oleva olake kantaa pehmeämmissä kohdissa vannasta ja liian syvältä kylvöltä vältytään. Laahavantaalla pärjää tiettyyn rajaan asti myös pelloilla, jotka ovat kevytmuokkaamalla perusmuokattuja. Tähän vaikuttaa oljen määrä, maalaji ja perusmuokkaussyvyys. Joillekkin kiekkovannastyypeille on ominaista, että ne heittelevät osan kylvösiemenistä takaisin pintaan, josta aiheutuu epätaisainen itäminen.
Olennaista on, että tehdään kunnollinen kylvömuokkaus.

Edelliseen omaan kirjoitukseen viitaten....
Kyseessähän oli ns perinteinen menetelmä.

Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos ja kun tavoitellaan mahdollisimman tasaisia oraita?
Tasaisia oraita on nykyään olemassa hyvin monenlaisia 

Lemken myyjä innostui vuodattaan tekstiä,,,,,,,,
 

Lemken myyjä innostui vuodattaan tekstiä,,,,,,,,
 

Ei silti yllä vielä ENTISEN lemken-myyjän tasolle

ei maininnut mitään onko Kylvimiä taas jo kaupan ?
 

Tarkoitus oli ihan keskustella ylipäätään eri kylvötekniikoista. Ja miten ne TÄYDELLISET oraat saadaan. Perinteisessä tyylissä ei oo mitään epäselvää. Hyväät oraat tulee, jos ajoitukset menee nappiin ja jollei toheloi itte mitään. Liian usein näkee luvattoman huonoja oraita.

Vastaus puuttuu ??

Missä Lemken Solitair Compakt hinattavat ?
 

Eikö K lta saa ?