Viimoiset Sellu tehtaat siirtyy Brassi maahan ens vuonna JO
 

Viimoiset Sellu tehtaat siirtyy Brassi maahan ens vuonna JO
 

Sellusta on niin raju ylituotanto tällä hetkellä, että hinta ei korjaannu seuraavan kymmenen vuoden sisällä mihinkään.
Puolet jäljellä olevista tehtaista voidaan surutta lyödä kiinni, eikä pulaa tule.

Ei tulekaan mutta hinnat laskee,,,,,,,,, EuQaLypstus
 

Ei tulekaan mutta hinnat laskee,,,,,,,,, EuQaLypstus
 

Mutta ...kele, kun pysäyttivät tuon ilmaston lämpiämisen siellä Köpiksessä. Oli jo euqalypsin taimet tilattuna, mutta piti perua. 

Voihan siinä käydä niinkin, että Rätyn viuhake on lakon jälkeen itsekin työttämänä, jolloin lakon ehtona oleva eroraha tulee todelliseen tarpeeseen.

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 08.03.10 - klo:09:52

Viimoiset Sellu tehtaat siirtyy Brassi maahan ens vuonna JO
 

Sellusta on niin raju ylituotanto tällä hetkellä, että hinta ei korjaannu seuraavan kymmenen vuoden sisällä mihinkään.
Puolet jäljellä olevista tehtaista voidaan surutta lyödä kiinni, eikä pulaa tule.

sellun hinta on nousussa koska cilen tuotanto tökkii

Yleensä Keski-euroopassa patistetaan nopeammin töihin ja kurseille kun suomessa ja siellä menettää etuisuudet herkemmin. Tuo Tanskan malli on suhteelisen viisas systeemi.

Se mikä toimii Tanskassa ei todellakaan suoraan toimi Suomessa. Jo valtioiden huomattava kokoero tekee mallista Suomeen sopimattoman.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.03.10 - klo:10:44

Yleensä Keski-euroopassa patistetaan nopeammin töihin ja kurseille kun suomessa ja siellä menettää etuisuudet herkemmin. Tuo Tanskan malli on suhteelisen viisas systeemi.

Se mikä toimii Tanskassa ei todellakaan suoraan toimi Suomessa. Jo valtioiden huomattava kokoero tekee mallista Suomeen sopimattoman.

En minä sanokkaan että se sellaisena toimisi suomessa, mutta entäs sovelletuna. Eli kursille, töihin mars kortistosta tai etuisuudet otetaan pois.
Kaikkiahan aikoinaan tanskan malliakin kritisoi ettei se VOI toimia edes tanskassa, kummasti se vaan toimii.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 09.03.10 - klo:00:45

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.03.10 - klo:10:44

Yleensä Keski-euroopassa patistetaan nopeammin töihin ja kurseille kun suomessa ja siellä menettää etuisuudet herkemmin. Tuo Tanskan malli on suhteelisen viisas systeemi.

Se mikä toimii Tanskassa ei todellakaan suoraan toimi Suomessa. Jo valtioiden huomattava kokoero tekee mallista Suomeen sopimattoman.

En minä sanokkaan että se sellaisena toimisi suomessa, mutta entäs sovelletuna. Eli kursille, töihin mars kortistosta tai etuisuudet otetaan pois.
Kaikkiahan aikoinaan tanskan malliakin kritisoi ettei se VOI toimia edes tanskassa, kummasti se vaan toimii.

Pitäisi kyllä pyrkiä siihen että sohvalle ei korvauksia makseta jos ei ole sairas. Pitäisi pyrkiä ennen kuin on pakko!

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.03.10 - klo:10:44

Yleensä Keski-euroopassa patistetaan nopeammin töihin ja kurseille kun suomessa ja siellä menettää etuisuudet herkemmin. Tuo Tanskan malli on suhteelisen viisas systeemi.

Se mikä toimii Tanskassa ei todellakaan suoraan toimi Suomessa. Jo valtioiden huomattava kokoero tekee mallista Suomeen sopimattoman.

Niinpä... asia on juuri noin - mutta sovellettuna se saattaisi toimia.

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 09.03.10 - klo:00:45

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.03.10 - klo:10:44

Yleensä Keski-euroopassa patistetaan nopeammin töihin ja kurseille kun suomessa ja siellä menettää etuisuudet herkemmin. Tuo Tanskan malli on suhteelisen viisas systeemi.

Se mikä toimii Tanskassa ei todellakaan suoraan toimi Suomessa. Jo valtioiden huomattava kokoero tekee mallista Suomeen sopimattoman.

Niinpä... asia on juuri noin - mutta sovellettuna se saattaisi toimia.

SDaa Suomessa aikaan mitä hyvänsä on toinen parkumassa toisten tekemisiä . Hyvä esimerkkinä Aulis Anttila .

Lakkoilemalla on aikoinaan parannettu merkittävästi työläisen asemaa ja tämä maataloustulolain myötä vaikuttanut myös maalaisten elintasoon. Jotkut isännät haikailevat kai niitä Wanhoja hyviä aikoja, kun työntekijöitä sai lähes ruokapalkalla.

Nykyisin tiettyjen alojen palkat ja palkkavaatimukset karanneet käsistä ja mielestäni tarvittaisiin jonkinlainen lautakunta/työryhmä, joka määrittäisi kunkin alan vaativuuden ja sopivan suhteellisen palkkatason.

Lakkoilemalla on aiheutettu mittavia vahinkoja kuten nyt ahtaajien lakossa. Trukkikuskit saavat jopa kaksinkertaisen palkan opettajiin verrattuna, teollisuudessa vielä räikeämpiä ylilyöntejä.

Lakkoilu ja työn hinta on jo kääntynyt itseään vastaan menetettynä kilpailukykynä. Ammattiliitto hajoittaa terrorismillaan lopulta itsensä, työurakat yleistyvät väistämättä jolloin jokainen ansaitsee tekemänsä työn mukaan.

Pääomaa pidetään edelleen vihollisena, vaikka vain muutamia kuukausia sitten nähtiin mitä pääoman hetkellinen pysähtyminen aiheutti. Luomujuicen ja  muutamien muiden kommenteissa tuleekin ilmi kuinka kommunistinen maa suomi vieläkin on. Jo ruotsissa on täysin erilainen ilmapiiri, koska siellä tavallisilla ihmisillä on paljon enemmän pääomia ja sijoituksia, niinpä pääomien tuottavuuden ja liikkuvuuden merkitys ymmärretään paremmin.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 07.03.10 - klo:16:26

Lakkoilemalla on aikoinaan parannettu merkittävästi työläisen asemaa ja tämä maataloustulolain myötä vaikuttanut myös maalaisten elintasoon. Jotkut isännät haikailevat kai niitä Wanhoja hyviä aikoja, kun työntekijöitä sai lähes ruokapalkalla.

Nykyisin tiettyjen alojen palkat ja palkkavaatimukset karanneet käsistä ja mielestäni tarvittaisiin jonkinlainen lautakunta/työryhmä, joka määrittäisi kunkin alan vaativuuden ja sopivan suhteellisen palkkatason.

Lakkoilemalla on aiheutettu mittavia vahinkoja kuten nyt ahtaajien lakossa. Trukkikuskit saavat jopa kaksinkertaisen palkan opettajiin verrattuna, teollisuudessa vielä räikeämpiä ylilyöntejä.

Lakkoilu ja työn hinta on jo kääntynyt itseään vastaan menetettynä kilpailukykynä. Ammattiliitto hajoittaa terrorismillaan lopulta itsensä, työurakat yleistyvät väistämättä jolloin jokainen ansaitsee tekemänsä työn mukaan.

Pääomaa pidetään edelleen vihollisena, vaikka vain muutamia kuukausia sitten nähtiin mitä pääoman hetkellinen pysähtyminen aiheutti. Luomujuicen ja  muutamien muiden kommenteissa tuleekin ilmi kuinka kommunistinen maa suomi vieläkin on. Jo ruotsissa on täysin erilainen ilmapiiri, koska siellä tavallisilla ihmisillä on paljon enemmän pääomia ja sijoituksia, niinpä pääomien tuottavuuden ja liikkuvuuden merkitys ymmärretään paremmin.

Nää asiat ei ole ihan noin mustavalkoisia, vaikka tässäkin nyt yksi avainliitto saa kyllä puristettua itselle ylimääräistä hyvää, tahtiin mistä pääosa palkansaajista saa vain uneksia ...