Lainaus käyttäjältä: Oksa - 29.09.26 - klo:08:41

berkut,   juuri tuon takia aikoinani näytin silloiselle renkille nuita vanhempia kotomaisia koneita ja niiten  "leimauksia"  jotta näki miten on joutunut aikoinaan ite korjaamaan teollista kittuutusta.   onhan se kiva laittaa tehtaalla laakeripukki koneeseen siten että rasvanippa on peltiä vasten tahi jopa väärällä puolella laakeria.      kertoo jotain työmoraalista.    mutta hyä että noita vehkeitä ei viety ulkomaille...

Onko sulla ollu renki   

Mellilän konepajan takakuormain?
Vai peräti lantarenki?

En tiedä oikein muusta kuin väderstadista, 40 vuotta sitten 4,5 metrinen oli näillä seuduilla iso ja nyt se on varmaan pienin mitä pitäjässä on aktiivi käytössä. Harjoittelupaikassa oli tume, siitä korjattiin aamulla repeämät, päivällä vaihdettiin katkenneet piikit ja illalla laakerit. No todellisuudessa tehtiin remonttit kerralla ja useamman kerran päivässä. Multivaankin on tullut piikkejä vaihdettua, muutaman vuoden välissä äestin sellaisella. Tuossä väderissä on vielä kaikki piikit alkuperäisiä. Toki äestettävä ala ei ole suuri nykyisin enään, mutta kivien puute ei ole syy miksi piikit ei ole katkennut.

Tumen äkeet jakaa mielipiteet tosi rajusti. Tässä on kylällä käytössä vielä vanhoja E-T varpajyrä-äkeitäkin ja Nordicia millä on ajettu paljon eikä juuri muuta tehty kuin käännetty kärkilappuja. No noista vanhoista tietty kuluu varpajyrät jossain vaiheessa loppuun. Mutta sitten on toki näitä mistä itsekin olen kuullut että on hitsattu vähän sieltä sun täältä.

sori.  tarkoitin työhönperehtyttettävä...        renki merkkistä ei ole ollu kun oli farmi kuormain.

Tumen äkeet jakaa mielipiteet tosi rajusti. Tässä on kylällä käytössä vielä vanhoja E-T varpajyrä-äkeitäkin ja Nordicia millä on ajettu paljon eikä juuri muuta tehty kuin käännetty kärkilappuja. No noista vanhoista tietty kuluu varpajyrät jossain vaiheessa loppuun. Mutta sitten on toki näitä mistä itsekin olen kuullut että on hitsattu vähän sieltä sun täältä.
[/quote]

Nordiccia jonkin verran vetäneenä kestävyydessä en ole havainnut pahempaa ongelmaa mutta nykyajan kevyt- ym muokatuille ja juolaisille multamaille aivan liian tukkoinen.
Kaljulle savikolle ihan OK.

sori.  tarkoitin työhönperehtyttettävä...        renki merkkistä ei ole ollu kun oli farmi kuormain.

On muuten tuo Farmi kuormain yksi kotimaisen maatalouskoneteollisuuden tyylikkäimmistä laitoksista.
Tarkoituksenmukainen levystä särmätty yksinkertainen ilmeisen kestävä rakenne (oikein käytettynä).

Ylön ja Elhon pneumat.

Ylön ja Elhon pneumat.

Ylön pakkohuutokaupasta huudettu 1000/12m yhä käytössä. Kumpa olis ymmärtänyt alkuvuosina kuinka se pitää hoitaa/rasvata niin olis varmaan säilynyt parempana. Toivottavasti kestää nämä viimeiset vuodetkin.

Yksi loppuun ajettu Elho 800/12m varakoneena. Mutta en oo käyttänyt ainakaan 10 vuoteen joten voi olla selvä. Oli silloin jo osaksi kadonnut "rauta" . Helpompi käyttää kuin ylö, mutta säiliö oli pieni jo 600 kilon säkeille. Piti ajaa tyhjäksi eikä täyttää, kun oli säkin kohoralla.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 30.09.26 - klo:08:02

Tumen äkeet jakaa mielipiteet tosi rajusti. Tässä on kylällä käytössä vielä vanhoja E-T varpajyrä-äkeitäkin ja Nordicia millä on ajettu paljon eikä juuri muuta tehty kuin käännetty kärkilappuja. No noista vanhoista tietty kuluu varpajyrät jossain vaiheessa loppuun. Mutta sitten on toki näitä mistä itsekin olen kuullut että on hitsattu vähän sieltä sun täältä.

Nordiccia jonkin verran vetäneenä kestävyydessä en ole havainnut pahempaa ongelmaa mutta nykyajan kevyt- ym muokatuille ja juolaisille multamaille aivan liian tukkoinen.
Kaljulle savikolle ihan OK.

Se nyt vähän riippuu. Uudemmat kuusiakseliset (tyyppinumeron viimeinen merkki 6) ovat varsin avaria rakenteeltaan.

Ylön ja Elhon pneumat.

Ylön pneumasta on samankaltaisia kokemuksia. Muoviosat kerta kaikkiaan sirpaloituivat itsekseen, kammion läppiä kiinni pitävät jouset irtoavat kun muovitikku katkeaa, pahin on kun syöttörullat alkavat lyödä yli akselilla. Mutta aika hyvästi silläkin tuli ajettua. Luistaviin rulliin ruostumaton teräväkärkinen ruuvi läpi niin alkoi taas pyöriä. Säätö oli työläämpää kun piti löysätä akseliin painunutta ruuvia kun kärki otti vastaan. Elhon Pneuma onkin vähän erilainen, ehkä yksinkertaisempi, kahden käytössä olevan yksilön kokemuksella ei se ihan itsestään ainakaan rikkoudu.  Kiilahihnojen kunto ja kireys on tärkeä, se vitinä ja kuuman hihnan haju tahtoo olla herkästi tuloksena. Hihnojen vaihto on hieman työläs homma, ei purkamatta ole riittävän isoa väliä josta pujottaa pois. Isommalla säiliöllä varustettu ottaa nykyiset apulantasäkit hyvin sisäänsä, ja viljansiemenen levittäminen on mielestäni melko tarkkaa. Elhon puomeissa on jousitus, ja sen säätö on hyvä olla hiukan V-muodossa yläviistoon, jotta kuopissa ei pohjaa sinne saranaan taivutusta. Jos puomit pääsevät liian alas, saa aika nopeasti puomit "masentuneen" näköiseksi.

Käytetyissä Elhoissa kun niitä valmistelee käyttöön, puomien vaijerin kiinnitysosalla niihin ketjuihin on vain yksi oikea suunta, toisin päin ei toimi, siinä pitää hiukan raapia päätä. Vaijerin toinen pää on ulkopäässä semmoisessa pyörässä, siinä on tappi, joka estää vaijeria nousemasta pyörän reunan yli kun se vaijeri kiertyy sen pyörän kehälle kun ulkopää puomista taitetaan ensi taakse.  Pyörän terävä reuna ja tappi muodostavat tehokkaan leikkurin joka katkoo vaijerin säikeet, jos se tukitappi ei ole täysin kiinni siinä pyörässä. Säätö huolellisesti purseitten hionta pyörän reunasta ja tapista, ja tapin vasarointi kiinni siihen pyörän reunaan kiinni, alkaa toimia. Kun pari tuntia värkkäilee ja näpertelee, niin siinä on moneksi vuodeksi levitintä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 30.09.26 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: bouli - 30.09.26 - klo:08:02

Tumen äkeet jakaa mielipiteet tosi rajusti. Tässä on kylällä käytössä vielä vanhoja E-T varpajyrä-äkeitäkin ja Nordicia millä on ajettu paljon eikä juuri muuta tehty kuin käännetty kärkilappuja. No noista vanhoista tietty kuluu varpajyrät jossain vaiheessa loppuun. Mutta sitten on toki näitä mistä itsekin olen kuullut että on hitsattu vähän sieltä sun täältä.

Nordiccia jonkin verran vetäneenä kestävyydessä en ole havainnut pahempaa ongelmaa mutta nykyajan kevyt- ym muokatuille ja juolaisille multamaille aivan liian tukkoinen.
Kaljulle savikolle ihan OK.

Se nyt vähän riippuu. Uudemmat kuusiakseliset (tyyppinumeron viimeinen merkki 6) ovat varsin avaria rakenteeltaan.

Täällä suunnalla Tume Nordicit oli arvostetuin äes. Varsinkin automaattinen työsyvyyden säätö oli kuulemma ihan kuningaskeksintö. Vasta Multiva syrjäytti pikku hiljaa nämä Tumet. Meillä nussittiin Potilan kanssa, eikä minulle ikinä valjennut Tumen erinomaisuus, mutta uskon, että oli aikanaan hyvä. Tumella olisi ollut saumaa jatkaa kehitystietä äkeiden saralla, mutta ilmeisesti Kesko kampesi suunnan kylvinkoneisiin, kun Potilan äkeet oli niin tärkeä juttu Keskolle. Tumen kannalta vähän ikävä ratkaisu.