En tiedä mikä maanantaikappale se oli ei vetotraktorikaan 502 valmettia kummempi ollut.

Ehkä huonoin on Esa-Patu lumilinko joskus 90 luvun alusta. Hitsaukset repeili pienemmästäkin osumasta ja pakkasta piti olla vähintään viisi astetta että lumi suostui menemään läpi. Kolmessa vuodessa romutuskunnossa vaikka ihan omia teitä linkosin. Sen jälkeen ostin ihan kevyemmän pään vesmen ja edelleen on käytössä. Mistään ei ole tarvinnut parsia ja menee edelleen märempikin lumi läpi.

Voiko se olla vielä huonompi kuin pikku-TR? Olisi jo saavutus sinänsä...

mutta kun tietää mistä nuokin linkot aikoinaan alettiin tehtä ja millä tekniikalla..     kun ei ollut mallejakaan värkeistä.      itellä nokan koneet on ollu yleensä net jotka pääsi vaihtoon nopsaan.

Olisko se joku 93 mallinen TR-210 ja ainoa isompi kuluma luukkujen lukot. Teriä pari kertaa uusittu. Tottakai kuhmuja siellä täällä ja 80heppasella vedelty viimeiset 30 vuotta. Ei huono saavutus vaikka aluksi heppoiselta näytti. Eikä mikään polanteen poistaja muutenkaan ole.

köykäisenä ei kait , vaikka olis ottavatkin terät, mikään tehokas polanteen raapija.   siihen onkin ihan eri koneet..

Olisko se joku 93 mallinen TR-210 ja ainoa isompi kuluma luukkujen lukot. Teriä pari kertaa uusittu. Tottakai kuhmuja siellä täällä ja 80heppasella vedelty viimeiset 30 vuotta. Ei huono saavutus vaikka aluksi heppoiselta näytti. Eikä mikään polanteen poistaja muutenkaan ole.

Luukut oli juu vähän sellaiset, eivät pysyneet uutenakaan kiinni. Ja suojalumessa aivan toivoton, huomasi jos sääennustessa oli seuraavalle päivälle nuoskaa.
Peräpään laakeri taisi alkaa huomaamatta pyöriä väärästä välistä. Viimeinen niitti oli se kun nappasi vähän johonkin kiinni niin vetosysteemi repesi siitä poikkipalkista irti. Ja vetäjänä oli silloin joku MF 165 ketjuilla eikä mitään vauhdinpitoa. Vertailun vuoksi edellinen linko oli Kontu ja siinä ei 10 vuoden käytöllä ollut mitään mainittavia vikoja samanlaisella käytöllä. Ei siis mitään urakointikäyttöä tms. Sitä Kontua kyllä ajettiin kolmevitosella.

En tiedä oliko noissa sitten kehitystä niin että vaikkapa ensimmäiset olisivat olleet vähän protoja ja myöhemmät sitten parempia? Tämä yksilö oli varmaan sarjan alkupäästä.

eiköhän nuita lapsenvaivoja ole korjailtu suomikoneista aina kun on tarpeeks reklamaatioita tullu.   katellu noita tanskan koneita niin niissä on jopa rasvanipat oikeinpäin ja muutenkin loppuun asti tehtyjä jopa huoltoja varten..      toisin kuin suomivärkit..

eiköhän nuita lapsenvaivoja ole korjailtu suomikoneista aina kun on tarpeeks reklamaatioita tullu.   katellu noita tanskan koneita niin niissä on jopa rasvanipat oikeinpäin ja muutenkin loppuun asti tehtyjä jopa huoltoja varten..      toisin kuin suomivärkit..

No tarjous Hardi on tarjous Hardi

On niitä tyhmiä ratkaisuja ison maailman koneissakin, vaikka Catroksen laakerit esimerkkinä.

Esa-Patu äes. Kenen valopään idea on ollut laittaa varpajyrien laakerit kahden muovi"puslan" sisälle. Sitten se laakeri jollain käsittämättömällä tavalla istui siten kiinni, että söi jyrän akselin. Jatkuvaa laakeriremonttia...
En edes viitsinyt laittaa vahinko kiertämään. Ainut kerta kun tuo kapistus on tuottanut iloa oli se kun Lidlin plasmalla paloittelin tuon kapistuksen.

Pomon niittokone... on ihan oma lukunsa suomen maatalousraudan historiassa. Hihna poikki ja se kietoutuu palkin sisällä siivan ympärille. Ensimmäinen kerta kun minkään hihnan vaihdossa on tar***** rautakankea ja kaivinkonetta. Vielä tuo laite löytyy talosta. Ei sen takia, että sitä vielä tarvitaan tai käytetään vaan varoituksena ja muistutuksena jälkipolville miten huonosti asiat on aikaisemmin olleet.

Esa-Patu äes. Kenen valopään idea on ollut laittaa varpajyrien laakerit kahden muovi"puslan" sisälle. Sitten se laakeri jollain käsittämättömällä tavalla istui siten kiinni, että söi jyrän akselin. Jatkuvaa laakeriremonttia...

Meille tuli aikanaan Esa-Patuun tehtaalta uusi varpajyrä mistä puuttui rasvanipan poraukset. Isä soitti sinne ja sanoivat että sen kuuluukin olla sellainen, ne tehdään nykyisin kestovoidelluilla laakereilla.    (tapahtui -90-luvun lopussa)

berkut,   juuri tuon takia aikoinani näytin silloiselle renkille nuita vanhempia kotomaisia koneita ja niiten  "leimauksia"  jotta näki miten on joutunut aikoinaan ite korjaamaan teollista kittuutusta.   onhan se kiva laittaa tehtaalla laakeripukki koneeseen siten että rasvanippa on peltiä vasten tahi jopa väärällä puolella laakeria.      kertoo jotain työmoraalista.    mutta hyä että noita vehkeitä ei viety ulkomaille...

Äes on kyllä se vehje mitä on eniten aikoinaan vaihdettu ja etsitty sopivaa, vasta nämä pyörä versiot on alkanut toimimaan kevyemmillä mailla.

En tiedä oikein muusta kuin väderstadista, 40 vuotta sitten 4,5 metrinen oli näillä seuduilla iso ja nyt se on varmaan pienin mitä pitäjässä on aktiivi käytössä. Harjoittelupaikassa oli tume, siitä korjattiin aamulla repeämät, päivällä vaihdettiin katkenneet piikit ja illalla laakerit. No todellisuudessa tehtiin remonttit kerralla ja useamman kerran päivässä. Multivaankin on tullut piikkejä vaihdettua, muutaman vuoden välissä äestin sellaisella. Tuossä väderissä on vielä kaikki piikit alkuperäisiä. Toki äestettävä ala ei ole suuri nykyisin enään, mutta kivien puute ei ole syy miksi piikit ei ole katkennut.

berkut,   juuri tuon takia aikoinani näytin silloiselle renkille nuita vanhempia kotomaisia koneita ja niiten  "leimauksia"  jotta näki miten on joutunut aikoinaan ite korjaamaan teollista kittuutusta.   onhan se kiva laittaa tehtaalla laakeripukki koneeseen siten että rasvanippa on peltiä vasten tahi jopa väärällä puolella laakeria.      kertoo jotain työmoraalista.    mutta hyä että noita vehkeitä ei viety ulkomaille...

Onko sulla ollu renki