Koskahan tukienmaksuun tulee joku järki. Tuet pitäisi saada per tuote, ei per hehtaari. Paljon selkeämpää, ja parempi ratkaisu muutenkin. Tuotannon määrän hallintaan maitopuolelta toimivaksi todettu tuotantokiintiö järjestelmä. Miettikää mikä säätö, kuinka monta tyhjäntoimittajaa, suojatyöpaikan haltiaa jäisi pois maaseutukeskuksista ja te-keskuksista. Mikä vaikutus olisi kansantaloudellisesti? No pellot olisivat paremmassa tuotantokunossa, perusparannukset tehtäisiin yms. kun olisi motivaatiota siihen, kun olisi tiedossa että tämäkin sijoitus voi todellakin maksaa itensä takasi. Nythän lopputulos on sejasama onko se ph 5 tai 6 . Ainut va että toiseen saa paasata kalkkia. Eliu 5 ph.lla pelto tuottaa paremmin rahaa. Suomen huoltovarmuuskin kärsii tälläisestä epäeettisesti, kieroutuneesta tilanteesta. Kuka olisi nykytilassa valmis salaojittamaan pellon? Kuinka kauan kestää että se sijoitettu pääoma on maksanut ittensä takasi?

Maatalolous-varma keino köyhtyä.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 24.02.10 - klo:15:58

Kuka olisi nykytilassa valmis salaojittamaan pellon? Kuinka kauan kestää että se sijoitettu pääoma on maksanut ittensä takasi?

Niin? Ihmetellä vaan täytyy millä matematiikalla ne c-raivaukset tehdään kannattavasti? Jos mielestäsi salaojituskaan ei kannatta? Ilmeisesti niitä eläintukia tulee sen verran rajusti että kannattavuus on jotain ihan muuta kuin täällä etelässä?

no millä ihmeellä pellon perusparannus voisi kannattaa, kun sato on ongelmajätettä, ja tukiin ei vaikuta ojitus ja kalkitus..  Kulujen karsinta ja tukiehtojen täyttäminen rimaa hipoen, silloin on kannattavuus kohdillan.. No ei tällähetkellä tuo uutsimaat on kallista harrastusta, mutta eipä tuolla lainarahalla nii kauhia korkokaan ole jos on viä vapaita vakuuksia torpassa. Ja kaissitä ny uutismaata pitää olla jos naapurikin raivaa..

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 24.02.10 - klo:16:38

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 24.02.10 - klo:15:58

Kuka olisi nykytilassa valmis salaojittamaan pellon? Kuinka kauan kestää että se sijoitettu pääoma on maksanut ittensä takasi?

Niin? Ihmetellä vaan täytyy millä matematiikalla ne c-raivaukset tehdään kannattavasti? Jos mielestäsi salaojituskaan ei kannatta? Ilmeisesti niitä eläintukia tulee sen verran rajusti että kannattavuus on jotain ihan muuta kuin täällä etelässä?

no millä ihmeellä pellon perusparannus voisi kannattaa, kun sato on ongelmajätettä, ja tukiin ei vaikuta ojitus ja kalkitus..  Kulujen karsinta ja tukiehtojen täyttäminen rimaa hipoen, silloin on kannattavuus kohdillan..

Salaojitettu/putkittu on,viime syksynäkin noin 10% pinta-alasta ja suunnitelmat samanmoiselle alalle. Viime syksyn ojituksillakin 13lohkoa väheni viiteen, helpottaa kummasti peltotöitä ja lisää satoa reuna-alueen vähentyessä sekä ojien/teiden kohtien tullessa viljelyyn. Samoin pH ongelmat tuttuja,mangaani alkaa olla ogelmana useilla pelloilla kun pH noussut huomaamatta liikaakin.

Kuitenkin väitän että paremman tuloksen saan viimeisen viivan alle näinkin hulluja tekemällä, kuin että pelleilisin kiikun kaakun viljelyllä. On mullakin peltoja minne ei kannata turhia panostaa,ne viherlannoitusnurmella, LHP sekä riistakesantona mutta suurin osa pelloista sellaisia jonne kannattaa panostaa. 

Itse asiassa... Ympäristötukihan koostuu mm. ojituksen ja kalkituksen muodostamista kustannuksista. Rahan käyttöä näihin osoitteisiin ei vain valvota.

Teoriassa -> Märkä ja pH -tasoltaan huono pelto pitäisi kunnostaa. Jos sitä ei tee, niin tuki voidaan periä takaisin.

Eikö ole näin? Kuka muistaa tai oikeammin viitsii hakea tähän lakitekstiä liitteeksi.

Tuki kannattais laittaa kilo hintoihin,,,, joutais koko MMM

ja Ely väki maantietä mittaamaan ,,,,,,
 

Eiköhän tuotantosidonnaisesta tuesta ole juuri lähdetty sen ongelmien vuoksi. Aikanaan viljelijän kannatti tuottaa ohraa (tai mitä vaan), vaikka kansantaloudelle se oli vientitukitarpeen vuoksi tappiota kaikki tyynni.

Henkisesti täällä ruohonjuuritasolla olisi huomattavasti mukavampaa tuo tuotantosidonnainen, mutta vasta sitten kun läntisessä Euroopassa on krooninen pula peruselintarvikkeista, voidaan odottaa jotain tämänsuuntaista. Villi veikkaus: ei pitkään aikaan.

Petri

Eiköhän tuotantosidonnaisesta tuesta ole juuri lähdetty sen ongelmien vuoksi. Aikanaan viljelijän kannatti tuottaa ohraa (tai mitä vaan), vaikka kansantaloudelle se oli vientitukitarpeen vuoksi tappiota kaikki tyynni.

Henkisesti täällä ruohonjuuritasolla olisi huomattavasti mukavampaa tuo tuotantosidonnainen, mutta vasta sitten kun läntisessä Euroopassa on krooninen pula peruselintarvikkeista, voidaan odottaa jotain tämänsuuntaista. Villi veikkaus: ei pitkään aikaan.

Petri

Eikä pelkästään Euroopasta riippuvainen tämä kuvio, alunperinhän tuotantoon sidottujen tukien karsiminen lähti WTO-neuvotteluista, joissa so***** juuri tästä.

Niin mukavalta ja järkevältä tuotantoon sidottu tuki äkkiä vaikuttaisikin, niin siihen tuskin paluuta em. maailmanmarkkinaohjauksen vuoksi. Ja toisaalta, tuotantoon sidottu tuki olisi myös altis markkinatilanteen vaikutuksille, eli tuskin olisi edes 5-vuotiskausille sidottu nykyisen mallin mukaan.

Puolensa asioilla, se mikä tuntuisi järkevältä tilatasolla, ei välttämättä ole järkevää kansallisella eikä varsinkaan globaalilla tasolla.

Niin mukavalta ja järkevältä tuotantoon sidottu tuki äkkiä vaikuttaisikin, niin siihen tuskin paluuta em. maailmanmarkkinaohjauksen vuoksi. Ja toisaalta, tuotantoon sidottu tuki olisi myös altis markkinatilanteen vaikutuksille, eli tuskin olisi edes 5-vuotiskausille sidottu nykyisen mallin mukaan.

Puolensa asioilla, se mikä tuntuisi järkevältä tilatasolla, ei välttämättä ole järkevää kansallisella eikä varsinkaan globaalilla tasolla.

Juuri näin, ja kun joku tuossa edellä perusteli että hallintoa ja valvontaa voisi vähentää tuotantoon sidotussa tuessa niin tuskinpa sekään tulisi tapahtumaan. Varsinkin viljan kohdalla systeemi antaisi mahdollisuuksia vilunkiin kun lihasta ja maidosta poiketen tuotetta käytetään paljon myös omalla tilalla tai myydään / ostetaan toisten tilojen kanssa ja vain osasta kokonaismäärää saataisiin teollisuudelta "virallinen" punnitus- ja tilityslappu. Ja kun olisi vilungin mahdollisuus olemassa niin sitten tietysti ylläpidettäisiin raskasta valvontajärjestelmää...

Ravenlordi on periaatteessa ihan oikeassa, eikä muutkaan väärässä ole, riippuu vähän siitä, mitä katsantokantaa mielipiteen esittäjä ajaa.
Suomessa ei kenenkään pidä puolustaa passiivista järjestelmää globaalijutuilla, siihen olemme liian pieniä ja syrjässä.

Yksilöedun kannalta passiivinen tuotanto ja korkeat tuotantotuet lienevät se paras juttu, mutta maksajan kannalta asia on järjetön. Passiivinen tuki valuu suoraan pellon hintaan, jolloin häviäjänä on se, joka sen joutuu maksamaan. Tällöin peltoraiviollekin löytyy mielekkyys.
Toisaalta peltoa on riittävästi, mutta johtuen kenties passiivisesta politiikasta, ei pelto kulkeudu sellaisille, jotka sitä viitsisivät viljellä kunnolla. Meiltä puuttuu täysin keskustelu siitä, paljonko vaikkapa valtio tukee luomuviljaa per tuotettu kilo. Onko se veronmaksajien kustannettava? Ei, se pitää hankkia markkinoilta ja jos sitä ei markkinoilta saada, kannattaa harkita toiminnan mielekkyyttä.
Jos tukea verrataan tuotettua kiloa kohti koko tilan tasolla, loppusi samalla keskinäinen kina eri tukialueiden kesken. Harva kateellinen muistaa sen, ettei se paremmalla puolella asuva naapuri ole piirtänyt karttaan tukialuerajoja. Peltoa on kyllä, mutta suuri osa siitä on vajaatuotannossa.

Minusta vanhan maatalouspolitiikan hehtaarituissa oli omat puolensa. Tukea sai hehtaarien mukaan, mutta tietyn tulorajan tai pinta-alan ylittyessä tukipotti alkoi pienentyä. Eikö nytkin sopisi systeemi, jossa tuki maksetaan tuotannon mukaan, mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

 *mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

Tuossa mallissa myös bonusmarketin konekauppiasta ei tarvitse potkaista pihalle kaupasta.Mikä sinänsä olisi kyllä ihan kohdallaan.

Käsittääkseni afrikassa ei ylituotantoa vieläkään ?
 

Eikö nytkin sopisi systeemi, jossa tuki maksetaan tuotannon mukaan, mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

Ja traktorikauppias kiittää.

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 25.02.10 - klo:10:42

Eikö nytkin sopisi systeemi, jossa tuki maksetaan tuotannon mukaan, mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

Ja traktorikauppias kiittää.

Sekä koko viljelyltä pohja pois. Vai eikö verotettava tulo olekaan viljelyn tarkoitus? Mitä tehokkaammin homman hoidat kulut vs. tuotot, sitä vähemmän saat Konekauppaan menisi tuossa tapauksessa tehokkaimpien tilojen tulot,mieluummin niitä töitä tekisi uusilla koneilla kuin hieman vanhemmilla mutta toimivilla,palkka kun olisi sama...

Kuulostaa melkoisen kommunistiselta ajatukselta, yrittäjyyteen tuo ei ainakaan kannustaisi? Muutoin tuen sitominen tuotantoon olisi paljon palkitsevampaa kuin tuen sitominen omistukseen, se vain ei käy nykymaailmassa.

*mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

Tuossa mallissa myös bonusmarketin konekauppiasta ei tarvitse potkaista pihalle kaupasta.Mikä sinänsä olisi kyllä ihan kohdallaan.

Eikös pinta-ala lisät perustunu hehtaareihin, liikevaihdolla ei merkitystä. Varmaan parempi systeemi kuin nykyinen, pellon hinta saattas pysyä paremmin kohtuudessa. Tuet valuu järjettömiin pellon osto ja vuokra hintoihin.

Lainaus käyttäjältä: Mies Hevosena - 25.02.10 - klo:10:47

*mutta jos verotettava tulo nousee liian korkeaksi, pienennetään maksettavaa tukea.

Tuossa mallissa myös bonusmarketin konekauppiasta ei tarvitse potkaista pihalle kaupasta.Mikä sinänsä olisi kyllä ihan kohdallaan.

Eikös pinta-ala lisät perustunu hehtaareihin, liikevaihdolla ei merkitystä. Varmaan parempi systeemi kuin nykyinen, pellon hinta saattas pysyä paremmin kohtuudessa. Tuet valuu järjettömiin pellon osto ja vuokra hintoihin.

Tukea maksettiin tiettyyn pinta-alaan asti, isommat omillaan. Pikkutilojen ei kannattanut luopua maistaan ja viljelystä. Suomessa on valtava ongelma kun uutta tekniikkaa ei saada tehokkaaseen käyttöön kannattavasti kun tila- ja lohkokoko on historiallisista syistä pieni. Nyt EU:ssa pölyä keräävä esitys pellon myyntivoiton verotuksen tilapäisestä poistosta olisi ensimmäinen liike siihen suuntaan.