Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 18.03.10 - klo:18:06

Lainaus käyttäjältä: Petri - 17.03.10 - klo:12:36

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 16.03.10 - klo:17:15

"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.

Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?

Petri

Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla,  mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!

Siis että kuinka??

Tähän voisi laittaa äänestyksen, jotta kuka trollaa oikein tosissaan. Oman ääneni annan Ukolle.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 18.03.10 - klo:18:17

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 18.03.10 - klo:18:06

Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla,  mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!

Siis että kuinka??

Tähän voisi laittaa äänestyksen, jotta kuka trollaa oikein tosissaan. Oman ääneni annan Ukolle.

Petri

Juuri noin. Minä olen siinä käsityksessä että korven äijä kirjoittelee kännissä tänne agroon ja naureskelee sitten partaansa kuin varsin otolliseen maaperään kylvetyt provot uppoaa joihinkin kuin häkä, vrt. erään aulisanttilan höpinät.

Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.

Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.

Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta.

Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......

Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
 
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.

Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.

Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...

Eikö se AB-tukialueen alhainen kotieläintukitaso ole itseaiheutettua, mitä ovat äänestäneet kepua ja maksaneet ämteekoon jäsenmaksun?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 19.03.10 - klo:20:18

Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.

Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta.

Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......

Tosiaan porsaaan hinnan ja lihan hinnan välillä on aika kova epäsuhta, näin valitteli naapurin sianlihan tuottaja, eli porsas on liian kallis suhteessa, sian hintaan, porsas 60 € alv. 0  teuraspainoisesta lihasiasta saa 100-105 € alv. 0

Pysyväksi luvattu 141-tuki?

BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli  SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.

Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.

Pysyväksi luvattu 141-tuki?

BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli  SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.

Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.

Myös 142 on siirtymäkauden tuki

Lainaus käyttäjältä: Järjen Valo - 19.03.10 - klo:21:11

Pysyväksi luvattu 141-tuki?

BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli  SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.

Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.

Myös 142 on siirtymäkauden tuki

Ei enää .

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 19.03.10 - klo:20:18

Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.

Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta.

Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......

tuos lopus oli asiaakin. Suomen koko emakkomäärästä saadaan 12,5 teurasta/emakko vuodessa!! Ja porsaskustannus todellakin euroja enemmä kuin keskieuroopassa ("kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko talousalueella...") ja vain 10 euroa vähemmän kuin ruotsissa jossa porsaskustannus on ollut aina korkea.

Alku kommunistipeilauksineen ei aivan avautunut. Poronpurijalle ja monelle muulle kommenteistani hermostuneelle olen aina muistuttanut että järjettömyyksistä ei tarvitse hermoilla, niitä voi täsmentää vapaasti faktalla rähjäämisen sijaan.
Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.03.10 - klo:21:42

Lainaus käyttäjältä: Järjen Valo - 19.03.10 - klo:21:11

Pysyväksi luvattu 141-tuki?

BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli  SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.

Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.

Myös 142 on siirtymäkauden tuki

Ei enää .

On edelleenkin liittymisasiakirjoissa "siirtymäkauden tuki"- otsikon alla vaikka "eräät tahot" Suomessa ovat julistaneet sen pysyväksi.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.03.10 - klo:21:44

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.03.10 - klo:21:42

Lainaus käyttäjältä: Järjen Valo - 19.03.10 - klo:21:11

Pysyväksi luvattu 141-tuki?

BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli  SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.

Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.

Myös 142 on siirtymäkauden tuki

Ei enää .

On edelleenkin liittymisasiakirjoissa "siirtymäkauden tuki"- otsikon alla vaikka "eräät tahot" Suomessa ovat julistaneet sen pysyväksi.

 Saattaa olla, vaan miten monta asiaa on Suomen ja EU välillä so***** uudelleen toisin? Eli harva asia menee enään liittymis sopimuksen mukaan.

Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...

Tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
löytyy aiheesta mielenkiintoista tietoa. Ensin vaikka yleisesti taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Ja sitten aina kerrotaan (valheellisesti?) että eteläisimmillä mailla on korkeammat tuet? Sivulta 70 löytyy tietoa maitotiloista ja meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Taulukko sivu 71 niin meillä tuet 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti korkein lukema kaikista. Samoin tuottavuudessa maitoa litraa per työtunti merkittäviä eroja, en ny juuri löytänyt sitä taulukkoa, löytääkö joku?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 19.03.10 - klo:22:53

Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...

Tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
löytyy aiheesta mielenkiintoista tietoa. Ensin vaikka yleisesti taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Ja sitten aina kerrotaan (valheellisesti?) että eteläisimmillä mailla on korkeammat tuet? Sivulta 70 löytyy tietoa maitotiloista ja meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Taulukko sivu 71 niin meillä tuet 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti korkein lukema kaikista. Samoin tuottavuudessa maitoa litraa per työtunti merkittäviä eroja, en ny juuri löytänyt sitä taulukkoa, löytääkö joku?

No miten se Suomessa toi kokonaistuki nousee 750 euroon hehtaarille maitotiloilla ?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 16.03.10 - klo:17:15

"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.

Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?

Petri

Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla,  mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!

Taustaa ja alueidenvälistä tilarakenteen eroa kun enemmän pohtii, niin c-alueen sikatilat ovat olleet paljon pienempiä ja ovat edelleenkin pienempiä sekä selvästi velkaisempia.

Sikapuolella yksikön suuruudella on ratkaiseva vaikutus kannattavuuteen nautaenemmistöosuuskuntien sikatiloille kehittämän ja laajentamiseen pakottavan pistehintajärjestelmän takia. Pienen ja ison yksikön tuottajahinnoissa on voinut olla kymmenien prosenttien ero, ja lopputuloksessa kaikki logistiset edut ja kiinteiden kustannusten erot huomioiden vielä tuottajahintaeroakin suurempi ero.

Jos ajatellaan laajentamisedellytyksiä etelän ja pohjoisen sikatilalla eu-kaudella, niin tokihan investoinneissa etelää on tuetttu enemmän ja sillä on oma osansa kokoeroissa ja velkaisuuseroissa. Eteläänhän juntattiin alkuvuosina jopa 80% tukia ilman kustannuserittelyä ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivureihin vieläkin suurempaa tukea, kun samaan aikaan eläintuetkin olivat etelässä suuremmat peltotuesta puhumattakaan.

Samaan aikaan nauta&maitu ajettu etelässä alas joten lannasta on ollut jopa kysyntäää paikoin ja lannanlevitysalahan on paljon edullisempi kuin pellon vuokraus tai osto.

Pohjoisessakin sikatilojen tukien alentuessa etelän mukana, kannattavuutta on varamstikkin haettu laajentamalla kovallakin rahalla ja se näkyy tilojen kassassa. Siellä nautasektori on laajentanut hyvien tukien turvin paikoin paljonkin ja oletettavasti sikatilojenkin laajentamisen edellyttämä pinta-ala on jouduttu hankkimaan rahalla useammin kuin etelässä juuri nautapaine-eron vuoksi. Ja se näkyy tilastossa siten että otantatiloilla pohjoisessa peltoa 15% enemmän, mutta liikevaihtoa kuitenkin etelässä 50% enemmän.

Laajentumisten tiellä oleva maapinta-ala kun on hankittu velalla, niin liikevaihdosta on tuloutettava enemmän palkkaa kuten tilatoista näkyykin. Etelässä rahaa on käytetty enemmän koneisiin ja elpymisajan sijaistamiskustannuksiin.

Kilpailutilanne on kuitenkin edelleen sellaisessa alivoima-ylivoima tilanteessa että etelään tarvitaan voimakasta panostusta ja kompensointoimenpiteitä juuri ab alueen n. 10 milj kiloa enemmän kasvaneen vuosituotantomäärän vuoksi.