Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
ei ole yksiselitteistä ratkaisua, erot kuitenkin ovat niin suuria ettei niitä voi sivuuttaa, ja kokonaisuus on huomioitava kun tilojenvälisiä kilpailuedellytyksiä tarkastellaan.
"En osaa selittää, miksi tarvitsen enemmän fyffeä, mutta tarvitsen kuitenkin ja minulla on subjektiivinen oikeus siihen."
Petri
En voi siltikään nimetä mitään yhtä merkittävintä tekijää, mutta esimerkikisi laatutavoite on korkeammalla, ja ilmapiiri hyvin kilpailuhenkinen ja siksi uuvuttava. Esim. näistä tekjöistä voisi seurata ensinnäkin uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet jotka MTTn tuloksissa näkyvät yli kaksinkertaisina konekustannuksen menoina. Ja uuvuttava ilmapiiri näkyy siinä että joudutaan käyttämään apuvoimaa 15 000 eurolla enemmän, mutta omia työtunteja, joskin sitäkin tehokkaampia, jaksetaan tehdä n. tuhat vähemmän kuin c-alueella.
Eroavaisuudet ovat niin suuria ettei niitä voi olla sivuuttamatta, etenkään kun tarkastellaan tilojen välisiä kilpailuedellytyksiä. Ihmisten järjestelmällisiin ominaisuuseroihin en usko, erot johtuvat varmasti konkreettisista olosuhteista, kuten tilarakenteesta, myyntien kilpailutusedellytyseroavaisuuksista, ehkä ilmastostakin. Kokonaisuus on monien tekijöiden yhteisvaikutus, tilatason kokonaisuus näkyy 2-lomakkeessa ja alueiden eroavaisuudet MTTn tilstoissa, eikä mitenkään muuten niitä voisikaan havaita!
Enkä kyllä ole pyytänyt "lisää fyffee". Aiemmin kun sanoin että tarvitaan vähintään 500e/ha tai 25c/kg esimerkiksi alueellisena erityisympäristötukena tai lfa uudituksessa, niin kyseessähän ei olisi lisätuki, vaan pysyväksi luvatun mutta yllättäen poistuvan 141 tuen uudelleen kohdentaminen. Tehokas tapa on myös suhteellinen tuki eli leikataan muilta. Toimenpide voisi olla myös näiden yhdistelmä. Eu-kauden kumulatiiviset kokonaistuet ovat olleet c-alueella pienemmät, mutta niiden olisi pitänyt olla vielä hyvin paljon enemmän vähemmän.
Sikatuessahan on pitkälti kysymys siitä että pysyväksi luvattu 141 tuki poistuu asteittain c-alueen ab aluetta vähemmän kasvaneen tuotannon vuoksi. Kilpailuiden tasapuolistamisen vuoksi suomi anoi EUlta lupaa tunkea 142-siirtymätukipaketin sikaosuuden nautasektorin valtuutukseen. Tosin 142 sikatukea tulee jäämään nykyisellä mallilla vielä satojatuhansia, jopa miljoona euroa.
Jos kilpailutilanteen ylimääräisessä välitarkastelussa olisi tarkasteltu kokonaisuutta, eikä pelkästään kokonaisuudesta irroitetua eläintukea, niin c-alueen tukileikkausten vaikutus olisi pitänyt saattaa tasolle 40-50c/kg, mutta nyt jäätiin tasolle 20c/kg ja etelän korkeammat kone- ja renkikustannukset, 25c/kg, jäivät kompensoimatta. Ja se ei ole aivan oikein.
Ja edelleenkin suuri mysteeri on mihin c-alueen tiloilla kone- ja renkimenoista säästyneet kymppitonnit katoavat? Vai jäävätkö ne kokonaan saamatta? Mutta silloinhan kustannukset olisvat korkeammat suhteessa tuloihin, ja kuitenkin tukipolitiikan peruslinjahan on että kustannukset ja panokset eivät ole korkeammat etenkään pohjoisessa etenkään eristetyn katon alla. Todennäköisesti kuitenkin tämäkin mysteeri koostuu monista realiteeteista juontuvista tekijöistä kuten sopimusehdot, yksikkökoko, laatutekijät, logistiikkaseikat ym ja siten varsinaista säästöä ei olekkaan vaan ainoastaan tarjolla ollutta mutta ottamattajätettyä tuloa.
Kokonaan toinen juttu on sitten kustannusten ja tulonmenetysten syy, onko ns. itseaiheutettua, -ansaittua, olosuhde tai jotain muuta vaiko eikö olekkaan. Mietitäänpä.
-Onko itseaiheutettua, ansaittua, olosuhde, tms että alueella kuluu koneisiin ja vapaa-ajan sijaistamiskustannuksiin keskimäärin 25c/tuotekilo enemmän kuin kilpailevalla alueella?
-Onko itseaiheutettua että pysyväksi luvattua tukea leikataan solidaarisuusperustein?
-Onko itseaiheutettua ottaa markkinoilta vähemmän tuloa kuin olisi tarjolla?
Aika vaikeaa on edelleenkään muuhunkaan lopputulokseen päätyä kuin että kustannukset johtuvat olosuhteiden summavaikutuksesta, jossa yhtenä vähäisenä tekijänä saattaa sitten olla jopa ihmisten alueellinen ominaisuuskin, ja ne olisi kompensoitava. Vähäisemmät / ottamatta jätetyt tulot taas ovat auttamatta itseaiheutettua eikä niitä pidä tuella paikkailla.
