Eiköhän ammattimainen maidon ja naudan kasvatus ole ainakin yhtä lähellä (tai kaukana) prosessiteollisuutta kuin siankin kasvatus. Vaikeaa kuvitella että jaloittelutarhasta saisi merkittävää rehumäärää laiduntamalla. 70 lehmän karjallakin joutuisi olemaan jo melkoinen laidunala jos sieltä pitäisi kaikille rehua riittää alku- ja loppukausiksikin. Ainakin täällä jaloittelupakko oli ainakin mielipidepalstoilla ainoastaan kustannuksia lisäävä tekijä. Suorastaan jaloittelupakkokriisi...

Heinäsatojen määrä laskee vasta ylälapissa, eroa on ainoastaan siinä että etelässä laadukkaan sadon korjaamiseen tarvitaan 3 korjuukertaa kun pohjoisessa laadukas sato saadaan 2 korjuukerralla. Melkoinen kustannusetu.

Pihattoexpertit tälläkin palstalla ovat vakuutelleet että kuivikemateriaalin tarve on pakkaskeleillä paljon vähäisempi. Etelän nollakeleissä olkea kuluu rutkasti, kustannustekijä sekin, ainakin työmäärän kautta.

Joku pötsiexpertti vakuutteli aiemmin että naudan rehuhyötysuhde on viileämmässä parempi koska eläimen ei tarvitse kuluttaa niin paljon energiaa pötsiprosesseissa syntyvän lämmön haihduttamiseen.

Sikapuoli kytkeytyy peltopinta-alaan naudan tavoin lannanlevityksen ja rehualan kautta. Suomi on kuitenkin viljanviljelyn äärialuetta ja arvoltaan tuotantopanoksia vastaava sato ei ole itsestäänselvyys.

Sikatiloilla lanta levitetään pääasiassa kevätviljalle, hektisempi paskaralli näkyy kaluston mitoituksessa.

Energiakustannus yksimahaisilla onkin sitten aivan eritasoinen nautaan verrattuna. Naudat ovat kylmäpihatoissa lapissakin kun yksimahaisilla olosuhteet vaihtelevat alle 20 asteesta jopa yli 30 asteen lämpötiloihin tehokkaasti ilmastoiduissa tiloissa.

Olosuhteista ei siis löydy perustetta etenkään pötsipuolen tukiporrastukseen. Vaan pikemminkin päinvastoin.

Pohjoisen yksimahaisten edullisemmista olosuhteista kertoo esimerkiksi se kun sikatila etelässä on saanut kokonaistukea eu aikana kumulatiivisesti tarkasteltuna enemmän kuin identtinen kilpakumppani c-alueella ja myyntien kilpailutusedellytysten kannalta tärkeä omavarisuusastekin on etelässä ratkaisevatsi parempi, niin siltikin vuosituotantomäärä on kasvanut jopa 10milj kiloa enemmän kuin c alueella. Tuotantomääriä on jouduttu kasvattamaan tulotason säilyttämiseksi katteiden kaventuessa.

Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia? Olisiko itseaiheutettu lisäkustannus huonosta ammattitaidosta johtuvaa? Olisiko alueellinen ammattitaitoero sitten itseaiheutettua vai alueellinen olosuhde?

Voisi täältäkin heittää väitteenä että kun kokonaiskustannukset ja panokset ovat kuitenkin samat kaikille tuottajille koko suomessa, etenkin seinien sisällä, ja kuitenkin c-alueella laitetaan koneisiin ja renkeihin 600e/ha vähemmän, niin johonkinhan säästynyt 30000 euroa menee, kun ei näy tunnusluvuissa. Ohi kirjanpidon?

Sikasektorin tilojenvälisten kilpailuiden tasapuolisuuttaa tarkasteltiin viimeksi vuosi sitten alueemme nauta ja viljatilojen avustuksella ja silloin päädyttiin leikkaamaan c-alueen sikatiloita ab alueen sikatilojen kilpailuvalmiuksien parantamiseksi. Mutta kyseinen leikkaus perustui vain eläintukien tasapuolistamiseen. Kokonaisuutta ei tarkasteltu ja kyllähän kokonaisuus on ratkaisevaa jo tarkastelua perustellaan kilpailuedellytysten tasapuolistamisella. Tulevissa lfa- ja ympäristötukitarkasteluissa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava summa saadaan tungettua sikatilojen ha-tukeen.

Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?

Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?

Petri

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.02.10 - klo:11:23

Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?

Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?

Petri

Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.

Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 15.02.10 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.02.10 - klo:11:23

Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?

Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?

Petri

Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.

Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.

Ammattitaitoa se on talouspuolen osaaminenkin, vaikka ei ehkä heti uskoisi ...

Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.

***** Sanoo korven ukko nyt. Mutta esim 7.1 2010 korven ukko totesi mm. näin:
" Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn."

**** Ja 31.12 2009 samainen korven ukko sanoi:
 "Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta,"


***** Mitähän tästä pitäisi päätellä? Korven ukko kertoo, että on tarvittaessa ja oikeita faktoja saadessaan aina valmis muuttamaan mielipiteitään. Se on kyllä todellakin huomattu. Lähes asiassa kuin asiassa ukko julistaa ehdotonta "totuuttaan" ja sitten naps! Korven ukko kertoo ettei koskaan ole ollutkaan asiasta sitä mieltä. Naurettava pelle!
Ja vielä ukolle henkilökohtainen viesti: Kaipailit tuolla aloittamassassi sianlihantuottajahintakeskustelussa kommenttiani, joten tässä se tulee: Minä olen esittänyt omat perusteluni asiasta ja sinä olet esittänyt omasi (tosin kuten on nähty, sinun argumenttisi ovat kovin vaihtuvia), katsomme siis nyt kumpi on oikeassa tuottajahinnan kehityksen suhteen. Väitän että suomen hinta on viimeistään huhtikuussa alle EU-keskitason.

Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.

***** Sanoo korven ukko nyt. Mutta esim 7.1 2010 korven ukko totesi mm. näin:
" Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn."

**** Ja 31.12 2009 samainen korven ukko sanoi:
 "Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta,"


***** Mitähän tästä pitäisi päätellä? Korven ukko kertoo, että on tarvittaessa ja oikeita faktoja saadessaan aina valmis muuttamaan mielipiteitään. Se on kyllä todellakin huomattu. Lähes asiassa kuin asiassa ukko julistaa ehdotonta "totuuttaan" ja sitten naps! Korven ukko kertoo ettei koskaan ole ollutkaan asiasta sitä mieltä. Naurettava pelle!
Ja vielä ukolle henkilökohtainen viesti: Kaipailit tuolla aloittamassassi sianlihantuottajahintakeskustelussa kommenttiani, joten tässä se tulee: Minä olen esittänyt omat perusteluni asiasta ja sinä olet esittänyt omasi (tosin kuten on nähty, sinun argumenttisi ovat kovin vaihtuvia), katsomme siis nyt kumpi on oikeassa tuottajahinnan kehityksen suhteen. Väitän että suomen hinta on viimeistään huhtikuussa alle EU-keskitason.

jees jees, sla itsekkin käytti perusteluna ammattitaitoeroa miksi toteutuneita tuloksia ei tarkasteltu kilpailuasetelmia tarkasteltaessa. Jos painotetuissa tuloksissa tulisi näkyviin ammattitaitoero niin silloinhan alueiden välillä sitä olisi. Itsekin uskoin tuohon kunnes sain vakuuttavat perustelut ettei näin voi olla.

Erot johtuvat aina olosuhteista ja rakenteista. Muut väitteet ovat propagandaa ja taustalla on jokin toinen asia, kuten nyt jäi kompensoimatta etelän korkeammat kustannukset ja uhkaavasta kilpailuvääristymästä eliminoitiin vain osa.

Ammattitaitoteemassa olen kantani muuttanut kuten myös tukiero jutussa aiemmin. Itseasiassa kumulatiiviset kokonaistuet ovat olleet etelässä korkeammat kuin identtisellä kilpailija c-alueella. Aina voin kantani muuttaa jos faktaa ladataan pöytään.

surkeinta on useimmat umpiluut jotka eivät liikahda kannastaan vaikka argumentit ovat vastaan 100-0

Kun suomi avasi neuvottelut 142 tuen uudelleen kohdentamisesta kilpailuiden vääristymisuhkaan vedoten, niin silloin perusteena käytettiin yhtä ainoaa tukea ja kaikki muut tulot ja menot jätettiin huomioimatta.

Kun kritisoitiin yhden tuen nostamista erilleen tarkasteltavaksi, perusteltiin sitä ammattitaitoerolla joka ei suodatu painotetuissakaan tilastoissa. Jos puhutaan alueellisesta painotetusta keskiarvosta ja silti ammattitaitoero näkyisi tuloksissa, niin silloinhan todella olisi ammattitaitoeroa, eikö vain?

Alueiden välillä on kuitenkin tuloksissa näkyviä tuottavuus-, omavaraisuus- ja kannattavuuseroja, mutta ne kuitataan: "olosuhteet, kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, seinien sisällä. Erot johtuvat ammattitaitoerosta. Toteutuneita tuloksia ei voi vertailla koska niissä näkyy ammattitaitoero." 

Viralliset tutkimukset osoittatavat kannattavuuseroja alueiden välillä, mutta ne sivuutetaan tarinalla alueellisesta ammattitaitoerosta ja sutkautuksilla kuten "seinien sisällä", joita ei edes yritetä perustella. Paskaa.

[
, mutta ne sivuutetaan tarinalla alueellisesta ammattitaitoerosta ja sutkautuksilla kuten "seinien sisällä", joita ei edes yritetä perustella. Paskaa.


***** Jälleen: Ainoa joka noita termejä ja "sutkautuksia" on viljellyt olet SINÄ itse. Olen samaa mieltä, (ja minun ei muuten ole tarvinnut kääntää asiassa takkia kuten sinun) paskaa.

Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.

Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.

Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?

Petri

aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.02.10 - klo:16:47

Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.

Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.

Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?

Petri

aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu

Se on sitä taloudellista osaamista, eli tavallista laskutaitoa.

Mutta nyt kun on vilja halpaa, riittää sikatilallisilla rahaa maksaa suurempia vuokria,  eiks  yeah ?

Mutta nyt kun on vilja halpaa, riittää sikatilallisilla rahaa maksaa suurempia vuokria,  eiks  yeah ?

Totta . Kaikki sikatilalliset ei siihen syyllisty , mutta .......

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.02.10 - klo:16:47

Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.

Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.

Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?

Petri

aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu

Mainitsemani uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet ei ole sellaisenaan osoitettavissa, totesin vain että esimerkiksi noilla tekijöillä saa nopeimmin tuon lähes puolitoistakertaisen eron, mikä kustannuksissa on.

Toimintatapa-, kulttuuri-, ajattelutapaeroilla yms voi olla oma sijansa kustannuserojen syinä, mutta itse kallistun kuitenkin enemmän realiteettien kuten olosuhteiden ja rakenteiden aiheuttamaan vaikutukseen.

Ainakin yhtenä merkittävänä alueidenvälisenä erona voisi mainita tilarakenteen. Etelässä sikatilat ovat kyllä omavaraisempia ja suurempia investointipääomittamisen eroista johtuen. Yksikkökoolla on sikapuolella merkittävä vaikutus kannattavuuteen etenkin jyrkän pistehinnoittelujärjestelmän sekä kiinteiden kustannusten että myös toimintalogistiikan osalta. Omavaraisuus taas on suoraa etua kilpailutusedellytyksissä. Myyntien kilpailuttamismahdollisuudella on merkittävä vaikutus hintaan. Velkaiset tilat, joiden eläimet ja jopa rakentamistakin on rahoitettu teurastamon puolelta, ovat hintaneuvottelussa kuuntelijan roolissa. Ja näistä tekijöistä kyllä muodostuu helposti eroa kilohintaan.

Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?

Sanoisin että etelän suuremmat tulot suhteessa tilakokoon johtuvat toimintatapaeroista ja ovat siten itseaiheutettuja tai paremminkin itseansaittuja joita ei tarvitse huomioida tilojen välisten kilpailuiden kompensaatiotarvetta tarkasteltaessa. Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida. Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.

Sioilla pitäisi olla mahdollisuus tonkimiseen, liikkumiseen ja päivänvaloon. Ainakin nämä asiat on huomioitu maa- ja metsätalousministeriössä, jossa pohditaan parhaillaan useita sikoja koskevia tiukennuksia eläinsuojelulakiin.
+
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010021711140950_uu.shtml

Sioilla pitäisi olla mahdollisuus tonkimiseen, liikkumiseen ja päivänvaloon. Ainakin nämä asiat on huomioitu maa- ja metsätalousministeriössä, jossa pohditaan parhaillaan useita sikoja koskevia tiukennuksia eläinsuojelulakiin.
+
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010021711140950_uu.shtml

Ei kukaan sua kiellä tonkimasta 

Milläs betonikarsinassa tonkii .