Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.
Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?
Petri
aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu
Mainitsemani uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet ei ole sellaisenaan osoitettavissa, totesin vain että esimerkiksi noilla tekijöillä saa nopeimmin tuon lähes puolitoistakertaisen eron, mikä kustannuksissa on.
Toimintatapa-, kulttuuri-, ajattelutapaeroilla yms voi olla oma sijansa kustannuserojen syinä, mutta itse kallistun kuitenkin enemmän realiteettien kuten olosuhteiden ja rakenteiden aiheuttamaan vaikutukseen.
Ainakin yhtenä merkittävänä alueidenvälisenä erona voisi mainita tilarakenteen. Etelässä sikatilat ovat kyllä omavaraisempia ja suurempia investointipääomittamisen eroista johtuen. Yksikkökoolla on sikapuolella merkittävä vaikutus kannattavuuteen etenkin jyrkän pistehinnoittelujärjestelmän sekä kiinteiden kustannusten että myös toimintalogistiikan osalta. Omavaraisuus taas on suoraa etua kilpailutusedellytyksissä. Myyntien kilpailuttamismahdollisuudella on merkittävä vaikutus hintaan. Velkaiset tilat, joiden eläimet ja jopa rakentamistakin on rahoitettu teurastamon puolelta, ovat hintaneuvottelussa kuuntelijan roolissa. Ja näistä tekijöistä kyllä muodostuu helposti eroa kilohintaan.
Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?
Sanoisin että etelän suuremmat tulot suhteessa tilakokoon johtuvat toimintatapaeroista ja ovat siten itseaiheutettuja tai paremminkin itseansaittuja joita ei tarvitse huomioida tilojen välisten kilpailuiden kompensaatiotarvetta tarkasteltaessa. Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida. Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.