Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
 
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.

Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.

Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...

No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei?

Tanskaan verrattuna...

Yksimahaishalli on aika verrattavissa mihin hyvänsä prosessiteollisuuteen. Rehua ostetaan markkinoilta päivän hintaan - mikä on aika sama Tanskassa ja meillä. Lämmityskulut ja korkeampi rakennuskustannus on kylmän olosuhteen lisäkustannus.

Märehtijäpuolella elukat ainakin pienemmissä yksiköissä hankkivat merkittävän osan rehustaan laiduntamalla. Pohjoisempana laidunkausi on lyhyempi, jolloin talvivarastoa pitää kerätä enemmän. Tarpeeksi isossa maitotehtaassa tämäkin ero jää pieneksi tai olemattomaksi.

Mutta se eteläsuomalaisten korkeampi kone- ja palkkakustannus tuotettua yksikköä kohti verrattuna pohjoiseen ei kyllä selity millään luonnonolosuhteilla, on enemmän sosioekonomisen kuin luonnonympäristön aiheuttamaa. Sitä ei näillä EU-sidonnaisilla paikata, vrt. Välimeren rantojen yrityksiä.

Petri

Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
 
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.

Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.

Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...

Osmo Soininvaara on oikeassa siinä, että tundran olosuhdehaittoja vrt etelään ei pitäisi korvata edes täysimääräisesti...nykyisin ylikompensoidaan.

Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
 
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.

Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.

Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...

näi o
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan
ois halavempi suomelle

koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle

Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.

Tietenkin niillä säästyneillä euroilla sais paljonkin aikaan.

eikös sekulisakki maksa keskennään kun toiset tekee ja toiset nauttii,   se raha pyöriin niin kuin pienemmässä piirissä, sitä ei tuhlata ulkomaille kuten tiedät joidenkin tekevän!     c- aluehan on laaaja alue jossa on työteliästä väkeä, -muuten tulee vilu!     ei siinä montaa euroa ole mukana sitä "kunnon veronmaksajan etelärahaa"  -kuten hyvin tiedät!

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.02.10 - klo:22:17

No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei?

Tanskaan verrattuna...

Yksimahaishalli on aika verrattavissa mihin hyvänsä prosessiteollisuuteen. Rehua ostetaan markkinoilta päivän hintaan - mikä on aika sama Tanskassa ja meillä. Lämmityskulut ja korkeampi rakennuskustannus on kylmän olosuhteen lisäkustannus.

Märehtijäpuolella elukat ainakin pienemmissä yksiköissä hankkivat merkittävän osan rehustaan laiduntamalla. Pohjoisempana laidunkausi on lyhyempi, jolloin talvivarastoa pitää kerätä enemmän. Tarpeeksi isossa maitotehtaassa tämäkin ero jää pieneksi tai olemattomaksi.

Mutta se eteläsuomalaisten korkeampi kone- ja palkkakustannus tuotettua yksikköä kohti verrattuna pohjoiseen ei kyllä selity millään luonnonolosuhteilla, on enemmän sosioekonomisen kuin luonnonympäristön aiheuttamaa. Sitä ei näillä EU-sidonnaisilla paikata, vrt. Välimeren rantojen yrityksiä.

Petri

Mitä on merkittävä laitumelta kerätty ry-määrä?

Maidontuotannossa kaikkialla korkean kustannustason maissa ja suomen naudanlihantuotannossa sitä ei voi pitää merkittävänä. Kuulemma alle 7% tuotantokaudenaikaisesta energiatarpeesta yli 50 lehmän karjoissa, yli 80 lehmän karjoissa alle 1%.

Lampaat ja vuohet on tämän tukikiistan ulkopuolella.

Agron fiksuimmat ovat jo aikoja sitten korostaneet laidunrehun alhaisia kustannuksia. Laiduntamiseen ei tosin kaikilla ole mahdollisuuksia.

Kun puhutan laidunrehun kustannuksista, niin silloin pitäisi huomioida rehun hinnan lisäksi siihen käytetty työaika, maksaahan se isännän työkin jotain ja jos se on rehua tekemässä, kun karja voisi olla laitumella niin syntyykö tehdylle työlle katetta ?
Tämä on kommentti naudanlihapuolelta ...

Tila on kokonaisuus, jossa kaikki tekijät pitäiis huomioida.

Mitä on merkittävä laitumelta kerätty ry-määrä?

Maidontuotannossa kaikkialla korkean kustannustason maissa ja suomen naudanlihantuotannossa sitä ei voi pitää merkittävänä. Kuulemma alle 7% tuotantokaudenaikaisesta energiatarpeesta yli 50 lehmän karjoissa, yli 80 lehmän karjoissa alle 1%.

Lampaat ja vuohet on tämän tukikiistan ulkopuolella.

Joku pyysi märehtijäkommenttia... Totesinkin, että varmaan tilastoista katsoen lypsykarjatilanne on referoimasi. Potentiaalia olisi, mutta sitä ei sitten muista syistä voida/haluta hyödyntää. Niittoruokinnalla on varmaan osa väestä; tosin sen edullisuudesta säilörehuun verrattuna en tiedä.
Petri

Agron fiksuimmat ovat jo aikoja sitten korostaneet laidunrehun alhaisia kustannuksia. Laiduntamiseen ei tosin kaikilla ole mahdollisuuksia.

Laidunnuksen edullisuus säilörehun syöttöön on ihan p****puhetta.

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.02.10 - klo:23:31

koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle

Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.

Kyl sä - aikuisten oikeesti - voisit jo lopettaa ton, ku on ne jo kuulleet sen 

eikös sekulisakki maksa keskennään kun toiset tekee ja toiset nauttii,   se raha pyöriin niin kuin pienemmässä piirissä, sitä ei tuhlata ulkomaille kuten tiedät joidenkin tekevän!     c- aluehan on laaaja alue jossa on työteliästä väkeä, -muuten tulee vilu!     ei siinä montaa euroa ole mukana sitä "kunnon veronmaksajan etelärahaa"  -kuten hyvin tiedät!

ei kait vain c-alueen verotuloista makseta aukin eläkettä ja asuntotukea, veeti ne joutaa maksamaan ihan hyvin

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.02.10 - klo:23:31

koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle

Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.

helsinki on somalian siirtomaa ja niiden elättämiseen ei aalis parka riitä enää
alkuperäisväestön tulot vaan siihen pitää osallistua muualtakin
ei teiltä piisaa enää rahaa tundalle