ape pöydälle suoraan vaunusta (se ainoa oikea tapa..), lähemmäs siirto pienkuormaajalla.
tyhjänä pöytä käy pakkaskeleillä kolmen päivän välein, emot putsaa tehokkaasti. 

[/quote
 "Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää  lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
 

Oikeastaan suurin ongelma on miten tuot sen rehun sinne pöydälle. Mun mielestä optimi pöytä on noin reilun metrin leveä minkä jälkeen on noin metrin korkea seinä. Tällöin lehmät ei pääse työntää rehua ulottumattomiin. Tämän pöydän takana on käytävä missä pienkuormaaja pääsee kulkemaan. Rehun putsaus tapahtuu varustelevyyn kiinnitettävällä poikittais tangolla joka menee tämän seinän yli ja siinä on pystyssä toinen tanko mikä ylettyy pöydälle. Tämän tangon päässä on poikittain rauta millä pöydällä oleva jäte saadaan työnnettyä pöydän päähän.
Pienkuormaajaa käytettäessä pitäisi muistaa, että se on harvoin niin puhdas että sillä saisi ajettua lehmien syöntialalla.

Itse olen todennut, että kätevintä olisi kantaa paalit pöydälle hydraulisten rukkipiikkien kanssa jolloin tiputtelis kuorittuja paaleja vieri viereen pöydälle mistä lehmät sais syödä sitten rauhassa. ja kun esim 10 paalia olisi syöty niin työntäis jämät pois ja laittais uudet.

Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.

"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.

Lainaus käyttäjältä: maanjulli - 06.02.10 - klo:15:14

Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.

Mistä keksit sellaisen lanan ja mistä sen hankit? Tuleeko se kiinni vain siihen rehupihtiin? Tarvitsetko ollenkaan kauhaa? Olen yrittänyt kauhalla opetella pienkuormaajan käyttöä, mutta tarvitsee varmaan laittaa se rehupihti paikoilleen. Ajateltiin että sellainen aura olis hyvä. mutta olisko kuitenkaan?

Pöydän leveys 3 m pituus 40 m ja lehmiä 60. Lapiointia tehty 10 v.

 "Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää  lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
 

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 07.02.10 - klo:11:48

 "Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää  lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
 

Millai se rehukirkko siellä päädyssä on halvempi kuin ne neliöt siinä ruokintapöydässä? Ja kauanko jaksat valehdella tuosta itellesi? Perustelut kapeaan käytävään on jossain muualla kuin rakennusneliöissä.

 
avantilla tais aikanaan olla semmonen ihan myynnissä (en tiedä nykyisin), mutta tuo meidän malli on ihan omaa suunnittelua/toteutusta. lana tulee kiinni rehupihdin ulommaisiin piikeihin, siten että lanassa on sovitteena rhs-putkien pätkät, jotka sopivat väljästi piikkien päälle. Itse lanalla on painoa alle 20kg, joten sen jaksaa hyvin nostaa käsin paikalleen. lana lukittuu paikalleen pihti sulkemalla. Itse lana on n 20 cm korkea ja kumilastana toimii hienosti vaikka vanhan parsimaton kumi, joka pultataan tukevasti lanan runkoon kiinni. Lanan voi muotoilla siten, että pihdin reunojen yli ulottuvat siivekkeet taitetaan hieman eteenpäin, jolloin pöytää putsatessa tavara pysyy paremmin mukana.

Oma pöytä on myös n 3m joten varmasti vastaava kampe toimii muuallakin. Mielestäni em. viritelmä on pätevämpi ku kauha esim näkyvyys parempi ja levyn ollessa leveämpi kuin itse pihti, ei tarvitse ajaa niin lähellä juomakuppeja ja eläimiä. Jos hitsivehkeet pysyy käsissä niin tuhon viritykseen on vaikea saada menemään 20 egee enempää.

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 07.02.10 - klo:11:48

"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.

Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 07.02.10 - klo:11:48

"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.

Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.

Muuten, onko dieselmoottorin pakokaasut turvallisia niin ihmisten kuin lehmienkin hegitettäväksi?

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 07.02.10 - klo:12:20

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 07.02.10 - klo:11:48

"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu.  Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.

Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.

Jaetaanko tämmösella systeemillä rehu kerran päivässä? Kuin leveä pöydän pitäisi olla jotta mahtuu toimimaan?

henriksson!

Ajattelin tuota pakokaasujuttua äsken iltatarkastusta tehdessäni. Vaikka vasta harjoittelen ja aikaa meni työssä, niin en huomannut minkäänlaista katkua navetassa.

Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.