Pointtini oli, että 800t 65 lehmän navetasta on ok silloin jos kustannuksiin sisältyy juuri nuo mainitut resurssit. Käsitän että kallista on. Hattua nostan niille jotka rakentaa miljoonan yksikön ja rahoittaa vielä alvin onnistuneesti sekä pitää voin ja makkaran oman leipänsä päällä. Kyse onkin siinä, että joillakin siihen miljoonaan sisältyy melkein kaksinkertainen määrä lehmäpaikkoja. Onko kyse vain ammattitaidosta?

Näinkin. 150 lehmäpaikkaa (124 lypsykierrossa), eli kalusteet, pedit, lypsyasema 2x12 sbs, matalat kuilut + ritilät; asfalttipiha, rehukenttä, lieteallas, apevaunu, rehuleikkuri, lannanpoisto laitteet ja sekoitin. Sossutilat, ei tilatankkia = 900t€

Tuppaapi olemaan että nykypäivän yhden robotin navetat rakennetaan tietyiltä osin vastaamaan tarvetta kahden robotin pyörittämistä. Jos se "toisen koneen vara" jätetään pois, niin päästään kyllä alaspäin sieltä miljoonasta.

Tässä on viimeaikoina tullut kierreltyä maitotiloja suomessa ja ulkomailla.
Tilojen managementissä on hirmuisia eroja. Oikeisiin asioihin keskittyvä isäntä saa sen kalliinkin navetan kannattamaan, vaikkei sen navetta välttämättä loppujenlopuksi niin kallis olekaan.

Tässä on viimeaikoina tullut kierreltyä maitotiloja suomessa ja ulkomailla.
Tilojen managementissä on hirmuisia eroja. Oikeisiin asioihin keskittyvä isäntä saa sen kalliinkin navetan kannattamaan, vaikkei sen navetta välttämättä loppujenlopuksi niin kallis olekaan.

 Kun sit mangementti huono navetta ei vältämättä kannata oli navetta kuinka edullinen tahansa.

Tässä on viimeaikoina tullut kierreltyä maitotiloja suomessa ja ulkomailla.
Tilojen managementissä on hirmuisia eroja. Oikeisiin asioihin keskittyvä isäntä saa sen kalliinkin navetan kannattamaan, vaikkei sen navetta välttämättä loppujenlopuksi niin kallis olekaan.

Mitäs ne virheet sitten yleensä on? Kai jotain strategisia erojakin täytyy löytyä, jos useat kalliit navetat saadaan toimimaan ja toisaalta halpakaan ei välttämättä anna elantoa?

Eiköhän ne erot löydy ainakin osittain siitä kuinka hyvälaatuista ja edullista rehua saadaan karjalle. Karjan jalostuksellakin on oma osuutensa menestykseen. Rehukustannuksissa löytyy huimia eroja per tuotettu maitolitra.  Eli näkisin että perustuotannon hyvä hallitseminen antaa hyvän lähtökohdan. Tietysti nykyään yksikköjen kasvaessa työvoimakysymysten ratkaisu osaltaan vaikuttaa hyvään tulokseen.

Ainankin ennen vanhaan oli kuulemma hyvä merkki että isännän saappaan varret oli lyhyet  , mitähän sekin sitte tarkoitti.

Investoinnin jälkeiset pari vuotta on ratkaisevia. Aluksi menot kasvavat suhteessa nopeammin, eläinhankintojen yms vuoksi. Mitä nopeammin tulokäyrän suhteellinen käyrä ohittaa menokäyrän, niin sitä parempi.

Tulovirran nopea kasvu on myös kohdennettava oikein. Mieluimmin lainojen ennakoitua nopeampaa lyhennystä kuin traktorikauppaan...

Eikä varman ole suunnittelussa muistettu, että missä ne sorkat leikataan ?

Kyse onkin siinä, että joillakin siihen miljoonaan sisältyy melkein kaksinkertainen määrä lehmäpaikkoja. Onko kyse vain ammattitaidosta?

Montaa sorttia on nähty 2 robotin navetoiden kustannukset esimerkkinä 3 viimeaikaista tiedossani, halvin 800t seuraavat 1200t ja 1400t, joten saa siinä lypsää nuo kalliimman robotit jonkun aikaa, ennen kuin edes pääsevät halavimman tasolle. Mutta hinnoissahan ei puhuttu niistä tapauskohtaisista ratkaisuista.

Niin tuon jo pakettihintaan tulee 6100 euroa lehmäpaikkaa kohti ja sehän on vasta 2/3. En sanois halvaks, vaikka sais jättää sen viimesen kolmanneksen maksamatta.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 20.01.10 - klo:22:22

Kyse onkin siinä, että joillakin siihen miljoonaan sisältyy melkein kaksinkertainen määrä lehmäpaikkoja. Onko kyse vain ammattitaidosta?

Montaa sorttia on nähty 2 robotin navetoiden kustannukset esimerkkinä 3 viimeaikaista tiedossani, halvin 800t seuraavat 1200t ja 1400t, joten saa siinä lypsää nuo kalliimman robotit jonkun aikaa, ennen kuin edes pääsevät halavimman tasolle. Mutta hinnoissahan ei puhuttu niistä tapauskohtaisista ratkaisuista.

Niin tuon jo pakettihintaan tulee 6100 euroa lehmäpaikkaa kohti ja sehän on vasta 2/3. En sanois halvaks, vaikka sais jättää sen viimesen kolmanneksen maksamatta.

Millainen navetta saatu 800 000 ja kahdella robotilla?

Eiköhän ne erot löydy ainakin osittain siitä kuinka hyvälaatuista ja edullista rehua saadaan karjalle. Karjan jalostuksellakin on oma osuutensa menestykseen. Rehukustannuksissa löytyy huimia eroja per tuotettu maitolitra.  Eli näkisin että perustuotannon hyvä hallitseminen antaa hyvän lähtökohdan. Tietysti nykyään yksikköjen kasvaessa työvoimakysymysten ratkaisu osaltaan vaikuttaa hyvään tulokseen.

Ainankin ennen vanhaan oli kuulemma hyvä merkki että isännän saappaan varret oli lyhyet  , mitähän sekin sitte tarkoitti.

Tässäkin on monta tärkeää asiaa. Isännän/johtajan pitää keskittyä olennaisiin asioihin sekä johtamisessa että tekemisessä. Lillukanvarret pitää osata jättää taka-alalle.
Peltojen kunto on yksi tärkeä osatekijä. Huonon sadon korjuu maksaa.

On täysin totta tuo Apemiehen kertoma. On tärkeä varmaan, että aloitukseen on varattu riittävästi rahaa käyttöpääomaa varten, sillä lisääntyvä eläinaines ja kasvavat rehu/tuotantopanosvarastot sitovat pääomaa. Tuntuu joissain tapauksissa kauhealta, kun suunnitelmissa ja laskelmissa tätä ei ole varattu riittävästi.

Kiinnostaisi kuulla, jos palstalla on laajemmin tilitoimistopalveluja/talouskonsultointia antavia henkilöitä investoinnin jälkeisestä ajasta. Jos asiakaskunta niin laajaa, että voi kertoa kenenkään yksittäisen tietojen paljastumatta.

Toiminta 1-5 vuotta investoinnista on mielestäni taloudenhoidon kannalta hyvin ratkaisevaa tai ainakin saattaa tulla väärille toimilla hintaa jälkikäteen. Itse olen ainakin seurannut lähialueella tiloja, jotka nopeasti investoinnin jälkeen tekevät runsaita yksityistalouden/maatalouden investointeja ja samaan aikaan verotettava tulo on hyvin matala. Voisin kuvitella että poistoja tehdään rankalla kädellä ja lainoja lyhennetään ehkä maltillisesti. Saattaa tällaisessa tilanteessa verosuunnittelu olla viiden vuoden kuluttua investoinnista haasteellista. Muistaakseni jopa MTK oli ehdottamassa isompia poistomahdollisuuksia, joka minusta oli täysin järjetöntä tai ainakin kovin vaarallista holtittomaan käyttöön.

Tästä johtuen olen täysin Apemiehen linjoilla lainojen lyhennysten suhteen.

Rakentamisen jälkeen iskee helposti vauhtisokeus kun rakennusaikana makselee satojentonnien laskuja vähänväliä, tuntuu uuden traktorinhinta kovin halvalta. 

Jos tuoton saa kohdalleen, eikö lainoja kannattaisi kuitenkin maksaa "suunnilleen" maksuohjelman mukaan etenkin silloin, kun korkokanta ei isommin heittele ja antaa kassan kasvaa? Hyvin toimiva kassa antaa toimintavarmuutta, mutta toisaalta rahan vakuusarvo on 100% eli tarvittaessa saa talletukselle saman verran uutta lainaa jos on tarvis. Vois kuvitella että kassan kuihtuminen aiheuttaa loppupeleissä melko suuren osan ongelmista.

Lainaus käyttäjältä: -jj - 21.01.10 - klo:09:50

Mutta hinnoissahan ei puhuttu niistä tapauskohtaisista ratkaisuista..

Millainen navetta saatu 800 000 ja kahdella robotilla?

Niin kuten mainitsin, tapauskohtaisista ratkaisuista ei hinnoissa puhuttu, mutta tuo tapaus oli siis vain tuottaville eläimille ja kyseessä oli kustannusarviot. Toki ko.tapauksessa ei tietääkseni mennyt paljoakaan yli. Hiehopaikkojen hinta on siis se mitä on aikoinaan maksettu ja mitä vanhan remontointi tulee vielä maksamaan. Tietääkseni tuohon hintaan sisältyi vielä kaksi pitkää laakasiiloa ja lietesäiliö. Mutta tapauksessa oli kyllä kilpailutettu enemmänkin kuin tarpeen ja etsitty myös purkukohteita rakenteisiin.

Mutta edelleenkään en tiedä tapauskohtaisia asioita noista kovin tarkasti, mutta ko. hinnat mitä mainitsin olivat kustannusarvioita, joten siinä mielessä vertailukelpoisia. Suuria eroja saadaan kuitenkin; liian suuria.