Ympäristökeskuksen kiltti setä sai oudon päähän pistoksen, jonka seurauksena joudun kattamaan yhden käytössä olevista lietesäiliöistä. Kyseisen säiliön halkaisia on 22 metriä. Helpoin ratkaisu olisi Seinäjokinen kupolikatto, mutta ovat hinnoitelleet itsensä pihalle. Kantavia rakenteita ei säiliössä ole.

Millaisia ehdotuksia? Onko muuallapäin Suomea kupolikaton tekijöitä?

Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...

Ei kai tuokaan halpa ole:
http://www.veljeksetmatintalo.fi/index.phtml/art/9584/t/articles1

Mutta sinähän voisit myydä mainostilaa siihen, olisi junan ikkunasta mukava katsella, eikä tulisi joka kerta kökittyä vessassa siinä teidän kohdalla.

Mitäs ne muuten maksaa? Minulla olisi raskas ratkaisu, jos joku tässä lähistöllä kattaa 25 metrisen.

http://www.pielisenbetoni.fi/index.php?article_id=5020

Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...

***Sullahan on noita suhteita Pyyköseen, joten...voisin toimia pilottina

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 04.01.10 - klo:17:13

Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...

***Sullahan on noita suhteita Pyyköseen, joten...voisin toimia pilottina

Jos löydän sen s-postin, niin voin kysellä mitä se lysti maksaa. Katotaan sitte onko siinä järkeä...

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.01.10 - klo:18:49

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista

Minä pistin ymppilupahakemukseen, että säiliötä ei kateta, jotta lieteestä tulee sadeveden kanssa notkeampaa ja se imeytyy paremmin nurmeen. Eivät kysenalaistaneet sitä... 

Ympäristökeskuksen kiltti setä sai oudon päähän pistoksen, jonka seurauksena joudun kattamaan yhden käytössä olevista lietesäiliöistä. Kyseisen säiliön halkaisia on 22 metriä. Helpoin ratkaisu olisi Seinäjokinen kupolikatto, mutta ovat hinnoitelleet itsensä pihalle. Kantavia rakenteita ei säiliössä ole.

Millaisia ehdotuksia? Onko muuallapäin Suomea kupolikaton tekijöitä?

Siis vain yhden mikä niissä muissa säiliöissä tekee sen että niissä ei tarvita katetta,Tai arvaan joku hyvä naapuri on huolstunut siitä että säiliöst pääsee ravinteet taivaan tuuliin ennen pellolle levitystä.Kattohan ei sitä haihtumista estä yhtikäs mitään,mutta määräys mikä määräys.Kateratkaisuun en osaa muuta sanoa mutta Styrox siinä pinnassa on hyvä.sadevesiähän se ei tietenkään pidätä.

 Ruotsssa löyty ainakin pari firmaa jotka kupooli kattoja tekee . Yhden kaa tuli tovin juteltua agromeksissä. Olivat kyllä halukkaaita tuoda tuotteitaan suomeenkin.

No ei kateta sitten

Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .

Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.

Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.01.10 - klo:18:49

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista

Siis sadevesi "imee" muuten ilmaan haihtuvaa typpeä?

Mielenkiintoista jos pitää paikkansa. Tällöin kattaminen saattaa olla jopa ympäristöä ajatellen haitallista. Hajupuoli sitten ihan omanaan.

Muutenkin tuo lietesäiliön kattaminen... ajettavan tavaran määrän kannaltahan se on hyvä asia, mutta ei se OIKEASTI hajuhaittoja estä. Haju"haittahan" tulee oikeastaan vain sekoitusvaiheessa eikä silloinkaan kovin voimakkaana. Ei ne määräykset kattamisesta aina oo todellisuuden kans missään suhteessa, mutta niitä nyt vaan on noudatettava. Vanhan säiliön kattaminen on aina vähän haasteellista. Uuteen onnistuu oikeestaan millä vaan, kun pystyy tekemään pilareita ja palkkeja tarvitsematta kahlata paskassa. Meilläkin oli tarkoituksena laittaa kevytrakenteinen katto, mutta vaativat betonikannen... Ontelolaatoista tehtiin ja pieni peittovalu päälle. Sekoitusaukkojen peittäminen onkin sitten oma lukunsa...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 04.01.10 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.01.10 - klo:18:49

Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.

Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista

Siis sadevesi "imee" muuten ilmaan haihtuvaa typpeä?

Mielenkiintoista jos pitää paikkansa. Tällöin kattaminen saattaa olla jopa ympäristöä ajatellen haitallista. Hajupuoli sitten ihan omanaan.

Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...

Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?