Muutenkin tuo lietesäiliön kattaminen... ajettavan tavaran määrän kannaltahan se on hyvä asia, mutta ei se OIKEASTI hajuhaittoja estä. Haju"haittahan" tulee oikeastaan vain sekoitusvaiheessa eikä silloinkaan kovin voimakkaana. Ei ne määräykset kattamisesta aina oo todellisuuden kans missään suhteessa, mutta niitä nyt vaan on noudatettava. Vanhan säiliön kattaminen on aina vähän haasteellista. Uuteen onnistuu oikeestaan millä vaan, kun pystyy tekemään pilareita ja palkkeja tarvitsematta kahlata paskassa. Meilläkin oli tarkoituksena laittaa kevytrakenteinen katto, mutta vaativat betonikannen... Ontelolaatoista tehtiin ja pieni peittovalu päälle. Sekoitusaukkojen peittäminen onkin sitten oma lukunsa...
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista
Siis sadevesi "imee" muuten ilmaan haihtuvaa typpeä?
Mielenkiintoista jos pitää paikkansa. Tällöin kattaminen saattaa olla jopa ympäristöä ajatellen haitallista. Hajupuoli sitten ihan omanaan.
Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...
Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?