Meilläkin naapurit jätti muistutuksen, että vanha laari olisi pitänyt kattaa, kun uutta ymplupaa haettiin. Ympkeskus oli kuitenkin meidän kannalla, että liian kalliiksi ja hankalaksi menisi. Eivätkä naapuritkaan siitä sitten valittaneet.

Meilläkin naapurit jätti muistutuksen, että vanha laari olisi pitänyt kattaa, kun uutta ymplupaa haettiin. Ympkeskus oli kuitenkin meidän kannalla, että liian kalliiksi ja hankalaksi menisi. Eivätkä naapuritkaan siitä sitten valittaneet.

TT tai HTT laatta vois olla olikeesti hyvä tuollaisiin käytössä oleviin laareihin. Ongelma tulee oikeestaan vain siitä, kun laarit on yleensä pyöreitä - enemmän tai vähemmän...

Lainaus käyttäjältä: 41242 - 04.01.10 - klo:20:41

Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .

Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.

Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.

Varsinkin etäsäiliössä,johon tuodaan pitkin talvee soppaa,tää jäätyminen voi olla isompi ongelma.Kyllä siinä vapun kantturoilla saa joskus oikein rynniä sita ropelia jääkamin läpi.                          Ja sekotusta saa jatkaa pari pitkää päivää ennenkuin viimeiset lautat on hävinneet.Välillä kuuluu aika rytinää varsinkin sähkösekoittajasta, mutta ei traktoriropelikaan helpolla pääse.                       KATTAMISESTA: Kupoleista ja vesikatoista ei kokemuksia, mutta kymmenen sentin kerros lecasoraa pitää lemut kurissa. (niin kauan kun ne pikkuhiljaa kulkee pellolle päin)              Tämän jälkeen olen ottanut mallia Hollantilaisista ja silpunnut pahnasilppurilla OLKEA katteeksi.             Lopputulos sama kuin sata kertaa kalliimmalla lecasoralla!     

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 04.01.10 - klo:21:47

Lainaus käyttäjältä: 41242 - 04.01.10 - klo:20:41

Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .

Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.

Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.

Varsinkin etäsäiliössä,johon tuodaan pitkin talvee soppaa,tää jäätyminen voi olla isompi ongelma.Kyllä siinä vapun kantturoilla saa joskus oikein rynniä sita ropelia jääkamin läpi.                          Ja sekotusta saa jatkaa pari pitkää päivää ennenkuin viimeiset lautat on hävinneet.Välillä kuuluu aika rytinää varsinkin sähkösekoittajasta, mutta ei traktoriropelikaan helpolla pääse.                       KATTAMISESTA: Kupoleista ja vesikatoista ei kokemuksia, mutta kymmenen sentin kerros lecasoraa pitää lemut kurissa. (niin kauan kun ne pikkuhiljaa kulkee pellolle päin)              Tämän jälkeen olen ottanut mallia Hollantilaisista ja silpunnut pahnasilppurilla OLKEA katteeksi.             Lopputulos sama kuin sata kertaa kalliimmalla lecasoralla!     

Periaatteessa mikä hyvänsä kelluva pinnassa toimii. Oljessa on se paha puoli (ainakin valvovan viranomaisen näkökulmasta), että se pitää uusia vuosittain, valvonta ja kontrollointi on vaikeaa. Mutta käytännöllinen. Leca kuluu noin 1 cm/vuosi, sen verran menee pumpatessa mukaan.

Yksi vaihtoehto olisi sellainen kelluva "telttapatja" siinä säiliön päällä. Pysyy varmasti paikallaan, ei katoa pumpatessa, estää haihtumisia ja eristää vielä pakkasen pois, liete on pumpattavissa milloin vain. 90-luvun alussa kun aktiivisesti toimin lietesektorilla, niitä oli myytävänä, mutta en enää muista, kuka. Heikki Rahikainen Joroisista (se Hesver-ilmastinvalmistaja) saattaisi muistaa, kulkivat usein näyttelyissä yhdessä.

Ammoniakin haihtumiseen tuolla on ja ei ole vaikutusta. Jos katos on niin tiivis, että estää ilman vaihtumisen lietteen pinnalla, niin estää myös ammoniakin poispeseytymisen. Kyllä haju kertoo useimmiten myös ammoniakin haihtumisesta (näin hieman oikoen), ei siinä mitään "rakettitiedettä" tarvita: hajuhaittojen minimointi minimoi myös ammoniakkitappiot. Riittävä vesilaimennos ajaa saman asian.

Petri

Kyllä se paska-altaan rantapatja paikaltaan voi lähteä, ja lähteekin. Entinen karjatilallinen tuskaili kovasti millä sen takaisin saa, ei uskaltanut päällekään mennä, ja paskaa pukkas syrjän yli, sadevesipumppu oli jossakin missä ei pitäis olla.
Jos allas on lähellä täysi, ja sattuu olemaan vähän reilumpi tuuli, niin mukavasti on patja rypyssä ja osa yli laidan. Ainakin olen sellaisen tapauksen ihan itse nähnyt.

Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...

Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?

Toi on ihan omista kakkinäytteistä todettu, ei mikää teesi mistään. Vaikuttavia asioita on varmasti puoliälyttömästi alkaen siirtolietteen matalammasta kuiva-aineesta. Muodostuuko pinnalle kuiva-ainepatja vai ei on varmaan se olennaisin kysymys.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 04.01.10 - klo:22:09

Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...

Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?

Toi on ihan omista kakkinäytteistä todettu, ei mikää teesi mistään. Vaikuttavia asioita on varmasti puoliälyttömästi alkaen siirtolietteen matalammasta kuiva-aineesta. Muodostuuko pinnalle kuiva-ainepatja vai ei on varmaan se olennaisin kysymys.

Tuossa se selitys on... Ei niinkään kattamisessa tai kattamattomuudessa. Parhaan suojan hajuja ja samalla ravinteiden haihtumista vastaan antaa juuri tuo kuorettuma.

Tuossa se selitys on... Ei niinkään kattamisessa tai kattamattomuudessa. Parhaan suojan hajuja ja samalla ravinteiden haihtumista vastaan antaa juuri tuo kuorettuma.

Näin mekin asia selitettiin ympäristökeskuksen väelle. Kummasti vain etäsäiliöönkin tulee se kuorettuma, vaikka se muuten paljon notkeampaa onkin kotosäiliöön verrattuna.

Ruotsissa Skånessa on juuri tullut ympäristöoikeuden päätös, jossa sianlietesäiliöön kiinteän katteen rakentamisvaatimusta ei "pidetty kohtuuttoman kalliina". Varmaankin naudanlietteelle samanlainen päätös pitää sitten hakea erikseen, mutta tästä voinevat halukkaat perata lisää argumentaatiota tai jotain:

http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/stallgodsel2006/fasttakpaflytgodselbehallarekravsavenforgodselfransuggor.5.72e5f95412548d58c2c80006813.html

Petri

Apemiehen mainitsema seinäjokisten pressukupoli ollu nyt n. 5vuotta laarin päällä. Aiva hyvä se on ollu. Maksoi silloin muistaakseni n. 50€/m2 veroineen. Minkä verran mahtaa nyt sitte ollakaan?

Jäätymisestä sen verran, notta käytös on 2 kpl katettua laaria sianpaskalle. niihin lurahtaa lisää tavaraa 1-2 kuukauden välein. Täyttö alta. Keväällä ei ole tietoa jäästä. Saa nähdä mitä ensi keväänä kun nyt on oikia talvi pitkään aikaan. Tuskin jäästä kuitenkaan ongelmaksi asti.

Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...

Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...

Turve ok, lecasora ei koskaan. Sillä tukkii siirtovaunut ja levittimet.

...tu siinä mitää kattoa tartte. Kuorettuma siihen tuloo joka tapaukses... Jos vaan jossain tuokin joskus ymmärrettäis, kuinka lehmänpaska käyttäytyy.

Lainaus käyttäjältä: Poikapoloinen - 11.01.10 - klo:14:51

Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...

Turve ok, lecasora ei koskaan. Sillä tukkii siirtovaunut ja levittimet.

periaatteessa turpeenki pitäs riittää, koska se on MMM:n hyväksymä kate aines, varsinkin jos lietesäiliötilavuuteen on laskettu sadevesivara. tosta vain ei vissiin ole minkään oikeusasteen ennakkopäätöstä..

Ylös.. Ja nyt tuoreita ajatuksia lietesäiliön kattamisesta. Täälläpäin ei ole yhtään katettua ja itselle kun on tulossa uus säiliö niin pitää sitä kattamistakin miettiä.