Täytyy vain todeta, että tämän viikon lumisateiden jälkeen on se vain mukava ottaa rehuja katon alta...   Kolmea eri rehua on laakasiiloissa ja tällä hetkellä kaikki sisäsiiloissa. Alkuviikosta piti tehdä joka päivä lumitöitä, olisi ollut tympiä kaivaa rehuja esiin koko ajan.

Nyt täytyy sanoa paalimiehenä, että onneksi tuli tuota lunta  . Paljon helpompi nyt on syöttää kuin pariviikkoa sitten samoja paaleja    Mutta kartanolle on turha ylimääräisiä kantaa jäätymään  ja lämmintä rehu varastoa ei siis ole. Vielä ei ongelmia ole ollut mutta  paino sanalla VIELÄ 

Täytyy vain todeta, että tämän viikon lumisateiden jälkeen on se vain mukava ottaa rehuja katon alta...   Kolmea eri rehua on laakasiiloissa ja tällä hetkellä kaikki sisäsiiloissa. Alkuviikosta piti tehdä joka päivä lumitöitä, olisi ollut tympiä kaivaa rehuja esiin koko ajan.

Neljästä siilosta otetaan, eikä oo tehty lumitöitä kuin lattialta vedetty ulos. Ei lumi appeenseassa haittaa. Täydessä siilossa ei edes juurikaan lunta pysy. Enemmän lumesta on hyötyä eristeenä.

Joskus kun oli noitten jäisten paalien kanssa puljaamista tosi paljon (pieniä ja märkiä paaleja) suunnittelin kannellista allasta jossa olisi ollut nuotio alla ja kansi vielä päällä. Sinne kuumaan veteen kun olisi muutamaksi minuutiksi pudottanut paalin niin jo olisi verkot saanut kuorittua. Ei siitä jäisyydestä kai juuri muuta haittaa ole kuin se verkon poiston vaikeus.
  Joskus oli oikein kamalia paaleja, myovitkaan ei lähteneet kuin pieninä paloina. Päästeltiin höyrypesurista kuumaa vettä paalien päälle että sai verkot edes melkein kaikki pois.
 Nykyään kun on isoja kuivia paaleja niin ongelmat on aika vähäisiä.

Reipas kymmenen vuotta sitten jäi joku 15 paalia käyttämättä märkää raiheinää. Rakennustöiden myötävaikutuksella nuo sattui hautautua kauhean savikasan alle. Pari vuotta sitten ajoin tuota maakasaa pois ja paalit tuli esiin, oli rehu pysynyt aivan ryhdissään ja hajukin oli siedettävä. Olisi ollut kiinnostavaa teettää analyysi "10 vuotta vanhasta pyöröpaalirehusta".
  Sen verran tuo jäi mieleen että voisi joskus kokeilla laittaa paaleja kasalle ja multaa tai turvetta peitoksi pakkasia varten. Ylivuotisiksikin säilyisi varmasti tosi hyvin.

Riittävä esikuivatus ennen paalausta, pinnasta hieman kohmeista. Paali neljään osaan, täysin sulaa rehua ja maittaa emoille. Tietenkin pakkasilla ei kovin moneksi päivää kärsi laittaa. Katoaa se kohmeinen pintarehukin sieltä seasta.

Semmoisen vinkin olen joskus saanut, että muoveja ei saa poistaa paalista ennen sulatusta. Näin toimien ei kait synny tällaista eristävää kerrosta pintaan. Vaan en ole itse kokeillut.

Semmoisen vinkin olen joskus saanut, että muoveja ei saa poistaa paalista ennen sulatusta. Näin toimien ei kait synny tällaista eristävää kerrosta pintaan. Vaan en ole itse kokeillut.

Ja kun muovin rikkoo niin pitää heti ottaa verkkokin pois muuten voi jäädä ottamatta kun tarttuu kiinni.

Täytyy vain todeta, että tämän viikon lumisateiden jälkeen on se vain mukava ottaa rehuja katon alta...   Kolmea eri rehua on laakasiiloissa ja tällä hetkellä kaikki sisäsiiloissa. Alkuviikosta piti tehdä joka päivä lumitöitä, olisi ollut tympiä kaivaa rehuja esiin koko ajan.

Emmä tierä... Ei oo vielä laakasiiloja, mutta ens kesänä ois tarkotus tehdä pari, joista ei tosin oo kuin kelirikon aikaiseksi käsivarastoksi.
Nyt on syötetty noukkarirehua aumasta. Pinnas on paalisilppurilla puhallettuna ylivuotisia pyöröpaaleja, vähän paskempaa sorttia, joita ei viittiny lehmille tarjoilla. Rehu on pintaan asti sulaa tai oikeestaan vain vähän kohmeessa ihan pinnasta. Viimeksi piti vähän kaapia lumia pois päältä. Pintaa kuoritaan reilun parin metrin matkalta kerralla ja oikeestaan samalta matkalta lipataan rehut täyttöpöydälle. Tämä siis joka toinen päivä. Viimeks kuoriessa ei enää päässy lykkäämään poikittain auman yli traktorilla moskaa pois. Ei vaan yksinkertasesti noussu tai siis jäi puoliväliin. Ei se ihan muutamas päiväs edes ehdi jäätyä, kun rintaus etenee riittävällä vauhdilla. Muistuu aumalla ollessa ihan vanhat ajat mieleen, kun satakuusvitosella aumasta nakerrettiin pala kerrallaan ja sitä palaa syötettiin parikin päivää... yli 20 vuotta sitten.

Offtopikiksihan tämänkin meni, mutta sen verran aiheesta, että jäinenkin pallukka paalisilppurillä kyllä nöyrtyy eikä ainakaan aperuokinnas niin kauheesti haittaa. Nykytouhu on suorastaan luksusta, kun vertaa entiseen aikaan, jolloin niistä paalin puolikkaista revittiin rehu käsipelillä lehmien eteen.

Kysyisin teiltä muilta minkälaisia välivarastoja rehulle löytyy ja mitenkä olette järjestäneet lämmityksen? Ei näköjään ole sellaista kesää että kaikki rehut saisi kuivana paalattua. Meinaa jotkut olla kovastikkin jäässä

Miksi niitä pitäisi sulattaa? Itsellä on kylmä varasto johon saa kymmenkunta paalia, mistä ne sitten puretaan sähkökäyttöisellä VarmoLiftillä lehmien eteen. Jäämurska sulaa ruokintapöydällä yllättävän nopeasti. Ainoa ongelma kovin jäisissä märissä paaleissa on verkon saaminen irti paalin pinnasta. Rehuvaraston lattiaan varattiin aikanaan lämpöputket jos haluaisi lämmittää varastoa. Ei ole kyllä tullut mieleenkään tarvetta moiselle.

Voi sitä tuskaa paalien kanssa ennen vaunua...


Mika

rehut jäässä?
meillä on kaikki tavara ulkona pakkasessa mutta silti jäätyminen ei ongelmana minkään muun kanssa kuin perunarehun mutta sitäkin tulee viikoittain joten ei suuri ongelma.

Vanhalla elhon rehunjakovaunulla ei paali saa olla juuri yhtään jäässä. Jos paali jäätyy ei se kyseisellä koneella purkea millään...

avantilla ravistelen välivarastoon aina seuraavankerran satsin, kunnon silppu paalis auttaa myös purkua. saa avantilla hajalle ja sisään muutamas minuutis.

teen niin kuivana paalit etteivät jäädy.se on paras ja ainoa keino.kokemusta kyllä on märistä paaleista ja jäisistä aumoista.eipä ne pirut taho millään sulata ja pieniä sai ennen kuin oli avanttia tai kilpi leikkuria niin välil liha kirveellä ja moottori sahalla ja miten milloinkin.huonosti ne vanhassa navetassa suli vaan pirunkos niille voi.