Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe heitänpä joillekkin purtavaa  (Luettu 11308 kertaa)

korven ukko

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Olosuhteet ja tuet suosivat nautaa, mutta sianlihan tuotanto sen kuin kasvaa porskuttaa, nauta taantuu, maitu jopa kriisissä. Herää kysymys joko pötsisektori on syötetty tukehtumistilaan?

Lämmitys on merkittävä kustannustekijä, esimerkiksi jo tanskassa ei lämmitysjärjestelmimä sikaloissa monestikkaan ole, jotenka jo siinä merkittävä ero. Suomessa talvella teoreettinen kustannus riittävällä ilmanvaihdolla näyttäisi olevan todella suuri, mutta ilmeisesti tiloilla vähennetään ilmanvaihtoa ja tingitään myös lämmityksestä, ja se on kyllä seinien ja rakenteiden syöntiä ilmaisun kaikissa merkityksissään.

Rehuntuotanto, siat syövät viljaa, ja suomi on viljanviljelyn äärialuetta, sekä kylvö että korjuuaika ovat lyhyet, kuivauskustannukset, satotaso ja tuet heikoimmat ymymym Mutta tuetun nurmen viljelyssä viileämmistä olosuhteista on jopa etua, jos oikein ymmärsin niin laadukkaan sadon saamiseksi eteläsuomessa on korjattava kasvusto kolmesti, kun pohjoisessa riittää kaksi korjuukertaa eikä sato pilaannu.

Mitä taas naudan kasvatukseen tulee, olikos Petri vai milko vai kuka kun kertos että viileässä naudan rehuhyötysuhde jopa paranee kun sen ei tarvitse käyttää energiaa pötsisssä syntyvän lämmön haihduttamiseen. Ja onhan noita muitakin etuja pohjoisessa kuten Paalinpyörittäjän esilläpitämä kuivkemateriaalin tarve, joka sohjokeleissä on isompi.

Jotenka on varsinainen neronleimaus jollakin ollut tämä "seinien sisällä tapahtuvan tuotannon tasapuoliset olosuhteet" ja on uponnut puupääsakkiin kuin häkä. Ns. edunvalvontakaan ei tee mitään faktojen esiinnostamiseksi, vaan hykertelee vain " etenkin seinien sisällä" olevan samat olosuhteet tanskan kanssa.. Ja tukea leikataan ja samalla saadaan lisää orjia tuottamaan ilmaista lihaa teollisuuden rattaisiin ja siinä sivussa mene huomaamattomasti maitusektorin sivutuote eli tehoton ja kallis nauta.

Tuotannon keskittymisessä ei sinänäsä ole mitään väärää, kuten on siassa nähty, kustannukset saadaan alas, mutta keskittyminen olisi tehtävä siten ettei ylituotanto kasva, eli pienimpien lopettamista tukemalla. Ja myöskin laajentajien toimintaedellytys olisi turvattava ettei tulisi lisää teurastamoiden orjia, kuten pääomavaltaisella alalla helposti käy jos 20% investointituen kaltaisia täkyjä heitellään.

Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.

sorkkahessu

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Voi voi sitten . Pari vuotta sitten parhaimman palkan sai sikalanpitäjä , toinen oli sivutoiminen viljanviljeliä .
Maidontuottajat ei koskaan ole ollut kärkisijoilla .

simmo 48

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 765
  • muori
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Tämä korven ukko ei asu missään korvessa,vaan keskellä Hesaa. >:(
..mutta minä tiedän Lunastajani elävän ja viimeisenä hän on seisova multien päällä(Job 19:25)

emo-heikki

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Voi voi sitten . Pari vuotta sitten parhaimman palkan sai sikalanpitäjä , toinen oli sivutoiminen viljanviljeliä .
Maidontuottajat ei koskaan ole ollut kärkisijoilla .

Korvenukko unohtaa, että se mikä sopii teknisesti ei tarkoita sitä, että homma toimii taloudellisesti ...

Suomi ehkä sopii naudanlihantuotantoon, mutta Suomen yleinen hintataso kuluissa on niin kova ja naudan tulos niin matala, ettei homma pelitä yksinkertaisesti kaikista kalleimmilla alueilla, ei laitumiksi kannata ostaa alueita, jotka maksaa kymmeniä tuhansia hehtaarilta ja tehokasvatus viljalla, ei sekään oikein ole bisnen, pyörii kyllä mutta onnistuu myös alueilla, jotka ei ole niin arvokkaita.

Sialla pääomien kierto on montka kertaa nopeampaa, joten homma toimii paremmin.

Nauta ja lammas sopivat alueille, joita ei voi muuhun maatalouteen käyttää.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.

Suomessa koko maatalouden osuus 7% KHK:sta (sivut 15-17), josta naudat 1/3 (sivu 36)= 2%,  sellainen puolikas osuus on metaanista.  

http://www.stat.fi/tup/khkinv/katsauksia_2008_02_2008-04-18_fi.pdf

"Oletko tarkemmin analysoinut, mikä meni vikaan ?"

Aloitin 1990, jolloin vilja oli arvossaan. Olen aina nähnyt lihanaudan olemassaolon oikeutuksena sivutuotteiden hyödyntämisen. Aperuokintaan lähdin 1992 ja sillä puolella olin hyvinkin monessa asiassa pioneerina. Hyvässä ja pahassa. Tällä seudulla on sivutuotteita paljon ja nautoja vähän. Investointituilla ja kansallisilla tuilla sonnipalatsia nousi C-alueelle siihen malliin, että vasikalle kilpailtiin todellinen hinta ja teurastamoille sopi alituotantotilanteessa teuraspainojen nosto kun mahdoton rehunkulutus jäi tuottajien kouraan kuin Musta Pekka. Oma virhe tuli siinä etten huomannut rajoittaa isoimpien sonnien ruokintaa. Parhaat vuodet olivat 2000-luvun alussa jolloin hullun lehmän taudista tuli kipurahoja ja muutenkin eläintuet olivat huipussaan, nurmelle lisätukia. Tällä seudulla pellot ovat niissä hinnoissa etten voinut sitten reagoida tukien peltoon siirtämiseen. Eläintiheys 3,33 ey/ha, liikevaihtoa oli 6000€/ha, lihaa tuli lähes tonni/ha.

Nautatilalla pitää kaikkien ehtojen toteutua: halpaa peltoa lähellä paljon, C-alueen tuet, hyvät kasvut, työvoima omasta takaa. Yksimahaistiloilla kasvua lukuunottamatta muut tekijät voidaan järjestää rahalla.

Tällä hetkellä tuotan muutaman söpön pihvivasikan ja paljon yhteiskuntapalveluja:maan asuttuna pitämistä, maanparannusta, kasvipeitteisyyttä, monimuotoisuutta, luonnonhoitoa, avointa viljelymaisemaa, luomua, eläinten hyvinvointia. Kannattavuus on parempi murto-osalla tuotantopanoksia ja varsinkin työtä. Koska tuotanto vastaa monia yhteiskunnan tämänhetkisiä tavoitteita, luotan siihen ettei muutamaan vuoteen tuen rahoittajat laskeskele kiusallisia tunnuslukuja, esim. € tukea/tuotekilo.

Kunnon ihminen

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Kun AB-alueelta poistuu eläintuet kokonaan 2013 jälkeen, niin kaikkein järkevintä olisi poistaa ne myös C-alueeltaa, ja sijoittaa säästyneet varat vaikkappa vanhusten huoltoon, siinä käyttötarkoituksessa ne olis yhteiskunnallisesti paljon tarkoituksenmukaisemmassa käytössä. Sikatalous pärjää kyllä ilman kansallisia tukia, avataan niille investointituet,mutta poistetaan siis kokonaan kansalliset tuet. Sitten ovat kaikki siankasvattajat tasa-arvoisessa asemassa.

Viimeksi muokattu: 26.12.09 - klo:13:21 kirjoittanut Kunnon ihminen

Hummer

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa

Notta saakutti sentähä pittääkö tollaasia keskellä parasta herran syntymäjuhulaa retoostella.Luulisi notta arkenakin oliisi aikaa *****ulla toisillenne.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa


Tuotannon keskittymisessä ei sinänäsä ole mitään väärää, kuten on siassa nähty, kustannukset saadaan alas, mutta keskittyminen olisi tehtävä siten ettei ylituotanto kasva, eli pienimpien lopettamista tukemalla.


Vaikuttas aika ahneelta tyypiltä, taitaa sitä naapurin pientilaa havitella oman mammutti töpselikopin lisäksi. Ahneella on paskanen loppu.



emo-heikki

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.

Suomessa koko maatalouden osuus 7% KHK:sta (sivut 15-17), josta naudat 1/3 (sivu 36)= 2%,  sellainen puolikas osuus on metaanista.  

http://www.stat.fi/tup/khkinv/katsauksia_2008_02_2008-04-18_fi.pdf

"Oletko tarkemmin analysoinut, mikä meni vikaan ?"

Aloitin 1990, jolloin vilja oli arvossaan. Olen aina nähnyt lihanaudan olemassaolon oikeutuksena sivutuotteiden hyödyntämisen. Aperuokintaan lähdin 1992 ja sillä puolella olin hyvinkin monessa asiassa pioneerina. Hyvässä ja pahassa. Tällä seudulla on sivutuotteita paljon ja nautoja vähän. Investointituilla ja kansallisilla tuilla sonnipalatsia nousi C-alueelle siihen malliin, että vasikalle kilpailtiin todellinen hinta ja teurastamoille sopi alituotantotilanteessa teuraspainojen nosto kun mahdoton rehunkulutus jäi tuottajien kouraan kuin Musta Pekka. Oma virhe tuli siinä etten huomannut rajoittaa isoimpien sonnien ruokintaa. Parhaat vuodet olivat 2000-luvun alussa jolloin hullun lehmän taudista tuli kipurahoja ja muutenkin eläintuet olivat huipussaan, nurmelle lisätukia. Tällä seudulla pellot ovat niissä hinnoissa etten voinut sitten reagoida tukien peltoon siirtämiseen. Eläintiheys 3,33 ey/ha, liikevaihtoa oli 6000€/ha, lihaa tuli lähes tonni/ha.

Nautatilalla pitää kaikkien ehtojen toteutua: halpaa peltoa lähellä paljon, C-alueen tuet, hyvät kasvut, työvoima omasta takaa. Yksimahaistiloilla kasvua lukuunottamatta muut tekijät voidaan järjestää rahalla.

Tällä hetkellä tuotan muutaman söpön pihvivasikan ja paljon yhteiskuntapalveluja:maan asuttuna pitämistä, maanparannusta, kasvipeitteisyyttä, monimuotoisuutta, luonnonhoitoa, avointa viljelymaisemaa, luomua, eläinten hyvinvointia. Kannattavuus on parempi murto-osalla tuotantopanoksia ja varsinkin työtä. Koska tuotanto vastaa monia yhteiskunnan tämänhetkisiä tavoitteita, luotan siihen ettei muutamaan vuoteen tuen rahoittajat laskeskele kiusallisia tunnuslukuja, esim. € tukea/tuotekilo.

Laskitko paljonko kuluu rehua euroina yhtä tuotettua lihakiloa kohti ????

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65280
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
ei taida suomalainen porukka paljoa laskea mitä kustantaa lähes joka alalla!   jotenkin hirvittää noiden nuorien yriitämisen aloitus kun katsoo kustannustasoa ja tuotantoa, ei paljon ole varaa tehdä pikkumokaa kun on jotain vasaran alla!     noissa koneissa tuppaa olemaan vähän samaa vikaa!     eräs tuttu jutteli tuossa kolmannesta joka osti vanhan traktorin tilalle, kun hajosi, toisen; ison nelikon ja nyt valittaa että on kankea liikeissään ja ei sovi mihinkään.    pihalla rassua seisottaa ja työkoneet onkin sitten 50-heppasen takapotkun perään,    kylällä ei löydy edes urakointiin alaa saati muuhun käyttöön.       ei paljoa laskettu tunnin käytön hintaa kun seisoo käyttämättä pihalla.      niin näkyy olevan nuo nyky tuottajien tiloillakin ; vasikoille ei laskettu tilaa ja hiehot ulkoistettu jonnekin pohjanmaalle ja sieltä ne ostaa halvalla kun omilla tiloilla ei tartte kasvattaa,    kuulin tossa että tavallinen hieho ei lähde alle 2000 euron joten.......

rööri-roope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1335
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
Naudanlihantuottajat ja koko pötsisektori elävät yksimahaisten kustannuksella.

****** En ymmärrä miten voit väittää moista vertaamalla kahta käytännössä täysin erillään olevaa tuotantosuuntaa. Sikatuella ja nautatuella ei ole muuta yhteistä kuin se että ne maksetaan samasta valtionkonttorista. Yhtä hyvin voi väittää että sianlihantuottajat kuppaavat viljamiehiä,(jota tietysti jotkut väittävätkin) mutta fakta lienee että suomalaiset maajussit ovat kaikki samassa, hyvää vauhtia uppoamassa olevassa veneessä. Ja sinunkaltaisesi provokaattorit ja riidankylväjät ainoastaan nopeuttavat paatin uppoamista. Suomen koko ajan hupenevan ja eri kuppikuntiin voimakkaasti hajautuvan viljelijäväestön tulevaisuus ei todellakaan näytä hyvältä.... :(











Viimeksi muokattu: 27.12.09 - klo:12:58 kirjoittanut rööri-roope

In vino veritas

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.

Aika pienellä marginaalilla operoit ????

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: heitänpä joillekkin purtavaa
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.

Aika pienellä marginaalilla operoit ????

Aivan marginaaliin olen ajautunut. Mutta nyt ehtii puuhata muualla, eikä tarvitse jännittää mitään katovuosia tms.

Viimeksi muokattu: 28.12.09 - klo:16:17 kirjoittanut cosmic_cowboy