Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 25.12.09 - klo:22:52
-
Naudanlihantuottajat ja koko pötsisektori elävät yksimahaisten kustannuksella. Ja sanottakoon nyt heti alkuun poronpurijamaisesti että se joka muuta väittää ei sitten tiedä yhtään mistään yhtään mitään, ja poikkevat mielipiteet ovat osoitus tietämättömyydestä/ymmärtämättömyydestä johon en aiemmin ole törmännyt ja mykistyn. Kyse ei siis ole keskustelun avauksesta, vaan ilmoitusasia. Perustelen ilmoitusta kuitenkin hieman.
Suomessa sika- ja siipikarjatiloja n. 3000, pötsipuolta liki 20000 kpl. Molemmat sektorit, sekä pötsi että yksimahaiset tuottavat teollisuudelle raaka-ainetta, jonka arvo euroopan markkinahinnoilla laskettuna on samaa suuruusluokkaa, 600-700 milj, plus miinus jonkinverran. Laskelmassa käytetty eun keskihintoja koska maitopuolella tulotetaan jalostusarvonlisää omistajille tuottajahinnassa, toisin kuin lihapuolella. Yksimahaistila tuottaa teollisuudelle materiaalia käytännössä ilman tukea jopa 6 kertaisen määrän pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Etenkin sikasektorilla jossa tuotanto on kasvanut tukien alenemisen myötä ja tuotanto keskittynyt, tukitaso peltotuet huomioiden on euroopan heikoin. Ja loppujen eläintukien poistuminen vie tilojen liikevaihdosta pari kolme prosenttia. Marttila jauhaa edelleen yksimahaisten keskittymispaineesta ja junttasi alalle investoitituet ylituotantoa pahentamaan. Kummallakohan alalla se suurempi kekittymispaine on. Yksimahaiset n, 3000 tilaa tuottavat nelinkertaisen määrän lihaa n.5000 nautatilan tuotantoon verrattuna. Olemattomalla tuella ja euroopan heikoimmalla ha tuella, pötsipuolen korjatessa kansallisen tuen.
Yksimahaistilat ovat todella keskittyneitä, viidennes tiloista tuottaa lähes kaiken lihan. Ts teurastamoiden kautta kulkee kaupalle n. 400 milj kiloa lihaa josta pääosa tulee muutamalta sadalta tilalta, mutta sitten 80 milj kiloa nautaa keräillään 4000 asutustilalta. MTK pyllistää yksimahaisille vaatimalla siltä enemmän tehoa keskittymällä lisää teollisuuden pyörittämiseksi ja samalla asutustila-mullien markkinoimiseen.
Kun huomioidaan että arktiset olosuhteemme aiheuttavat yksimahisten tuotannolle enemmän kustannuksia, mutta kansallien tuki on kuitenkin suunnattu pötsisektorille, ja mtk ajaa edelleen yksimahisten nyhtämistä edelleen muiden elättämiseksi euroopan haastavimmissa tuki ja tuotanto-olosuhteissa, voikin kysyä mihin MTKta yksimahaispuolella tarvitaan? Ja mihin oikeataan koko kansallisia tukia? Sikasektorihan on osoittanut että tukien aleneminen johtaa tuotannon kasvuun ja nautapuoli että tukiosuuden kasvu liikevaihdossa johtaa tuotannon alenemaan. MTKssa on käynyt kuten demokratioissa on tapana että enemmistölle annetaan kaikki ja samalla lihotetaan se elinkelvottomaksi.
-
Yksi maha.
Yksi mieli.
Yhteinen kukkaro.
-
Eikös yksimahaisia ole juuri pika-asutustiloilla :o
-
No senverran voin ottaa kantaa, vaikka yleensä en näihin sikamiesten jorinoihin kantaa otakkaan ....
Että WTO neuvotteluissa on so***** ja tähän on myös EU liittynyt, että yksimahaiset käsitelään erilailla kuin naudat, eli käytännössä niille ei tuotannollisia tukia tulevaisuudessa makseta.
Naudoilla tilanne on toinen ja myös jatkuu näin ....
Seinien sisällä ei oikein ole eroa olosuhteissa, oli sitten seinät pohjoisessa tai etelässä ????
Tähän perustuu WTO:n kanta ...
-
Kovaa se on korven ukolla, ku joulunakin samat aiheet. Vielä ku jutuissa ei oo mitään perää :o
-
Kovaa se on korven ukolla, ku joulunakin samat aiheet. Vielä ku jutuissa ei oo mitään perää :o
Kyllä siinä valitettavasti on perää. Asiantuntemus ei riitä käsittelemään maitoa tässä yhteydessä, mutta naudanlihantuotanto on pelottavan tukiriippuvaista. Suomessa nautapuoli on lisäksi vinoutunut teuraspainojen kasvettua niin korkeiksi että rehuhyötysuhde on mahdottoman huono. Eli riippuvuutta on myös peltotuista.
Yritin tuottaa naudanlihaa tehokkaasti vähällä peltoalalla, yhtiösikaloiden tapaan. Huonostihan siinä kävi. Kannattaa tutustua laskelmiin, joita tähän ketjuun lakaa ilmestyä ennen kuin hirveästi investoi nautapuolelle. Se metaaniasia on yksi joka voi käydä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden päälle lähiaikoina. Lieventävä asianhaara on tuo alituotanto, ettei niitä tuettuja pihvejä tarvitse r*ssälle lahjoittaa.
-
Samasta kassasta ne teurastamot maksaa niin siat kun naudatkin.
Huomaa, että kun sian hinta laahaa matalalla ei maksukykyä oo naudallekkaan...
Nimimerkki: Tunti sitten uuden pihvisv:n poijittanut. :)
-
Suomessa sika- ja siipikarjatiloja n. 3000, pötsipuolta liki 20000 kpl. Yksimahaiset n, 3000 tilaa tuottavat nelinkertaisen määrän lihaa n.5000 nautatilan tuotantoon verrattuna.
Mitäs ne loput 15000 pötsitilaa on?
-
Suomessa sika- ja siipikarjatiloja n. 3000, pötsipuolta liki 20000 kpl. Yksimahaiset n, 3000 tilaa tuottavat nelinkertaisen määrän lihaa n.5000 nautatilan tuotantoon verrattuna.
Mitäs ne loput 15000 pötsitilaa on?
Maitua.
-
Lämmitys on ainoa joka sikatilaa rassaa , sitäkin voi parantaa ottamalla lämpöä talteen tehokkaammin .
Sähköntuotanto sianlietteestä onnistuu paremmin kuin nautojen .
Rehu taitaa olla halvimmillaan nyt siolla .
Hajuhaitat on lehmillä pienemmät , kuivalannassa olemattomat .
Sikatilat maksavat pelloista korkeampiavuokria .
-
Kovaa se on korven ukolla, ku joulunakin samat aiheet. Vielä ku jutuissa ei oo mitään perää :o
Kyllä siinä valitettavasti on perää. Asiantuntemus ei riitä käsittelemään maitoa tässä yhteydessä, mutta naudanlihantuotanto on pelottavan tukiriippuvaista. Suomessa nautapuoli on lisäksi vinoutunut teuraspainojen kasvettua niin korkeiksi että rehuhyötysuhde on mahdottoman huono. Eli riippuvuutta on myös peltotuista.
Yritin tuottaa naudanlihaa tehokkaasti vähällä peltoalalla, yhtiösikaloiden tapaan. Huonostihan siinä kävi. Kannattaa tutustua laskelmiin, joita tähän ketjuun lakaa ilmestyä ennen kuin hirveästi investoi nautapuolelle. Se metaaniasia on yksi joka voi käydä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden päälle lähiaikoina. Lieventävä asianhaara on tuo alituotanto, ettei niitä tuettuja pihvejä tarvitse r*ssälle lahjoittaa.
Tuo kommentti oli lähinnä sikoihin tarkotettu, korven ukolla kun ei tosiaan oo asiantuntemusta muusta kuin sioista.
-
Samasta kassasta ne teurastamot maksaa niin siat kun naudatkin.
Huomaa, että kun sian hinta laahaa matalalla ei maksukykyä oo naudallekkaan...
Nimimerkki: Tunti sitten uuden pihvisv:n poijittanut. :)
Vissiin lämmin tila, tuolla 25 asteessa pakkasta vois vasikalla tulla ikävä.
-
Yksimahaistilat ovat todella keskittyneitä, viidennes tiloista tuottaa lähes kaiken lihan. Ts teurastamoiden kautta kulkee kaupalle n. 400 milj kiloa lihaa josta pääosa tulee muutamalta sadalta tilalta, mutta sitten 80 milj kiloa nautaa keräillään 4000 asutustilalta.
***Töpseli- ja protkokopit voi hoitaa kännykällä maasturimersun nahkapenkiltä, mutta nautahallissa täytyy ihan oikeasti käydä töissä.
-
Yksimahaistilat ovat todella keskittyneitä, viidennes tiloista tuottaa lähes kaiken lihan. Ts teurastamoiden kautta kulkee kaupalle n. 400 milj kiloa lihaa josta pääosa tulee muutamalta sadalta tilalta, mutta sitten 80 milj kiloa nautaa keräillään 4000 asutustilalta.
***Töpseli- ja protkokopit voi hoitaa kännykällä maasturimersun nahkapenkiltä, mutta nautahallissa täytyy ihan oikeasti käydä töissä.
:D :D :D :D
-
Kovaa se on korven ukolla, ku joulunakin samat aiheet. Vielä ku jutuissa ei oo mitään perää :o
Kyllä siinä valitettavasti on perää. Asiantuntemus ei riitä käsittelemään maitoa tässä yhteydessä, mutta naudanlihantuotanto on pelottavan tukiriippuvaista. Suomessa nautapuoli on lisäksi vinoutunut teuraspainojen kasvettua niin korkeiksi että rehuhyötysuhde on mahdottoman huono. Eli riippuvuutta on myös peltotuista.
Yritin tuottaa naudanlihaa tehokkaasti vähällä peltoalalla, yhtiösikaloiden tapaan. Huonostihan siinä kävi. Kannattaa tutustua laskelmiin, joita tähän ketjuun lakaa ilmestyä ennen kuin hirveästi investoi nautapuolelle. Se metaaniasia on yksi joka voi käydä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden päälle lähiaikoina. Lieventävä asianhaara on tuo alituotanto, ettei niitä tuettuja pihvejä tarvitse r*ssälle lahjoittaa.
Oletko tarkemmin analysoinut, mikä meni vikaan ????
-
Olosuhteet ja tuet suosivat nautaa, mutta sianlihan tuotanto sen kuin kasvaa porskuttaa, nauta taantuu, maitu jopa kriisissä. Herää kysymys joko pötsisektori on syötetty tukehtumistilaan?
Lämmitys on merkittävä kustannustekijä, esimerkiksi jo tanskassa ei lämmitysjärjestelmimä sikaloissa monestikkaan ole, jotenka jo siinä merkittävä ero. Suomessa talvella teoreettinen kustannus riittävällä ilmanvaihdolla näyttäisi olevan todella suuri, mutta ilmeisesti tiloilla vähennetään ilmanvaihtoa ja tingitään myös lämmityksestä, ja se on kyllä seinien ja rakenteiden syöntiä ilmaisun kaikissa merkityksissään.
Rehuntuotanto, siat syövät viljaa, ja suomi on viljanviljelyn äärialuetta, sekä kylvö että korjuuaika ovat lyhyet, kuivauskustannukset, satotaso ja tuet heikoimmat ymymym Mutta tuetun nurmen viljelyssä viileämmistä olosuhteista on jopa etua, jos oikein ymmärsin niin laadukkaan sadon saamiseksi eteläsuomessa on korjattava kasvusto kolmesti, kun pohjoisessa riittää kaksi korjuukertaa eikä sato pilaannu.
Mitä taas naudan kasvatukseen tulee, olikos Petri vai milko vai kuka kun kertos että viileässä naudan rehuhyötysuhde jopa paranee kun sen ei tarvitse käyttää energiaa pötsisssä syntyvän lämmön haihduttamiseen. Ja onhan noita muitakin etuja pohjoisessa kuten Paalinpyörittäjän esilläpitämä kuivkemateriaalin tarve, joka sohjokeleissä on isompi.
Jotenka on varsinainen neronleimaus jollakin ollut tämä "seinien sisällä tapahtuvan tuotannon tasapuoliset olosuhteet" ja on uponnut puupääsakkiin kuin häkä. Ns. edunvalvontakaan ei tee mitään faktojen esiinnostamiseksi, vaan hykertelee vain " etenkin seinien sisällä" olevan samat olosuhteet tanskan kanssa.. Ja tukea leikataan ja samalla saadaan lisää orjia tuottamaan ilmaista lihaa teollisuuden rattaisiin ja siinä sivussa mene huomaamattomasti maitusektorin sivutuote eli tehoton ja kallis nauta.
Tuotannon keskittymisessä ei sinänäsä ole mitään väärää, kuten on siassa nähty, kustannukset saadaan alas, mutta keskittyminen olisi tehtävä siten ettei ylituotanto kasva, eli pienimpien lopettamista tukemalla. Ja myöskin laajentajien toimintaedellytys olisi turvattava ettei tulisi lisää teurastamoiden orjia, kuten pääomavaltaisella alalla helposti käy jos 20% investointituen kaltaisia täkyjä heitellään.
Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.
-
Voi voi sitten . Pari vuotta sitten parhaimman palkan sai sikalanpitäjä , toinen oli sivutoiminen viljanviljeliä .
Maidontuottajat ei koskaan ole ollut kärkisijoilla .
-
Tämä korven ukko ei asu missään korvessa,vaan keskellä Hesaa. >:(
-
Voi voi sitten . Pari vuotta sitten parhaimman palkan sai sikalanpitäjä , toinen oli sivutoiminen viljanviljeliä .
Maidontuottajat ei koskaan ole ollut kärkisijoilla .
Korvenukko unohtaa, että se mikä sopii teknisesti ei tarkoita sitä, että homma toimii taloudellisesti ...
Suomi ehkä sopii naudanlihantuotantoon, mutta Suomen yleinen hintataso kuluissa on niin kova ja naudan tulos niin matala, ettei homma pelitä yksinkertaisesti kaikista kalleimmilla alueilla, ei laitumiksi kannata ostaa alueita, jotka maksaa kymmeniä tuhansia hehtaarilta ja tehokasvatus viljalla, ei sekään oikein ole bisnen, pyörii kyllä mutta onnistuu myös alueilla, jotka ei ole niin arvokkaita.
Sialla pääomien kierto on montka kertaa nopeampaa, joten homma toimii paremmin.
Nauta ja lammas sopivat alueille, joita ei voi muuhun maatalouteen käyttää.
-
Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.
Suomessa koko maatalouden osuus 7% KHK:sta (sivut 15-17), josta naudat 1/3 (sivu 36)= 2%, sellainen puolikas osuus on metaanista.
http://www.stat.fi/tup/khkinv/katsauksia_2008_02_2008-04-18_fi.pdf
"Oletko tarkemmin analysoinut, mikä meni vikaan ?"
Aloitin 1990, jolloin vilja oli arvossaan. Olen aina nähnyt lihanaudan olemassaolon oikeutuksena sivutuotteiden hyödyntämisen. Aperuokintaan lähdin 1992 ja sillä puolella olin hyvinkin monessa asiassa pioneerina. Hyvässä ja pahassa. Tällä seudulla on sivutuotteita paljon ja nautoja vähän. Investointituilla ja kansallisilla tuilla sonnipalatsia nousi C-alueelle siihen malliin, että vasikalle kilpailtiin todellinen hinta ja teurastamoille sopi alituotantotilanteessa teuraspainojen nosto kun mahdoton rehunkulutus jäi tuottajien kouraan kuin Musta Pekka. Oma virhe tuli siinä etten huomannut rajoittaa isoimpien sonnien ruokintaa. Parhaat vuodet olivat 2000-luvun alussa jolloin hullun lehmän taudista tuli kipurahoja ja muutenkin eläintuet olivat huipussaan, nurmelle lisätukia. Tällä seudulla pellot ovat niissä hinnoissa etten voinut sitten reagoida tukien peltoon siirtämiseen. Eläintiheys 3,33 ey/ha, liikevaihtoa oli 6000€/ha, lihaa tuli lähes tonni/ha.
Nautatilalla pitää kaikkien ehtojen toteutua: halpaa peltoa lähellä paljon, C-alueen tuet, hyvät kasvut, työvoima omasta takaa. Yksimahaistiloilla kasvua lukuunottamatta muut tekijät voidaan järjestää rahalla.
Tällä hetkellä tuotan muutaman söpön pihvivasikan ja paljon yhteiskuntapalveluja:maan asuttuna pitämistä, maanparannusta, kasvipeitteisyyttä, monimuotoisuutta, luonnonhoitoa, avointa viljelymaisemaa, luomua, eläinten hyvinvointia. Kannattavuus on parempi murto-osalla tuotantopanoksia ja varsinkin työtä. Koska tuotanto vastaa monia yhteiskunnan tämänhetkisiä tavoitteita, luotan siihen ettei muutamaan vuoteen tuen rahoittajat laskeskele kiusallisia tunnuslukuja, esim. € tukea/tuotekilo.
-
Kun AB-alueelta poistuu eläintuet kokonaan 2013 jälkeen, niin kaikkein järkevintä olisi poistaa ne myös C-alueeltaa, ja sijoittaa säästyneet varat vaikkappa vanhusten huoltoon, siinä käyttötarkoituksessa ne olis yhteiskunnallisesti paljon tarkoituksenmukaisemmassa käytössä. Sikatalous pärjää kyllä ilman kansallisia tukia, avataan niille investointituet,mutta poistetaan siis kokonaan kansalliset tuet. Sitten ovat kaikki siankasvattajat tasa-arvoisessa asemassa.
-
Notta saakutti sentähä pittääkö tollaasia keskellä parasta herran syntymäjuhulaa retoostella.Luulisi notta arkenakin oliisi aikaa *****ulla toisillenne.
-
Tuotannon keskittymisessä ei sinänäsä ole mitään väärää, kuten on siassa nähty, kustannukset saadaan alas, mutta keskittyminen olisi tehtävä siten ettei ylituotanto kasva, eli pienimpien lopettamista tukemalla.
Vaikuttas aika ahneelta tyypiltä, taitaa sitä naapurin pientilaa havitella oman mammutti töpselikopin lisäksi. Ahneella on paskanen loppu.
-
Ilmastoteema tuo uutta näkökulmaa tähän tukipolitiikkaan, kun on arvioitu naudantuotannon aiheuttavan yli puolet ilmastopäästöistä, joten tuskinpa jää WTO neuvotteluissa sivuuttamatta, kun päästökauppa ym ilmastojutut nousevat väistämättä noissakin pöydissä esille.
Suomessa koko maatalouden osuus 7% KHK:sta (sivut 15-17), josta naudat 1/3 (sivu 36)= 2%, sellainen puolikas osuus on metaanista.
http://www.stat.fi/tup/khkinv/katsauksia_2008_02_2008-04-18_fi.pdf
"Oletko tarkemmin analysoinut, mikä meni vikaan ?"
Aloitin 1990, jolloin vilja oli arvossaan. Olen aina nähnyt lihanaudan olemassaolon oikeutuksena sivutuotteiden hyödyntämisen. Aperuokintaan lähdin 1992 ja sillä puolella olin hyvinkin monessa asiassa pioneerina. Hyvässä ja pahassa. Tällä seudulla on sivutuotteita paljon ja nautoja vähän. Investointituilla ja kansallisilla tuilla sonnipalatsia nousi C-alueelle siihen malliin, että vasikalle kilpailtiin todellinen hinta ja teurastamoille sopi alituotantotilanteessa teuraspainojen nosto kun mahdoton rehunkulutus jäi tuottajien kouraan kuin Musta Pekka. Oma virhe tuli siinä etten huomannut rajoittaa isoimpien sonnien ruokintaa. Parhaat vuodet olivat 2000-luvun alussa jolloin hullun lehmän taudista tuli kipurahoja ja muutenkin eläintuet olivat huipussaan, nurmelle lisätukia. Tällä seudulla pellot ovat niissä hinnoissa etten voinut sitten reagoida tukien peltoon siirtämiseen. Eläintiheys 3,33 ey/ha, liikevaihtoa oli 6000€/ha, lihaa tuli lähes tonni/ha.
Nautatilalla pitää kaikkien ehtojen toteutua: halpaa peltoa lähellä paljon, C-alueen tuet, hyvät kasvut, työvoima omasta takaa. Yksimahaistiloilla kasvua lukuunottamatta muut tekijät voidaan järjestää rahalla.
Tällä hetkellä tuotan muutaman söpön pihvivasikan ja paljon yhteiskuntapalveluja:maan asuttuna pitämistä, maanparannusta, kasvipeitteisyyttä, monimuotoisuutta, luonnonhoitoa, avointa viljelymaisemaa, luomua, eläinten hyvinvointia. Kannattavuus on parempi murto-osalla tuotantopanoksia ja varsinkin työtä. Koska tuotanto vastaa monia yhteiskunnan tämänhetkisiä tavoitteita, luotan siihen ettei muutamaan vuoteen tuen rahoittajat laskeskele kiusallisia tunnuslukuja, esim. € tukea/tuotekilo.
Laskitko paljonko kuluu rehua euroina yhtä tuotettua lihakiloa kohti ????
-
ei taida suomalainen porukka paljoa laskea mitä kustantaa lähes joka alalla! jotenkin hirvittää noiden nuorien yriitämisen aloitus kun katsoo kustannustasoa ja tuotantoa, ei paljon ole varaa tehdä pikkumokaa kun on jotain vasaran alla! noissa koneissa tuppaa olemaan vähän samaa vikaa! eräs tuttu jutteli tuossa kolmannesta joka osti vanhan traktorin tilalle, kun hajosi, toisen; ison nelikon ja nyt valittaa että on kankea liikeissään ja ei sovi mihinkään. pihalla rassua seisottaa ja työkoneet onkin sitten 50-heppasen takapotkun perään, kylällä ei löydy edes urakointiin alaa saati muuhun käyttöön. ei paljoa laskettu tunnin käytön hintaa kun seisoo käyttämättä pihalla. niin näkyy olevan nuo nyky tuottajien tiloillakin ; vasikoille ei laskettu tilaa ja hiehot ulkoistettu jonnekin pohjanmaalle ja sieltä ne ostaa halvalla kun omilla tiloilla ei tartte kasvattaa, kuulin tossa että tavallinen hieho ei lähde alle 2000 euron joten.......
-
Naudanlihantuottajat ja koko pötsisektori elävät yksimahaisten kustannuksella.
****** En ymmärrä miten voit väittää moista vertaamalla kahta käytännössä täysin erillään olevaa tuotantosuuntaa. Sikatuella ja nautatuella ei ole muuta yhteistä kuin se että ne maksetaan samasta valtionkonttorista. Yhtä hyvin voi väittää että sianlihantuottajat kuppaavat viljamiehiä,(jota tietysti jotkut väittävätkin) mutta fakta lienee että suomalaiset maajussit ovat kaikki samassa, hyvää vauhtia uppoamassa olevassa veneessä. Ja sinunkaltaisesi provokaattorit ja riidankylväjät ainoastaan nopeuttavat paatin uppoamista. Suomen koko ajan hupenevan ja eri kuppikuntiin voimakkaasti hajautuvan viljelijäväestön tulevaisuus ei todellakaan näytä hyvältä.... :(
-
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
-
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.
-
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.
Aika pienellä marginaalilla operoit ????
-
pötsipuolen tilaan verrattuna, jonka tuet ovat pahimmillaan jopa 80% liikevaihdosta.
Tota noin, perusteles hiukan. AB-alueen maitotilan, jolla vähän peltoa ja paljon eläimiä peltoon nähden on liikevaihdosta 17% tukia. Pellontuet on taas yhtälaiset yksimaha ja monimahasektoreilla.
Luulenpa olevani tuossa 80%:n tavoitteessa, sonninkasvatuksessa tehokkaimmillaankin tuppasi tukia tulemaan neljänneksen verran.
Aika pienellä marginaalilla operoit ????
Aivan marginaaliin olen ajautunut. Mutta nyt ehtii puuhata muualla, eikä tarvitse jännittää mitään katovuosia tms.
-
aloilla on paljon eroa juu. Yksimahaisissa käytännössä muutama sata tilaa tuottaa teollisuudelle raaka-ainemäärän, joka on arvoltaan saman suuruinen kuin koko pötsisektorin kaikki tuotteet teollisuudelle. Eli on eroa, etenkin kun huomoidaan että pötsipuoli kerää kansallisen tuen ja siellä on kilpailua vääristävä tukiporras. Lisäksi olosuhteet suomessa suosivat nautoja, mutta haittaavat ainoastaan yksimahaisten tuotantoa.
Teollisuudessa nauta menee yksimahaisten siivellä 100-0, naudan tehoton keräily vie maksukykyä teollisuudelta ja siksipä raaka-ainetta otetaan lähes ilmaiseksi yksimahaisissa jossa ei ole järjestäytynyttä edunvalvontaa. Yksimahaisissa lihaa noudetaan tiloilta rekkakuormittain, maitu ja nautatiloita keräillään pitkien välimatkojen takaa nautoja yksittäin. Työn- ja teollisuuskustannusten ollessa suomessa maailman huippua, tehokas yksimahaistuotanto pyörittää teollisuutta jotta maitusektorin sivutuote, tehoton ja kallis nauta, saadaan jalostettua markkinoille.
Maituteollisuus on sinänsä yksi kummajainen, kun raaka-aine maailman korkeimmista tuotanto- ja investointitukiaisista huolimatta reilusti kalliimpaa kuin missään muualla maailmassa. Raaka-aineen keräily tehotonta tilojen pienen koon ja suuren lukumäärän vuoksi, teollisuuskustannukset kuten palkat ym myös maailman huippua, teollisuus hajanaista= pieniä kirnuja ympäri maata. Millä yhtälö toimii?
Pötsisektorilla jatkuva investointien yletön pääomittaminen ja tukiosuuden jatkuva kasvu liikevaihdoissa näyttää kuitenkin vain laskevan tuotantomääriä. Yksimahaisissa tuet ajettu olemattomiksi, loppujenkin eläintukien poistaminen vie enään vain pinnan tai pari liikevaihdosta, erittäin pääomavaltaisia investointeja ei ole juurikaan tuettu, siltikään tuotannon jatkuvalle kasvulle ei näy loppua.
MTK on järjestelmällisesti pyllistänyt yksimahaisektorille, tosin enemmistönsä eli pötsipuolen etujen mukaisesti. Viimeisin pyllistys oli pääomavaltaisimmalle ylituotantoalalle 20% investointitäky laajennusinvestointeihin tuottajien vastustaessa. Eli taas ollaan värväämässä orjia teollisuuden pyörittäjiksi. Todellista edunvalvontaa yksimahaisten tuottajilla ei siis käytännössä ole, vaan edunvalvonta toimii tuottajien etujen vastaisesti kun se ahneudessaan ajaa vain enemmistönsä eli pötsin etuja.
Valtaa yksimahaissektorilla kuitenkin olisi todella paljonkin kunhan sitä vain osattaisiin käyttää, nimittäin teollisuudelle luovutettavan valtavan raaka-ainemäärän kautta. Teollisuuden ja MTKn ylläpitämällä tuontipaineteorioilla ja ylituotantoretoriikalla voi pyyhkäistä persettä, teollisuus tarvitsee toimiakseen ylituotannon ja kaikkea se ei voi tuoda sillä kotimaisuudella on edelleen vahva asema kuluttajien mielissä. Sitäpaisi nautojen keräily elinkelvottomiksi tuetuilta pötsitiloilta on niin kallis harrastus että ensimmäiseksi tuontia lisätään naudassa kun alat eriytyvät yksimahaisten järjestäytyessä ja ottaessa edunvalvonnassa aseman joka tuotantomäärälle kuuluukin
-
aloilla on paljon eroa juu. Yksimahaisissa käytännössä muutama sata tilaa tuottaa teollisuudelle raaka-ainemäärän, joka on arvoltaan saman suuruinen kuin koko pötsisektorin kaikki tuotteet teollisuudelle. Eli on eroa, etenkin kun huomoidaan että pötsipuoli kerää kansallisen tuen ja siellä on kilpailua vääristävä tukiporras. Lisäksi olosuhteet suomessa suosivat nautoja, mutta haittaavat ainoastaan yksimahaisten tuotantoa.
Teollisuudessa nauta menee yksimahaisten siivellä 100-0, naudan tehoton keräily vie maksukykyä teollisuudelta ja siksipä raaka-ainetta otetaan lähes ilmaiseksi yksimahaisissa jossa ei ole järjestäytynyttä edunvalvontaa. Yksimahaisissa lihaa noudetaan tiloilta rekkakuormittain, maitu ja nautatiloita keräillään pitkien välimatkojen takaa nautoja yksittäin. Työn- ja teollisuuskustannusten ollessa suomessa maailman huippua, tehokas yksimahaistuotanto pyörittää teollisuutta jotta maitusektorin sivutuote, tehoton ja kallis nauta, saadaan jalostettua markkinoille.
Maituteollisuus on sinänsä yksi kummajainen, kun raaka-aine maailman korkeimmista tuotanto- ja investointitukiaisista huolimatta reilusti kalliimpaa kuin missään muualla maailmassa. Raaka-aineen keräily tehotonta tilojen pienen koon ja suuren lukumäärän vuoksi, teollisuuskustannukset kuten palkat ym myös maailman huippua, teollisuus hajanaista= pieniä kirnuja ympäri maata. Millä yhtälö toimii?
Pötsisektorilla jatkuva investointien yletön pääomittaminen ja tukiosuuden jatkuva kasvu liikevaihdoissa näyttää kuitenkin vain laskevan tuotantomääriä. Yksimahaisissa tuet ajettu olemattomiksi, loppujenkin eläintukien poistaminen vie enään vain pinnan tai pari liikevaihdosta, erittäin pääomavaltaisia investointeja ei ole juurikaan tuettu, siltikään tuotannon jatkuvalle kasvulle ei näy loppua.
MTK on järjestelmällisesti pyllistänyt yksimahaisektorille, tosin enemmistönsä eli pötsipuolen etujen mukaisesti. Viimeisin pyllistys oli pääomavaltaisimmalle ylituotantoalalle 20% investointitäky laajennusinvestointeihin tuottajien vastustaessa. Eli taas ollaan värväämässä orjia teollisuuden pyörittäjiksi. Todellista edunvalvontaa yksimahaisten tuottajilla ei siis käytännössä ole, vaan edunvalvonta toimii tuottajien etujen vastaisesti kun se ahneudessaan ajaa vain enemmistönsä eli pötsin etuja.
Valtaa yksimahaissektorilla kuitenkin olisi todella paljonkin kunhan sitä vain osattaisiin käyttää, nimittäin teollisuudelle luovutettavan valtavan raaka-ainemäärän kautta. Teollisuuden ja MTKn ylläpitämällä tuontipaineteorioilla ja ylituotantoretoriikalla voi pyyhkäistä persettä, teollisuus tarvitsee toimiakseen ylituotannon ja kaikkea se ei voi tuoda sillä kotimaisuudella on edelleen vahva asema kuluttajien mielissä. Sitäpaisi nautojen keräily elinkelvottomiksi tuetuilta pötsitiloilta on niin kallis harrastus että ensimmäiseksi tuontia lisätään naudassa kun alat eriytyvät yksimahaisten järjestäytyessä ja ottaessa edunvalvonnassa aseman joka tuotantomäärälle kuuluukin
Montako maitoa jalostavaa laitosta esim. valiolla on suomessa eli semmosia jotka ottavat raakamaitoa vastaan ? Kieltämättä maito ja liha tulee pieniltä tiloilta, mutta entäs sitten ? Siinä ne lähtee pienenkin tilan maidot ja lihat, kun auto käy isommalla tilalla.
-
Ei koko ole ainoa tekijä, muutenhan neuvostoliitto olisi ollut ylivoimainen operoija maailmalla ????
-
Menehän ukko rauhoittumaan.
Se tiedetään, jorinasi ovat viljelijöiden yhteistyötä vastaan.
Sääli kun en ole huomannut: minkä puolesta.
-
Omituinen tapaus tamä poronpurija esiintyy kuin mikäkin kuningas, muttei alennu keskusteluun tyhmempiensä kanssa. Tyrmäilee muiden kommentteja, muttei vaivaudu perustelemaan edes omia aivoituksiaan. Puolustaa MTKta ärhäkkäästi kuin joku virallinen äänitorvi. Alkoi kiinnostamaan sen verran "poronpurijan" (pp) kummalliset ulostulot joten tallensin työpöydälle tarkasteltavaksi sen kaikki kommentit ja melkoista sekameteliähän se on.
Ensinnäkin pp sanoo kasvattavansa sikoja, olevansa pohjoisesta ja sitten vaati sikojen tukia samantasoisiksi koko suomessa, siis juuri 142 neuvotteluiden alla eli silloin kun oli uhkana että muodostuisi tukieroa alueiden välille 2013 jälkeen!! Siis siankasvattajana oli vaatimassa alueensa tukien leikkausta!! Intressi?? Ihan kaikki ei nyt täsmää..etenkin kun ei suostu enään edes kommentoimaan tukiaiheita mikä olisi luonnollista jos on sikamies.
Epäilenpä ettei ole siankasvattaja lainkaan, nautapelle? Mutta miksi olisi vaatinut c-alueen tukien leikkausta?? Vai ajatteliko nautapellenä saavansa kilpailuetua kun naapurin sikatilan tuet laskevat?? Mihinkäs ne 142 paketin sikasektorilta leikatut miljoonat muuten ohjattiin?? Olisko c alueen nautapellenä käsittänyt että sikatukien leikkaaminen lisää pötsipuolen maksuvaltuutusta?? Ehkäpä jonkun mullijaoston jäsen, kun kompetenssia MTKsta on paljon? Mutta uskaltaisiko etujärjestöroolissa vaatia leikkauksia? Tuskinpa, muuten saattaisi tulla alueen sikatilallisia juttusille ovenkarmit kaulassaan. Tai ehkäpä onkin sianlihantuottaja mutta onkin täältä a tai b alueelta, mutta ei oikein sovi etelää arvioivaan kepu-tyyliinsä?? Teurastamon hankinta-asiamies, mutta miksi vaati tukileikkausta, tukihan laskee hintaa?? Mene ja tiedä, nykyään on monenlaista esittäjää ja pelleä, saattaahan se olla vaikka taksiksuki.
Lukuisia toistoja teoriastaan jonka mukaan kotimaisen sianlihan ylituotanto ei vaikuta hintaan mitenkään. Ja perustelee päästään pullahtanutta hokemaansa naudan markkinatilanteen ja hinnan suhteella. Intressi??
Tietenkin tuotantomäärä vaikuttaa hintaan, kysynnän ja tarjonnan laki, senhän tajusi jo aatamikin aikoinaan, ei sitä mikään poromies kumoa. Kotimaisuudella on suuri merkitys suomessa, alituotanto tai omavaraisuustilanne nostaisi tuottajahinnan euroopanhintaan tai jopa yläpuolelle, ei ehkä paljon , muttä paremmaksi kuitenkin. Nythän se laahaa jatkuvasti markkinahintojen alla.
Sitäpaitsi suomessa teurastetaan vain 12,5 sikaa/emakko, joten markkinoille potkaistaisiin välittömästi 100kt lisää jos markkinat vetäisivät automaattisesti euroopanhintaan tai edes nykyiseen tuottajahintaan. Tai jos olisi Valion kaltainen vientituella ylläpidetty ylituotannon dumbbauskohde. Mutta isolla rahalla keräiltyä nautaa jalostavan teollisuuden maksuhaluihin ei sovi edes euroopanhintainen sika, vaan sen pitää olla halvempaa, mieluiten ilmaista. Ja velkaisten tilojen on pakko myydä teurastamon sanelemaan hintaan, etenkin jos teurastamo on rahoittamassa.
Nautaa ei oikein voi verrata, sen hintaa painaa auttamattoman tehottomaksi tukielätetty tuotanto, jonka vuoksi keräily on erittäin kallista ja painaa teurastamoiden maksukykyä.
pp toistelee jatkuvasti myös yksimahaisten olemattomien investointitukien erinomaisuutta. Ja useissa kommenteissa halveksuu sikayrittäjiä jotka markkinavastuullisesti kritisoivat investointitukia ylituotantotilanteessa, etenkin naurettavaa 20% täkyä jolla on ainoastaan orjuuttava vaikutus pääomavaltaisella alalla kuten yksimahaisissa. (intressi??) 20 pinnaa tarkoittaa isossa investoinnissa monesti sitä että tearastamo lähtee osarahoittajaksi. 20 pinnaa uppoaa heti tuen mukana tuleviin ylimääräisiin määräyksiin ja kiskurihintoihin. Byrokratian ja muun pelleilyn aiheuttamasta viivytyksistä puhumattkaan. 20 pinna tuesta hyötyy vain ja ainoastaan teollisuus, ja erittäin tehottoman naudan markkinointi vaatii erittäin tehokkaan teollisuuden.
Ja mitäs muuta pp onkaan kommentoinut... jatkuvaa LSOn ja A-osuussuhmuran toimien ja vastuullisuuden kehuskelua, portin ja yksityisten teurastamoiden vihaamista. Ylistää MTKöä ja kepua. Tiesi senkin että 142 paketin sikatuen leikkausehdotus eulle muotoiltiin jo 08-kesällä ja piti pahana että c-alueen sikaedustajat vastustivat sitä!
Suorastaan isällistä ohjailua palstalla, kuten: ole hiljaa, vaikene, jämerä kommentti, ole hiljaa kun et tiedä, ei se niin ole, muttei kuitenkaan perustele tai esitä miten asia sitten todellisuudessa on.
Aluksi yritti jänkhättää jotain laplandiaa, mutta se laulu loppus.
Olisi vielä muutama huomio ja sitten johtopäätös, mutta ehkäpä reilumpaa laittaa se ensin yvnä kommentoitavaksi..
-
Edustuksellisessa edunvalvonnassa vähemmistönä olevan osan etuja ajaa monesti parhaiten vastapuoli.
Kansalliset tuet on ajettu jäsenenemmistönä olevalle pötsisektorille ja se on lihonut tehottomaksi ja siitä saa kärsiä jäsenvähemmistönä olevat yksimahaiset. Nimittäin tehokkaan yksimahaisektorin tuottoa ohjautuu edunvalvonnan hallitseman osuustoimintateollisuuden kautta tehottomalle pötsisektorille. Tukien ajaminen pötsisektorilla ja yksimahaisissa tasapuolisiksi auttaisi yksimahaisten tilannetta. Mutta edunvalvonta ja sen kanssa yhteen kietoutunut teollisuus ajaa tilannetta jatkuvasti päinvastaiseen suuntaan.
Pötsipuoli on ahneuksissaan kaapinut kaikki tuet ja nyt on yksimahaissektorin etujen mukaista vaatia kansallisten tukien leikkauksia ja poistamista kokonaan. Sekä tietenkin järjestäytyä omaksi edunvalvonnakseen ja ottaa se massiivinen valta mikä tuotantomäärälle kuuluukin. Huittisissa oli selvästi aistittavissa kuinka monille olisi nyt helppoa lähteä MTKsta. Kepulandiassa on MTK-sokeutta vielä jonkin verran, koska ymmärrys ja kyky nähdä järjestelmien läpi on ilmeisen rajoittunutta. Mutta muutaman seikan selventäminen ja vaikkapa lupaus ajaa 100% olosuhdekompensointia, MTKn linjasta poiketen, todellisten olosuhteiden mukaan, saattaisi kääntää päitä sielläkin.
Yksimahaisten tilanteella ja kehityksellä masiivisten pötsitukien tarpeettomuus on helppo todistaa. "Huoltovarmuus ja arktiset olosuhteet..." Olosuhteet aiheutavat todellisia lisäkustannuksia vain ja ainoastaan yksimahaisten tuotannolle ja niidenkin tuotanto on kasvanut jatkuvasti tukien alentuessa. Sensijaan olosuhteista hyötyvän pötsisektorin tuotantomäärät ovat vain laskeneet tukiosuuden kasvaessa.
Nurinkurista kyllä, edunvalvonnassa vähemmistönä olevan yksimahaissektorin etuja ajaa nyt, kansallisia tukia vastustava, poliittinen vasemmisto.
-
Jos oikein käsitin Korvenukkoa risoo nautapuolen heikompi kannattavuus .
-
Jos oikein käsitin Korvenukkoa risoo nautapuolen heikompi kannattavuus .
Ei kun kateus. Sillä lähtee kalakin vesistä. Loppus kaikki vaan.
Korvun horisko ei laskenut sitä, että töpselikopit pyörii yleensä aika ohuella katteella. 2-3% leikkaus liikevaihtoon vie varmasti leijonanosan katteesta, se tuskin on kymmeniä prosentteja. Ja jäi siltä selittämättä, miksi yksimahaistilat kilpailee vuokratasolla, jos nimenomaan se rehuntuotanto on täällä äärialueilla (niinkuin on)
-
Jos oikein käsitin Korvenukkoa risoo nautapuolen heikompi kannattavuus .
Ei kun kateus. Sillä lähtee kalakin vesistä. Loppus kaikki vaan.
Korvun horisko ei laskenut sitä, että töpselikopit pyörii yleensä aika ohuella katteella. 2-3% leikkaus liikevaihtoon vie varmasti leijonanosan katteesta, se tuskin on kymmeniä prosentteja. Ja jäi siltä selittämättä, miksi yksimahaistilat kilpailee vuokratasolla, jos nimenomaan se rehuntuotanto on täällä äärialueilla (niinkuin on)
Joo, mutta jos katotaan esim. pääoman kiertoa, niin töpselit painii ihan eri sarjassa, nautapuolella se on varovaisesti arvioiden ainakin seitsemän kertaa hitaampaa, voi olla enempikin, eli jos töpseleillä menee jokin erä teuraita alihintaan, niin se kirpasee ehkä kaksi kuukautta, nautapuolella vähintään vuoden.
-
katteet, erojakin on
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C AB-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
vuokrissa kilpaillaan lähinnä siipikarjan kanssa.
pääomavaltaisempaa on kuin pötsipuolella.
-
Pääoman kierto ja pääomavaltaisuus on kyllä ihan eri asioita ????
-
Koski TL.n pakoventtiilipojan liiketoimissa ei paljon €uro kierrä :D
-
Jos oikein käsitin Korvenukkoa risoo nautapuolen heikompi kannattavuus .
Ei kun kateus. Sillä lähtee kalakin vesistä. Loppus kaikki vaan.
Korvun horisko ei laskenut sitä, että töpselikopit pyörii yleensä aika ohuella katteella. 2-3% leikkaus liikevaihtoon vie varmasti leijonanosan katteesta, se tuskin on kymmeniä prosentteja. Ja jäi siltä selittämättä, miksi yksimahaistilat kilpailee vuokratasolla, jos nimenomaan se rehuntuotanto on täällä äärialueilla (niinkuin on)
Mitä vaikuttaa 15 prossan tukiero liikevaihdosta, jos katteet muutamia prosentteja ???
-
Jos oikein käsitin Korvenukkoa risoo nautapuolen heikompi kannattavuus .
Ei kun kateus. Sillä lähtee kalakin vesistä. Loppus kaikki vaan.
Korvun horisko ei laskenut sitä, että töpselikopit pyörii yleensä aika ohuella katteella. 2-3% leikkaus liikevaihtoon vie varmasti leijonanosan katteesta, se tuskin on kymmeniä prosentteja. Ja jäi siltä selittämättä, miksi yksimahaistilat kilpailee vuokratasolla, jos nimenomaan se rehuntuotanto on täällä äärialueilla (niinkuin on)
Mitä vaikuttaa 15 prossan tukiero liikevaihdosta, jos katteet muutamia prosentteja ???
Emoissa vaikutusta kyllä on, sitä ei voi kieltää ...
Mutta, niin on kymmenillä muillakin asioilla, jotka ei ole tasan toimijoiden kesken.
Toisaalta, pitäisi kai tuijottaa enempi tilan tulosta, kuin toimintaan saatua tukisummaa ....
-
Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta, suuremmat porsasmäärät, paremmat lihakkuudet, ja etenkin sopimukset. Tuottaja hintaan vaikuttaa olennaisesti yksikön koko, jopa kymmenia prosentteja, mutta tässä tapauksessa kokoeroa ei juuri ole, joten ym syyt tuloeroon. Myös rahoitustilanne vaikuttaa hintaan, jos tila riippumaton, niin kilpailutusedellytykset ja tuotannon säätelyn mahdollisuudet suhdanteiden mukaan paremmat.
Laatutavoitteiden ollessa korkeammalla ja samalla ankarampi kustannusympäristö, niin konekustannus on yli 300 euroa/ha=15ke korkeampi kuin pohjoissuomessa, myöskin työvoimakustannus samat 300/ha, tai 100 euroa/ey=15ke. Laatutavoite-ero, näkyy myös rehukustannuksissa merkittävänä erona, 50ke eli 350e/ey tai 1ke/ha korkeampi, eläinmäärien ollessa tukimäärien mukaan lähes samat.
07 eläintuki etelässä oli vielä yli 9%, 30ke, liikevaihdosta, mutta on jo nyt tullut merkittävästi alas ja loppuu kokonaan 2013. 2013 tilanne eläintukien osalta onkin vääristymässä äärimmilleen, kun pohjoisimmille tiloille jää vielä jopa 100euroa/ey, koskettaa siis vuoden 2007 eläinmääriä alle 200 eyn osalta. Ja tuo tuki on arvioni mukaan, nopeasti keskittyvällä alalla, yhteisarvoltaan vielä jopa 1-2 miljoonaa euroa 2013, ja vieläpä edullisemmissa olosuhteissa. Tukivääristymä saattaakin sotkea kilpailut pahasti etenkin 2013 jälkeen jollei 141 tukea saada tulevassa lfa uudistuksessa tungettua peltoon nykyistä laajemmin. Muuten tilanne näyttää johtavan siihen että pienet tilat saavat pohjoisessa jopa 1,8% liikevaihdosta suuremmat tuet, jolleivat laajenna. Ja kuten aiemmin laskelmalla osoitin, 3000 sian sikalssa AB alueiden tukitaso on vuodessa enään 3000 euroa korkeampi. Vaarallista kehitystä jos etelän korkeampaa älykkyystasoa aletaan kompensoimaan pohjoista tukemalla, kun kustannukset ja panokset etenkin seinien sisällä ovat kuitenkin samat kaikille tuottajille koko suomessa.
Vaikka etelän tilat onkin pääomitettu omavaraisemmiksi, niin pellon hinta ja vuokrataso aiheuttaa kustannuspainetta ja vääristää kilpailutilannetta pohjoisen eduksi. Sillä vaikka pohjoisessa pötsisektori saakin merkittäviä tukia ja on kilpailemassa ja jopa sanelemassa vuokratasoa, niin eläintiheydet ovat alhaisemmat ja näkyy hinnoissa. Etenkin etelässä tiloilla on painetta laajentaa pita-aloja, sillä eläinmäärän ylittäessä 2ey/hallinassa oleava ha, riskit ja riippuvuudet kasvavat suhdanneherkällä alalla sietämättömiksi.
Nyt ykköstavoitteena on tuleva lfa uudistus, jotta MTTn yllä todentaman tuotanto-olosuhde-eron vaikutus kassavirtaan, myöskin kumulatiivisesti ja tuotto-odotuksineen, ja edelleen pääomiin ja kehitysedellytyksiin etenkin pistehinnoitetulla ja volyymi- sekä pääomapainotteisella alalla, saadaan kompensoitua täysimääräiseti, ja jopa tulevia menetyksiä hyvittäen.
Näitä vääristymiä tulemme rummuttamaan medioissa jotta lfa uudistus saadaan Oikeudenmukaiseksi. Tarvittaessa vaikka sosialistit apuun rummuttamaan kuinka yksimahais- ja pötsisektoreiden tukikehityksen ja tuotantokehityksen sekä hintojen erisuuntaisuudet kyseenalaistavat koko kansallisen pötsitukilajitelman oikeutuksen, aina vientitukiaisista alkaen. Ja YLEeen julkaistavaksi lisää materiaalia tilojen ahdingosta ja tuomaan mediaseksikkyyttä aiheelle. Näitä keinoja ja myöskin eriytymistä pötsiedunvalvonnasta tarvitaan, koska vaikutusmahdollisuudet kieroutuneessa etujärjestössä ovat olemattomat ja vähenevät edelleen yksimahaisten keskittyessä muita nopeammin. Sektorikohtaisessa järjestelmässä AB alueiden vaikutusvalta vääristymien Oikeudenmukaistamiseski kasvaa, kun tilojen lukumäärä on korkeampi.
-
Mitä vaikuttaa 15 prossan tukiero liikevaihdosta, jos katteet muutamia prosentteja ???
Höh, meniks sä sekaisin. Tarkoitin noista luvuista just sitä, että jos se 2-3% liikevaihdosta, eli tämän hetken eläintukien taso etelässä, otetaan ulos, ei jää viivan alle mitään.
-
Korvenukko kirjoittaa mitä kirjoittaa mutta mielestäni tällä kertaa ihan asiaakin, ainakin kaksi asiaa. Yksikkökoko verrattuna muihin ja tukitaso verrattuna muihin.
Kyllä sikapuolella se että 20% tilamäärästä tuottaa 80% lihasta on ainakin lähellä jos ei jo ohitettu. Tarkoittaa merkittäviä asioita logistiikassa ja teurastamot ovat satsanneet tähän puoleen määrälisähinnoittelulla eli teurastamo on antanut saamansa säästön logistiikkakuluissa niille joille se kuuluu eli isoille yksiköille. On ihan eri asia kerätä nuppikuorma teuraita yhdellä pysähdyksellä yhdestä paikasta tai neljällä pysähdyksellä neljästä paikasta. Sama nautapuolella vielä korostuu kun aika usein se on eläin ja pysähdys. Tulee lihakilolle hintaa kun haetaan yksi teuraseläin jostain kilometrien takaa. Lihanautapuolella on samaa pyrkimystä ja määrälisähinnoittelua mutta maitopuoli jatkaa toistaiseksi osuustoimintahengessä. Kuinka kauan niin jää nähtäväksi.
Toinen on tosiaan tuo tukitaso eli tukien osuus liikevaihdosta joka sikapuolella yleensä on pienempi kuin nautapuolen tiloilla. Sillä on merkitystä siinä tilanteessa kun eläinperustaiset tuet tulevat alenemaan ja näin todennäköisesti tulee jatkossa vääjäämättä käymään.
-
Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta, suuremmat porsasmäärät, paremmat lihakkuudet, ja etenkin sopimukset. Tuottaja hintaan vaikuttaa olennaisesti yksikön koko, jopa kymmenia prosentteja, mutta tässä tapauksessa kokoeroa ei juuri ole, joten ym syyt tuloeroon. Myös rahoitustilanne vaikuttaa hintaan, jos tila riippumaton, niin kilpailutusedellytykset ja tuotannon säätelyn mahdollisuudet suhdanteiden mukaan paremmat.
Tarvittaessa vaikka sosialistit apuun rummuttamaan kuinka yksimahais- ja pötsisektoreiden tukikehityksen ja tuotantokehityksen sekä hintojen erisuuntaisuudet kyseenalaistavat koko kansallisen pötsitukilajitelman oikeutuksen, aina vientitukiaisista alkaen.
Ja YLEeen julkaistavaksi lisää materiaalia tilojen ahdingosta
Ei saisi päätellä keskiarvoista takaisinpäin lasketuilla tuki/pinta-ala/tililaskelmilla kovin paljoa aineistosta, sama keskiarvo voi koostua vaikka yhdestä 3000:sta ja kymmenestä satapaikkaisesta tai neljästä viisisataa- ja kahdesta tuhatpaikkaisesta, jolloin määrälisät muodostuvat aivan eri tavalla. Samoin toisen tukialueen tuloksissa voi olla biologisesti tehokkain tila aineiston suurin, toisessa pienin. Harmillista jos noita tutkimusten aineistojen tietoja ei julkaista rahvaalle joka näköjään pystyisi niistä päättelemään melkoisesti.
Toivottavasti et ole haalimassa sosialisteja ulkomaita myöden vapauttamaan Suomen sorrettuja maatyöläisiä.
Vientituki kai maksetaan EU:n kassasta nykyään? Että Rysälän torille sitä läskikapinaa virittelemään.
Ahdingosta kannattaa nostaa esiin sika-ja broilertilojen PAKON maksaa pellosta ostaen 15000 ja vuokraten 700 €/ha.
Pötsilihasektorin ongelma on biologinen tehottomuus, yhtä poikimista kohden tulee kovin vähän myytävää jonkun vuoden päästä ja elatusrehuun menee nekin tilit. Yksimahaispuolella on mukana myös ihan omatekoista kustannuskriisiä.
Yle on varmasti vähintään riittävästi julkaissut tilannekatsausta raatokonteista.
-
otokset on valittu kanta-aineistosta karsimalla, vain vähimmin keskiarvosta poikkeavat pääsevät laskentaan. jos ei ole riittävän paljon luotettavia riittvän edustavia otoksia (kuten A alue) niin sitten ei voi tehdä laskelmaa. Kyllä nämä aika luotettavia on, näiden kanssa rahoituslaskelmienkin on täsmättävä, kokemusta on, joten oikeusturvastakin kysymys virkatyössä.
vientituella lienee osansa teollisuuden kultaiseen kosketukseen maailman kalleinpaan maituun, kun hajanainen teollisuus tehottomine keräilyineen ja kalliine työntekijöineen saa maidun kaupaksi.
mutta yksimahaiset tulevat vielä ottaamaan paikkansa edunvalvonnassa, nyt ollaan poikapuolen asemassa.
-
otokset on valittu kanta-aineistosta karsimalla, vain vähimmin keskiarvosta poikkeavat pääsevät laskentaan. jos ei ole riittävän paljon luotettavia riittvän edustavia otoksia (kuten A alue) niin sitten ei voi tehdä laskelmaa. Kyllä nämä aika luotettavia on, näiden kanssa rahoituslaskelmienkin on täsmättävä, kokemusta on, joten oikeusturvastakin kysymys virkatyössä.
vientituella lienee osansa teollisuuden kultaiseen kosketukseen maailman kalleinpaan maituun, kun hajanainen teollisuus tehottomine keräilyineen ja kalliine työntekijöineen saa maidun kaupaksi.
mutta yksimahaiset tulevat vielä ottaamaan paikkansa edunvalvonnassa, nyt ollaan poikapuolen asemassa.
Jos te sitten saatte enemmän niin viljanviljeliät kadehtii teitä
-
otokset on valittu kanta-aineistosta karsimalla, vain vähimmin keskiarvosta poikkeavat pääsevät laskentaan. jos ei ole riittävän paljon luotettavia riittvän edustavia otoksia (kuten A alue) niin sitten ei voi tehdä laskelmaa. Kyllä nämä aika luotettavia on, näiden kanssa rahoituslaskelmienkin on täsmättävä, kokemusta on, joten oikeusturvastakin kysymys virkatyössä.
vientituella lienee osansa teollisuuden kultaiseen kosketukseen maailman kalleinpaan maituun, kun hajanainen teollisuus tehottomine keräilyineen ja kalliine työntekijöineen saa maidun kaupaksi.
mutta yksimahaiset tulevat vielä ottaamaan paikkansa edunvalvonnassa, nyt ollaan poikapuolen asemassa.
Uho on kova, mutta teot jäävätkin sittä poikapuolen tasolle :)
-
otokset on valittu kanta-aineistosta karsimalla, vain vähimmin keskiarvosta poikkeavat pääsevät laskentaan. jos ei ole riittävän paljon luotettavia riittvän edustavia otoksia (kuten A alue) niin sitten ei voi tehdä laskelmaa. Kyllä nämä aika luotettavia on, näiden kanssa rahoituslaskelmienkin on täsmättävä, kokemusta on, joten oikeusturvastakin kysymys virkatyössä.
vientituella lienee osansa teollisuuden kultaiseen kosketukseen maailman kalleinpaan maituun, kun hajanainen teollisuus tehottomine keräilyineen ja kalliine työntekijöineen saa maidun kaupaksi.
mutta yksimahaiset tulevat vielä ottaamaan paikkansa edunvalvonnassa, nyt ollaan poikapuolen asemassa.
Uho on kova, mutta teot jäävätkin sittä poikapuolen tasolle :)
Yksmahaisten on vaike saada muilta tuottajilta apua koska peltojenvuokrista kannattaa yksmahaisten tuottajien maksaa enemmän . En usko 150€/ha riittämään konekustannuksiin saatika sitten muihin , eli rahan on tultava muualta .
-
otokset on valittu kanta-aineistosta karsimalla, vain vähimmin keskiarvosta poikkeavat pääsevät laskentaan. jos ei ole riittävän paljon luotettavia riittvän edustavia otoksia (kuten A alue) niin sitten ei voi tehdä laskelmaa. Kyllä nämä aika luotettavia on, näiden kanssa rahoituslaskelmienkin on täsmättävä, kokemusta on, joten oikeusturvastakin kysymys virkatyössä.
vientituella lienee osansa teollisuuden kultaiseen kosketukseen maailman kalleinpaan maituun, kun hajanainen teollisuus tehottomine keräilyineen ja kalliine työntekijöineen saa maidun kaupaksi.
mutta yksimahaiset tulevat vielä ottaamaan paikkansa edunvalvonnassa, nyt ollaan poikapuolen asemassa.
Uho on kova, mutta teot jäävätkin sittä poikapuolen tasolle :)
Yksmahaisten on vaike saada muilta tuottajilta apua koska peltojenvuokrista kannattaa yksmahaisten tuottajien maksaa enemmän . En usko 150€/ha riittämään konekustannuksiin saatika sitten muihin , eli rahan on tultava muualta .
Yksimahaisten kohtelu on so***** WTO neuvotteluissa, tätä sopimusta EU:n soveltaa, maitomiehillä ja MTK:lla ei ole mitään tekemistä tämän sopimuksen kanssa, kanta on räätälöity aika pitkälle jenkkien tahdon mukaan.
Eli siinä mielessä korvenukko on juttuineen ulkona kuin lumiukko ....
Ei mitään järkeä tai tietoa.
-
Maitopuolella asioista päättää maidontuottajat itse joten päätökset eivät ole vertailukelpoisia .
-
Yksimahaisten kohtelu on so***** WTO neuvotteluissa, tätä sopimusta EU:n soveltaa, maitomiehillä ja MTK:lla ei ole mitään tekemistä tämän sopimuksen kanssa, kanta on räätälöity aika pitkälle jenkkien tahdon mukaan. Eli siinä mielessä korvenukko on juttuineen ulkona kuin lumiukko .... Ei mitään järkeä tai tietoa.
Harvinaista kyllä niin tässä ketjussa korvenukolla on kyllä asiaakin jutuissaan aina siellä ja täällä. Vähän ylilyöntejä ja muuta mutta asiaa joukossa. Yksimahaisten osaltahan tilanne alkaa olla se että kun 141 on ajettu alas niin 142-tuki on sen jälkeen ainoa WTO-poikkeama? Mitä luulette kauanko mahtaa olla? Tosin veikkaan että ei tuolla märehtijäpuolellakaan ilman muutoksia tulla selviämään, kansallisia tukia varmasti tarkistetaan, todennäköisesti alaspäin.
Totta, mutta se mikä tässä on oleellista on se, että WTO neuvotteluissa on nimenomaan so*****, että yksimahaisia ja märehtijöitä kohdellaan eri tavalla, eli tämä ei ole mikään kotimainen lobbaus tai jokin muu veto, se on WTO neuvotteluissa so***** kanta, jota on EU systemaattisesti itse ajanut.
-
I throw somebody, or someone, to something to eat.... I thing it´s better if that is something like a meat.... ;D And i mean Pig(man) meat.... ;D
-
On se vaan kummaa, kun todellisuus katoaa niin omat utopiat alkavatkin tuntua todelta ja taas vaan haukutaan. Eipä muuta näytä osaavan.
-
poronpurijan argumentit tyhjän päällä, heikki ymmärtää wtosta saman verran kuin matti juuston valmistuksesta. WTOsta johtuvaa tai ei, MTK on painottanut "seinien sisällä" retoriikallaan nimeonomaan olosuhteiden tasapuolisuutta, vaikka todellisuus on päinvastainen. On tietoisesti ja pötsienemmistön hyötymistarkoituksessa luotu väärää mielikuvaa. Aika vaikeaa oli varmasti perustella 141 neuvotteluissa eteläsuomen tansakaa vaikeampia olosuhteita jos "seinien sisällä" on tasapuoliset olosuhteet. Yksimahaisten tuotanto on edelleen ainoa tuotantosuunta jolle suomen olosuhteista aiheutuu todellisuudessa merkittävää haittaa. Rehuntuotannon olosuhteiden ja tuen ollessa merkittävästi huonommat kuin tanskassa, nautasektorin tehottomuuden kompensointi teollisuudessa yksimahaisten kustannuksella ei jatkossa ole enään mahdollista. Eriytyminen omaksi edunvalvonnaksi on välttämätöntä. Valtaa olisi pienelläkin jäsenmäärällä, sillä yksimahaisten raaka-aineiden arvo teollisuudelle on sama kuin jättimäisen pötsisektorin, liha+maitu.
Viimeisin edunvalvontatappio sikasektorille oli, tosin lähinnä kepulandialle, 142 leikkaus. Neuvottelut aloitettiin suomen aloitteesta, MTKn ja hallituksen kesällä 08 sorvaaman leikkausesityksen pohjalta. Komission vastaus oli että 142 tuessa ei ole leikkaustarvetta. Neuvotteluista tultiin torjuntavoittajina ja lisäbonuksena pyytämättä ja yllättäen pötsisektorin tuen lisämaksuvaltuutus, ts. sikatuet ohjattiin pötsille. Huvittavinta oli että ministerikin väitti kuinka 142 tukeen oli leikkauspainetta kasvaneen tuotannon vuoksi, vaikka poronpurijakin tiesi että asia on toisin.
sorkkahessu puhui 150 konekusutannuksesta, jos katsot tarkemmin pohjoisessakin se on yli 200/ha ja etelässä yli 300/ha korkeampi, yhteensä lähes 600/ha. Ja lisäksi työvoimakustannuksissa yhtä suuri ero ja rehuissa kolminkertainen. Yhteensä kustannuseroa jopa yli 1600/ha tai 60c/lihakilo. Melko iso ero alalla jossa "kate pari prosenttia"..
-
Sikalat pitää vuokrahinnat korkeella , jos bruttotulosta/ha vähennetään vuokrakulut pois jää pienemmillään 150€/ha muihin kuluihin . Riittääkö se lannotteisiin ja muihin kuluihin ?
-
Sikalat pitää vuokrahinnat korkeella , jos bruttotulosta/ha vähennetään vuokrakulut pois jää pienemmillään 150€/ha muihin kuluihin . Riittääkö se lannotteisiin ja muihin kuluihin ?
Ne muut kulut ja verot maksetaan sikalan tuilla. Tuo 150€ jää puhtaaksi pellon tuotoksi.
;D
-
Sikalat pitää vuokrahinnat korkeella , jos bruttotulosta/ha vähennetään vuokrakulut pois jää pienemmillään 150€/ha muihin kuluihin . Riittääkö se lannotteisiin ja muihin kuluihin ?
Ne muut kulut ja verot maksetaan sikalan tuilla. Tuo 150€ jää puhtaaksi pellon tuotoksi.
;D
;D ;D
-
Sikalat pitää vuokrahinnat korkeella , jos bruttotulosta/ha vähennetään vuokrakulut pois jää pienemmillään 150€/ha muihin kuluihin . Riittääkö se lannotteisiin ja muihin kuluihin ?
puhutaankohan samasta aiheesta?
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C AB-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300