Ei hinattavista sarka- ja kääntöfälteistä kannata vertailua tehdä.

Hinattavat kääntöfältit saa pois ojasta nostamalla käännön yläasentoon niin jo loytyy maavaraa.

Yleisest ottaen hankkimalla hinattavan vältin, tekee yksinkertaisest asiast vaikian.

Ei hinattavalla auralla käännökset ole välttämättä hankalia.

http://www.youtube.com/watch?v=6CwqtjLEyK0&feature=related

Ei hinattavalla auralla käännökset ole välttämättä hankalia.

http://www.youtube.com/watch?v=6CwqtjLEyK0&feature=related

Mutta onpa surkeaa jälkikin 

Mutta onpa surkeaa jälkikin 

Mutta se on vain kosmeettista. Muistan aina ollessani tekemässä maatalousharjoittelua yhdellä tilalla ja ohjelmassa oli kyntämistä. Kysyin sitten isännältä, että kuinka kyntö pitäisi tehdä. Ohje oli yksiselitteisesti: ei mitään väliä, kunhan mustaa tulee!

Lainaus käyttäjältä: KAri - 26.12.09 - klo:11:49

Mutta onpa surkeaa jälkikin 

Mutta se on vain kosmeettista. Muistan aina ollessani tekemässä maatalousharjoittelua yhdellä tilalla ja ohjelmassa oli kyntämistä. Kysyin sitten isännältä, että kuinka kyntö pitäisi tehdä. Ohje oli yksiselitteisesti: ei mitään väliä, kunhan mustaa tulee!

Ja varmaan pitää melko tarkkaan paikkansakin. Näillä meidän (siirtola)puutarhapalstoilla helposti keskittyy epäolennaiseen ja vaikka se silmää miellyttääkin, niin lopputuloksessa ei _välttämättä_ eroa olekaan.

Sontareere-isännän touhua:

http://www.youtube.com/watch?v=1R9mEgyf5oY&feature=related

 

Sontareere-isännän touhua:

http://www.youtube.com/watch?v=1R9mEgyf5oY&feature=related

 

Sä oot vain kateellinen kun massikka ei jaksaasi.

onko minkäänlaista näppituntumaa minkä kokonen pitää lohkon olla että tuo hinattava alkaa päihittää nostol. koneen. entä märällä kelillä, toimiiko tuo tukipyörä kunnolla . päiste kait läträytyy pehmeällä sama kummalla vekslailee

Lohkon koolla ei niin ole väliä, muoto on tärkeämpi. Hinattavissa on yleensä isompi tukipyörä, eikä sillä pyörällä kyntäessä kovin paljoa painoa ole. Jos pyörä alkaa upottamaan, voi vähän nostaa takapäätä niin selviää tilanteesta ilman että aurat haukkaa.

päisteen tallautumisessa on eroa, tukipyörä liiskaa jonkun verran pintaa, mutta nostolaitteessa roikkuvien aurojen paino tiivistää maan syvälle.

Auran tukkiminen on ihan vieras käsite hinattaville. Tavallisesti ojasväli +10-20cm ja korkeus +10 cm. Jopa 105 ojasväliä ollu agroluxiin saatavana (vrt suomessa yleisin nostolaiteauralla 75), Agrolux laahattavilla kynsiny joskus 95-96 tutunapuna. Malli jossa paripyörä tukipyöränä, oli myös ohjattava takakummi, ei käynyt mielessäkään väittää nostolaiteauran käyttömukavuutta paremmaksi. Ei nyki, ei heiluta veturia, kaikki rauhallista ja tehokasta työstä. Niin aura oli 6 siipinen ja veturi DX6.05

Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu  5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.

Auran tukkiminen on ihan vieras käsite hinattaville. Tavallisesti ojasväli +10-20cm ja korkeus +10 cm. Jopa 105 ojasväliä ollu agroluxiin saatavana (vrt suomessa yleisin nostolaiteauralla 75), Agrolux laahattavilla kynsiny joskus 95-96 tutunapuna. Malli jossa paripyörä tukipyöränä, oli myös ohjattava takakummi, ei käynyt mielessäkään väittää nostolaiteauran käyttömukavuutta paremmaksi. Ei nyki, ei heiluta veturia, kaikki rauhallista ja tehokasta työstä. Niin aura oli 6 siipinen ja veturi DX6.05

Joo.. näissä Kverneissä ojasväli 100cm mutta on olemassa 115cm versio.. Nostolaiteauroissa taitaa olla 80 tai 85cm.
PB-mallien rakenne pysynyt samana 90-luvun puolivälistä lähtien hinta vaan on lähes tuplaantunut.. Onneksi löytyi hyvä käytetty..
uudemmissa malleissa (olikosenyt PW) on tukipyörä keskemmällä auraa --> saa paremmin ojanreunat kynnettyä..

Nostolaite joutuu tässäkin kovillle käännössä.. pirusti vääntää nostolaitetta kun käännössä siivet heilahtaa puolelta toiselle..Pikkusen helpottaa kun muuttaa sen käännön ja pyöränohjauksen erilleen eli siivet voi nostaa tasapainoon kuljetusasentoon ja vasta vaolle tullessa laskee alas...

Pehmeellä pellolla jos joskus 1/2-hinattavien kanssa uppoaa (1 kerran suolla upottu) nostaa vaan siivet kuljetusasentoon ja aurat tulee suksena perässä..ja tukipyörällä voi ohjata auran kulkemaan eri reittiä..

Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu  5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.

Tiedä sitten miten vaikuttanee pellon rakenteeseen se että 4-teräisellä sekä sänkipyörä että vakopyörä kulkee meno-paluussa samasta kohtaa 3 ja 5 teräisillä tulee vierekkäiset "jäljet" 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.12.09 - klo:13:05

Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu  5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.

Tiedä sitten miten vaikuttanee pellon rakenteeseen se että 4-teräisellä sekä sänkipyörä että vakopyörä kulkee meno-paluussa samasta kohtaa 3 ja 5 teräisillä tulee vierekkäiset "jäljet" 

Tuskin se hirveesti haittaa jos niillä pyörillä ei oo kauheesti painoo. Enempi kait kannattaa seurata että vakopyörä ei kiillota pohjaa kiiltäväksi. Se on kai huono jos sänkipyörä ja auran tukipyörä kulkee samaa jälkee koska silloin traktorin painuessa aura viellä sukeltaa ja kertaa ongelman. Muutenkin syksyllä on helpompi olla pellolla kun keväällä koska silloin pinta on pehmeempi mutta pohja kova toisin kun keväällä.

Juu, ostin syyskesällä neliteräset hinattavat Fiskarssit, jotka pajattelin kuusteräseksi. Nuon se homma etenee kuin tuossa muutkin on jutellu, pitää järkeillä ennenkö alkaa kyntää ettei joudu peruutteleen, tulee kyllä äitiä ikävä. Sen verran tuli mittavirhettä, että tukipyörä jäi tilansa liian lähelle, luiskahtaa helposti vakoon  . Mutta muutenkin touhu vaikutti semmoselta että 8-siipiset tulee vielä perässä, päivitystarvetta siis jäi.

Mitä täs ei oo juteltu vielä ollenkaan, niin ainakin nuo aurat säädin siihen malliin että saa sängeltä vetää. On vain kohtuu tarkka saada se pysyyn siinä, aattelin ens syksynä laittaa paripyörät jos se ottais hiukan tukea edellisestä viilusta

En niillä tosin paljoo saanu kyntää, kun poika omi koko fältit, itte kihnutin sitten perässä nelisiipisillä  . Toki se oli hiukan sitä "kunhan tulee mustaa", mutta joskus sitä itte kukin on koittanu alaa opiskella

Tuossa fiskarssi lienee sarka-aura ?

6,,,7 siipeen saakka hyvä olla nostolaiteaurana kääntöaurat , siitä isommat sitten joko tai hinattava tai nostolaite.

taitaa 9 siipinen olla isoimpia nostolaitekääntöauroja , jossain näin challengerin perässä.

hinattavat rajoittuu yleensä 12 siipeen ?