Kun on itsellä kokemusta vain "puhtaista" nostolaiteauroista, mutta tuossa länsipuolella olisi puolihinattavat Överumit edullisesti tarjolla, niin...

Onkos missään kuvausta, mitä tuo puolihinattavuus käytännössä tarkoittaa? Saako kokonaan ylös ollenkaan, vai onko päisteajo aina jonkinsorttista peruuttelua ja vekslailua? Ja onko päisteen pituusvaatimus kuinka paljon suurempi kuin nostolaitevehkeissä? Entäs sitten vetotehon ja/tai -painon tarve?

Saattaa olla, että uteliaisuuteni jää akateemiselle tasolle, vaan eihän sitä koskaan tiedä.. Neljäs siipi olisi kova sana sarkaojitetuilla alueilla ja Övereissä näyttäisi olevan esiaurat, joiden autuudesta minua on opetettu..

Petri

http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4

Ihan ylivoimasta  

http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related

Pikkuusen enempi siipiä ?

Älä hommaa 4 siipisiä puolhinattavia auroja. Kyllästyt voimistelemaan niitten kans aika pian.

Puolihinattavat on ylivoimaiset, jos on isot selkeet kuviot (+7ha). Sinulla käsittääkseni ei ole, joten vältä niitä kuin ruttoa. Kuten Timppakin totes, melkoista voimistelua. Isoilla lohkoilla mukavat. Vetotehon tarve ja traktorin painon vaatimus pieni.

http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4

Ihan ylivoimasta  

http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related

Pikkuuse n enempi siipiä ?

Tos alemmas pätkäs oli komianväriset vanteet veturis

Nelisiipiset menee suht pienellä veturilla nostolaitteiski.

ei mittään järkee...    noin pieniä puolhinattavia, ei ne nostovältitkään paljoo tehoo vie, kysyy vaan painoo nokas ja riittävän tehokkaita nostolaitteita, viereisen kuvan mukaises 93hp ja 540kg nokas    

Puolihinattavat on ylivoimaiset, jos on isot selkeet kuviot (+7ha). Sinulla käsittääkseni ei ole, joten vältä niitä kuin ruttoa. Kuten Timppakin totes, melkoista voimistelua. Isoilla lohkoilla mukavat. Vetotehon tarve ja traktorin painon vaatimus pieni.

OK, ovatkin näköjään viisisiipiset nuo, mitä katsoin (viimeinen siipi puskassa...). Mutta kun suurin lohko on 6 ha ja yleinen keskikoko _pieni, niin annanpa olla. Mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin

http://www.blocket.se/lulea/Tegplogar_overum_delburen_22819260.htm?ca=1_5&w=2

eivät ole hinnan kiroissa.

Petri

Suunnitelmasta ilmeisesti luovuttu, mutta kirjoitetaan silti.

Useita vuosia oli kvernelandin puolihinattavat sarka-aurat käytössä.

Olivat pelkkien nostovarsien varassa, eli ei saa ylös muuten kuin takapyörällä. Yleisesti laitoksissa on pituutta ja painoa sen verran ettei tarvitse kuvitellakaan nostavansa toisesta päästä ylös.

Kääntyvyydessä homman idea on siinä että takapyörä kääntyy ja on yhdistettynä vetokarttuun. eli kun käännöksessä normaali perävaunu oikaisee, kääntyvän takapyörän ansiosta aurat kiertävät ulkokautta.

Päistettä ei tarvita juuri normaalia enempää, hinattavissa tosin on yleensä emmän pituutta ja siivet harvemmassa mutta toisaalta päisteestä saa tasaisemman kun voi nostaa etu- ja takapään erikseen.

Sarka-auroilla ei ole tarvetta erityisempään vekslailuun kuin ehkä kierros tai pari aloituksesta, kun se takapyörä kurvaa ulkokautta sen saa linjaan kynnöksen kanssa.

Se mikä hinattavien kanssa on hankalaa, on peruuttaminen suoraan. voi tulla äitiä ikävä jos jostain syystä joutuu ajamaan toista reunaa sarka-auralla ja kuvittelee peruuttavansa takaisin. sama juttu päisteiden kanssa, niissä kun sarka-auran kanssa joutuu väkisinkin peruuttelemaan. märällä kelillä hankaluudet korostuvat jos takapyörä lähtee seuraamaan uria. Kvernelandissa viilun leveyden säädöllä pystyi onneksi jonkun verran ohjailemaan.

Yleisesti kyllä puolihinattavien hankaluutta on aika paljon liioiteltu, ja niitä näyttää saavan aika edullisesti suomestakin. Tonnin säästö kuluu helposti rahteihin ja järjestelyihin.

Näppituntumalta väittäisin että puolihinattava kulkee jonkun verran pienemmällä teholla ja kevyemmällä traktorilla, eikä ainakaan tarvita nokkapainoja pitämään etupyöriä maassa kun aurat on ylhäällä.

Pienet lohkot sinänsä ei ole ongelma, jos ovat hyvän muotoisia. Mutta epämääräisen muotoiset on puolihinattavalla hankalia.

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 25.12.09 - klo:20:06

http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4

Ihan ylivoimasta  

http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related

Pikkuuse n enempi siipiä ?

Tos alemmas pätkäs oli komianväriset vanteet veturis

Nelisiipiset menee suht pienellä veturilla nostolaitteiski.

http://www.youtube.com/watch?v=fnhibHOIjro&feature=related   vanteet ja koko traktori....

Suunnitelmasta ilmeisesti luovuttu, mutta kirjoitetaan silti.

Useita vuosia oli kvernelandin puolihinattavat sarka-aurat käytössä.

Olivat pelkkien nostovarsien varassa, eli ei saa ylös muuten kuin takapyörällä. Yleisesti laitoksissa on pituutta ja painoa sen verran ettei tarvitse kuvitellakaan nostavansa toisesta päästä ylös.

Kääntyvyydessä homman idea on siinä että takapyörä kääntyy ja on yhdistettynä vetokarttuun. eli kun käännöksessä normaali perävaunu oikaisee, kääntyvän takapyörän ansiosta aurat kiertävät ulkokautta.

Päistettä ei tarvita juuri normaalia enempää, hinattavissa tosin on yleensä emmän pituutta ja siivet harvemmassa mutta toisaalta päisteestä saa tasaisemman kun voi nostaa etu- ja takapään erikseen.

Sarka-auroilla ei ole tarvetta erityisempään vekslailuun kuin ehkä kierros tai pari aloituksesta, kun se takapyörä kurvaa ulkokautta sen saa linjaan kynnöksen kanssa.

Se mikä hinattavien kanssa on hankalaa, on peruuttaminen suoraan. voi tulla äitiä ikävä jos jostain syystä joutuu ajamaan toista reunaa sarka-auralla ja kuvittelee peruuttavansa takaisin. sama juttu päisteiden kanssa, niissä kun sarka-auran kanssa joutuu väkisinkin peruuttelemaan. märällä kelillä hankaluudet korostuvat jos takapyörä lähtee seuraamaan uria. Kvernelandissa viilun leveyden säädöllä pystyi onneksi jonkun verran ohjailemaan.

Yleisesti kyllä puolihinattavien hankaluutta on aika paljon liioiteltu, ja niitä näyttää saavan aika edullisesti suomestakin. Tonnin säästö kuluu helposti rahteihin ja järjestelyihin.

Näppituntumalta väittäisin että puolihinattava kulkee jonkun verran pienemmällä teholla ja kevyemmällä traktorilla, eikä ainakaan tarvita nokkapainoja pitämään etupyöriä maassa kun aurat on ylhäällä.

Pienet lohkot sinänsä ei ole ongelma, jos ovat hyvän muotoisia. Mutta epämääräisen muotoiset on puolihinattavalla hankalia.

päisteissä peruuttelunkin voi välttää ja nopeuttaa mones tapaukses kun raakasti heittää lenkin kynnetyn puolelta takaasin alkuun. parhaita puolia mitä puolihinattavilla on niin keskivaot saa kynnettyä täysin umpeen ilman sen kummempaa säätelyä ja kyntörajan saa viivasuoran kun etu-ja takapään ohjaus on eri vintan pääs. vaatii ehkä enemmän kyntö suunnittelua kun reppuaurat 

6-siipisiä puolihinattavia on tullut vedettyä. Jotakin ehkä kertoo se että enää ei vedetä vaan on siirrytty nostolaitemalliin. Aivan mahtavat pelit suurilla säännöllisen mallisilla lohkoilla. Mutta sitten niillä muilla voi hel.....!

Peruuttaminen lähes mahdotonta ja sitten kun tukipyörä sukeltaa piennarta kyntäessä ojaan niin siinä sitä sitten ollaan. Saa hommata ympäripyörivän kaivinkoneen paikalle että saa komeuden pois ojasta.

Korjailin noita ongelmia laittamalla pyörää ohjaavaan "raidetankoon" hydraulisylinterin jolla pystyi peruutettaessa ohjaamaan tukipyörää. Tein vekottimeen myös työntövarren kiinnikkeen jolloin tiukan paikan tullen auran pystyi ottamaan kantoon nostolaitteeseen. Ihan pienellä traktorilla tuo ei onnistu ja olisi pitkän päälle voinut tulla vetokartun kestävyyskin vastaan.

Nyt kynnetään 5-siipisellä nostolaitemallisella sarka-auralla, mikä on osoittautunut aika kätevän kokoiseksi peliksi.

6-siipisiä puolihinattavia on tullut vedettyä. Jotakin ehkä kertoo se että enää ei vedetä vaan on siirrytty nostolaitemalliin. Aivan mahtavat pelit suurilla säännöllisen mallisilla lohkoilla. Mutta sitten niillä muilla voi hel.....!

Peruuttaminen lähes mahdotonta ja sitten kun tukipyörä sukeltaa piennarta kyntäessä ojaan niin siinä sitä sitten ollaan. Saa hommata ympäripyörivän kaivinkoneen paikalle että saa komeuden pois ojasta.

Varmaankin sarka-aurat..

Puolihinattavissa kääntöauroissahan (ainakin Kvernen) pystyy tukipyörää ohjaamaan hydraulisesti.. Se kylläkin on  kytketty samaan auran käännön kanssa, muttei se suuresti haittaa, kylläkin ensi kevääksi erotan omista auroista käännön ja pyörän ohjauksen omille hydelohkoille...
 
Joitakin lohkoja (pieniäkin) on tullut kynnettyä alusta loppuun 1/2-hinattavilla.. pitää vaan päistekynnöt miettiä ensin miten kyntää.. mutta useesti käyn lyhyet ja "monimutkaiset" päisteet 3-siipisillä kääntöauroilla.. Pitäisi palkata trenki kyntöihin niin 8 teräisellä joutuisi...

Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..

http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds

Jontikassa käytän pikavaihde"automaattia" niin joutuu hidastaa turhan alas päisteen tullessa kierrokset.. menis johonkin 50sek ilman...

Osta pois, jokunen vuosi sitten haettiin Ruottista puolihinattavat, maksoivat sillosen ruunun aikaa   1300kr,  lisäsiipiä
ja hydraulista tukipyörää niistä suuunnittelin. Kokeilin kuitenkin ennen purkua, ja niistähä viriteltii uusilla kynsillä
työkalu. Alkuun päisteitä ja kiilanurkkia kiersin nykkimäsä nostolaiteauroilla, mutta nyt nekin menee kaikki .
  Aurajokilaivurin kirjoitus asiaa.

 

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 26.12.09 - klo:10:20

Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..

http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds

Voi itku sun kanssa... tee nyt ihmeessä se pyörähdys käännös sillä päisteessä, tuosta peruuttelusta ei tule lasta eikä paskaa. Yhden vedon leveempi päiste auttaa jo kummasti ja vauhtia ei tarvi juurikaan hiljentaa päisteessä. Päisteautomatiikka traktorissa rules. 

Ei se riitä yksi veto leveempi

Lainaus käyttäjältä: Ratto-Arska - 26.12.09 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 26.12.09 - klo:10:20

Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..

http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds

Voi itku sun kanssa... tee nyt ihmeessä se pyörähdys käännös sillä päisteessä, tuosta peruuttelusta ei tule lasta eikä paskaa. Yhden vedon leveempi päiste auttaa jo kummasti ja vauhtia ei tarvi juurikaan hiljentaa päisteessä. Päisteautomatiikka traktorissa rules. 

Ei se riitä yksi veto leveempi

onko minkäänlaista näppituntumaa minkä kokonen pitää lohkon olla että tuo hinattava alkaa päihittää nostol. koneen. entä märällä kelillä, toimiiko tuo tukipyörä kunnolla . päiste kait läträytyy pehmeällä sama kummalla vekslailee