Turpeen ongelma on tarttuvuus kosteana, jolloin se tarttuu helposti sorkan väliin/ympäristöön. Näin se tarjoaa bakteereille sopivat olosuhteet toimia. Kantasyöpymä tästä "paras" esimerkki. Itsellä käytössä turve, mutta kutterilla sen korvaisin, jos hyvää sellaista olisi järkihintaan saatavissa eikä laatuvaihteluja olisi.
Sorkista en tiedä juuri mitään, mutta turpeen käytöstä kuivakäymälöissä jotakin. Ohje on, että kaksikolmannesta turvetta ja kolmannes kutterinpurua olisi paras sekoitus kuivatuksen ja kompostoitumisen takia. Kutterin tarkoitus on tosiaankin vähentää turpeen liettymistä imiessään osan kosteudesta ja pitäen paremmin kuivikkeen ryhdissä. Jos ilmaisu sallitaan. Puun osuutta jos kasvattaa, niin tulee ongelmia peltopuolella (vertaa sahanpurulla kuivitettu hevosenpaska). Vaatii kompostoimisen ylivuotiseksi. Kutteri on toki hiukan eri asia kuin sahanpuru, joten tuo fifty-sixty sekoitus voisi olla vielä käypäistä. Se sekoitus on sitten suurissa määrissä se ongelma, vaikka ei niin tarkkaa puuhaa olekaan.
Kalkista tuli vielä mieleen, että mun käsittääkseni tuo turpeen happamuus on osittain se juttu, minkä takia se on imukykykyisyyden lisäksi niin hyvää tuohon kompostoitumiseen. Se siis käsittääkseni neutraloi emäksisiä jätöksiä ja sitä kautta esim. vähentää hajuja. Turpeen läpi suodatettu ihmiskusi on coca-colan näköistä täysin hajutonta nestettä. Kurmu on toki eri asia mutta kumminkin. Kalkin tauteja ehkäisevään vaikutukseen en ota kantaa, mutta voi olla uskon asiakin. Lannan kompostoitumista se ei ainakaan edistä, vaan päinvastoin.
