"Vielä kalliimmaksi tulisi, jos tekisimme keskelle Pohjanlahtea betonisen keinosaaren ja laittaisimme navetan sinne. Tuskin kukaan kuitenkaan ehdottaisi, että tämäkin kustannusero pitäisi veronmaksajien rahoilla kompensoida. Se, että maidontuotanto on paljon epäedullisempaa Torniossa kuin Varsinais-Suomessa ei riitä kyllä kuluttajalle/veronmaksajille perusteeksi siihen, että varsinaissuomalaisia maidontuottajia houkutellaan muuttamaan Tornioon ja perustamaan navettansa sinne. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa."

Osmo Soininvaara 1.12.2009

Suomen kansantaloudellinen järkevyys ei ole yhtäkuin yksityitaloudellinen järkevyys. Eikä Eu:n kansantaloudellinen järki ole sama kuin suomen kansantaloudellinen järki. Ja asia joka voi olla Eu:n taloudessa järkevää ei välttämättä ole sitä globaalisti.

Muistaakseni Soininvaaran kirjoituksessa oli  myös, että onko järkevää edes pyrkiä kompensoimaan koko olosuhde-eroa, jonka luonnonolot aiheuttavat. Agronettia aktiivisesti seuraavat ja muitakin lähteitä kriittisesti lukevat pystyvät helposti osoittamaan, että varsinkin kotieläintuotannossa ei ole pyritty kompensoimaan pelkkiä olosuhde-eroja, vaan on maksettu mistään piittaamatta rutkasti yli.

On otettava huomioon, kuinka tukijärjestelmä muotoutui. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan koko Suomi samaan asemaan tukialueiden osalta. Kun se ei onnistunut, vaan A- ja B-alueet katsottiin edullisiksi alueiksi, joiden ongelma oli vain tilarakenteessa, päädyttiin siihen, että avustetaan tila- ja tuotantorakenteen parantamista eli tilakoon kasvattamista. Uskottiin lisäksi, että EU:n kanssa saadaan so*****a hyvät ehdot tukea eteläistä aluetta kansallisin varoin erityissopimuksella. Loppu onkin jo lähihistoriaa, joka osoittaa virkamiehistön kyvyn kehittää yhä mutkikkaampia tukimuotoja, joiden kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan.

Edelleen peräänkuulutan koko tukipaletin repimistä auki ja uuden koko Suomea kattavan kokonaisuuden rakentamista. Todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon jossakin laajuudessa kuitenkin alle 100% tasolla. Mikä estää tukiremontin? Se, että mm. EU:n tukikaudet ja -uudistukset menevät sopivissa sykleissä, estää järkevän toiminnan. Maataloushallinto on kiinni aina uusien järjestelmien vaikutusten arvioinneissa ja kansallisten sovellusten rakentamisessa siten, että kapasiteettia omaehtoiseen tukijärjestelmärakentamiseen ei jää.

osmoottisen perusteella koko suomessa on vähintään erittäin

kysseenalasta tuottaa elintarvikkeita

onko järkijä täällä kasvattaa vilijaa ja sittte polttaa ölijyvä että märätykset saa kuivaksi
kun euroopassa se on kuivaamatta valamista

mutta osmollaki on omat äälijösä, mitkä sitä peesaa

Muistaakseni Soininvaaran kirjoituksessa oli  myös, että onko järkevää edes pyrkiä kompensoimaan koko olosuhde-eroa, jonka luonnonolot aiheuttavat. Agronettia aktiivisesti seuraavat ja muitakin lähteitä kriittisesti lukevat pystyvät helposti osoittamaan, että varsinkin kotieläintuotannossa ei ole pyritty kompensoimaan pelkkiä olosuhde-eroja, vaan on maksettu mistään piittaamatta rutkasti yli.

On otettava huomioon, kuinka tukijärjestelmä muotoutui. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan koko Suomi samaan asemaan tukialueiden osalta. Kun se ei onnistunut, vaan A- ja B-alueet katsottiin edullisiksi alueiksi, joiden ongelma oli vain tilarakenteessa, päädyttiin siihen, että avustetaan tila- ja tuotantorakenteen parantamista eli tilakoon kasvattamista. Uskottiin lisäksi, että EU:n kanssa saadaan so*****a hyvät ehdot tukea eteläistä aluetta kansallisin varoin erityissopimuksella. Loppu onkin jo lähihistoriaa, joka osoittaa virkamiehistön kyvyn kehittää yhä mutkikkaampia tukimuotoja, joiden kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan.

Edelleen peräänkuulutan koko tukipaletin repimistä auki ja uuden koko Suomea kattavan kokonaisuuden rakentamista. Todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon jossakin laajuudessa kuitenkin alle 100% tasolla. Mikä estää tukiremontin? Se, että mm. EU:n tukikaudet ja -uudistukset menevät sopivissa sykleissä, estää järkevän toiminnan. Maataloushallinto on kiinni aina uusien järjestelmien vaikutusten arvioinneissa ja kansallisten sovellusten rakentamisessa siten, että kapasiteettia omaehtoiseen tukijärjestelmärakentamiseen ei jää.

Etelä-Suomen olemista olisi helpottanut se, jos ämteekoo ei olisi juntannut meidän korotettuja investointitukia pois, niin ei kaikkia investointeja olisi tarvinnut tehdä omalla rahoituksella....eikä sitä AB-alueren nuorten viljelijöitten tukea, p.r.le!

 Investointituikia olisi pitänyt päinvasatoin laajentaa. p.r..le!

Etelä-Suomen olemista olisi helpottanut se, jos ämteekoo ei olisi juntannut meidän korotettuja investointitukia pois, niin ei kaikkia investointeja olisi tarvinnut tehdä omalla rahoituksella....eikä sitä AB-alueren nuorten viljelijöitten tukea, p.r.le!

 Investointituikia olisi pitänyt päinvasatoin laajentaa. p.r..le!

Mitä sinäkin evp PERKELE olet omilla rahoillasi investoinnut

Koponen 1.12.2009

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 01.12.09 - klo:14:30

Muistaakseni Soininvaaran kirjoituksessa oli  myös, että onko järkevää edes pyrkiä kompensoimaan koko olosuhde-eroa, jonka luonnonolot aiheuttavat. Agronettia aktiivisesti seuraavat ja muitakin lähteitä kriittisesti lukevat pystyvät helposti osoittamaan, että varsinkin kotieläintuotannossa ei ole pyritty kompensoimaan pelkkiä olosuhde-eroja, vaan on maksettu mistään piittaamatta rutkasti yli.

On otettava huomioon, kuinka tukijärjestelmä muotoutui. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan koko Suomi samaan asemaan tukialueiden osalta. Kun se ei onnistunut, vaan A- ja B-alueet katsottiin edullisiksi alueiksi, joiden ongelma oli vain tilarakenteessa, päädyttiin siihen, että avustetaan tila- ja tuotantorakenteen parantamista eli tilakoon kasvattamista. Uskottiin lisäksi, että EU:n kanssa saadaan so*****a hyvät ehdot tukea eteläistä aluetta kansallisin varoin erityissopimuksella. Loppu onkin jo lähihistoriaa, joka osoittaa virkamiehistön kyvyn kehittää yhä mutkikkaampia tukimuotoja, joiden kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan.

Edelleen peräänkuulutan koko tukipaletin repimistä auki ja uuden koko Suomea kattavan kokonaisuuden rakentamista. Todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon jossakin laajuudessa kuitenkin alle 100% tasolla. Mikä estää tukiremontin? Se, että mm. EU:n tukikaudet ja -uudistukset menevät sopivissa sykleissä, estää järkevän toiminnan. Maataloushallinto on kiinni aina uusien järjestelmien vaikutusten arvioinneissa ja kansallisten sovellusten rakentamisessa siten, että kapasiteettia omaehtoiseen tukijärjestelmärakentamiseen ei jää.

Etelä-Suomen olemista olisi helpottanut se, jos ämteekoo ei olisi juntannut meidän korotettuja investointitukia pois, niin ei kaikkia investointeja olisi tarvinnut tehdä omalla rahoituksella....eikä sitä AB-alueren nuorten viljelijöitten tukea, p.r.le!

 Investointituikia olisi pitänyt päinvasatoin laajentaa. p.r..le!

Eikös nyt ole viljanviljeliöitä luotsaamassa oikeille urille MTK:ta 

Muistaakseni Soininvaaran kirjoituksessa oli  myös, että onko järkevää edes pyrkiä kompensoimaan koko olosuhde-eroa, jonka luonnonolot aiheuttavat. Agronettia aktiivisesti seuraavat ja muitakin lähteitä kriittisesti lukevat pystyvät helposti osoittamaan, että varsinkin kotieläintuotannossa ei ole pyritty kompensoimaan pelkkiä olosuhde-eroja, vaan on maksettu mistään piittaamatta rutkasti yli.

On otettava huomioon, kuinka tukijärjestelmä muotoutui. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan koko Suomi samaan asemaan tukialueiden osalta. Kun se ei onnistunut, vaan A- ja B-alueet katsottiin edullisiksi alueiksi, joiden ongelma oli vain tilarakenteessa, päädyttiin siihen, että avustetaan tila- ja tuotantorakenteen parantamista eli tilakoon kasvattamista. Uskottiin lisäksi, että EU:n kanssa saadaan so*****a hyvät ehdot tukea eteläistä aluetta kansallisin varoin erityissopimuksella. Loppu onkin jo lähihistoriaa, joka osoittaa virkamiehistön kyvyn kehittää yhä mutkikkaampia tukimuotoja, joiden kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan.

Edelleen peräänkuulutan koko tukipaletin repimistä auki ja uuden koko Suomea kattavan kokonaisuuden rakentamista. Todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon jossakin laajuudessa kuitenkin alle 100% tasolla. Mikä estää tukiremontin? Se, että mm. EU:n tukikaudet ja -uudistukset menevät sopivissa sykleissä, estää järkevän toiminnan. Maataloushallinto on kiinni aina uusien järjestelmien vaikutusten arvioinneissa ja kansallisten sovellusten rakentamisessa siten, että kapasiteettia omaehtoiseen tukijärjestelmärakentamiseen ei jää.

H Heinämäki tapojensa mukaisesti täyttä ja painavaa ja harkittua asiaa. Noin pitäisi menetellä, tilkkutäkkisysteemin sijasta koko paletti auki ja sen jälkeen todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon mutta korkeintaan 100% tasolla. Ja laskijoina täytyy olla muitakin kuin MTK-tukimatematiikan osaajia... Ja esitetyt laskelmat on alistettava julkiselle avoimelle kritiikille paljon ennen kuin päätökset tehdään. Ja laskelmaperusteena joku muu kuin taloustohtori tai voihan sieltä jotain mallia katsoa. Mutta kun se ventti pihassa voi vaikuttaa aika paljon kannattavuuteen (mutta kumpaan suuntaan...) niin oikeampi laskentamalli on vakioidut samankokoiset esimerkkitilat ja niille lasketut oletussatoihin jne perustuvat tuloslaskelmat. Ja siitä sen jälkeen tukitasoja sorvaamaan.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 01.12.09 - klo:14:30

Muistaakseni Soininvaaran kirjoituksessa oli  myös, että onko järkevää edes pyrkiä kompensoimaan koko olosuhde-eroa, jonka luonnonolot aiheuttavat. Agronettia aktiivisesti seuraavat ja muitakin lähteitä kriittisesti lukevat pystyvät helposti osoittamaan, että varsinkin kotieläintuotannossa ei ole pyritty kompensoimaan pelkkiä olosuhde-eroja, vaan on maksettu mistään piittaamatta rutkasti yli.

On otettava huomioon, kuinka tukijärjestelmä muotoutui. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan koko Suomi samaan asemaan tukialueiden osalta. Kun se ei onnistunut, vaan A- ja B-alueet katsottiin edullisiksi alueiksi, joiden ongelma oli vain tilarakenteessa, päädyttiin siihen, että avustetaan tila- ja tuotantorakenteen parantamista eli tilakoon kasvattamista. Uskottiin lisäksi, että EU:n kanssa saadaan so*****a hyvät ehdot tukea eteläistä aluetta kansallisin varoin erityissopimuksella. Loppu onkin jo lähihistoriaa, joka osoittaa virkamiehistön kyvyn kehittää yhä mutkikkaampia tukimuotoja, joiden kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan.

Edelleen peräänkuulutan koko tukipaletin repimistä auki ja uuden koko Suomea kattavan kokonaisuuden rakentamista. Todelliset olosuhde-erot kompensoitakoon jossakin laajuudessa kuitenkin alle 100% tasolla. Mikä estää tukiremontin? Se, että mm. EU:n tukikaudet ja -uudistukset menevät sopivissa sykleissä, estää järkevän toiminnan. Maataloushallinto on kiinni aina uusien järjestelmien vaikutusten arvioinneissa ja kansallisten sovellusten rakentamisessa siten, että kapasiteettia omaehtoiseen tukijärjestelmärakentamiseen ei jää.

Etelä-Suomen olemista olisi helpottanut se, jos ämteekoo ei olisi juntannut meidän korotettuja investointitukia pois, niin ei kaikkia investointeja olisi tarvinnut tehdä omalla rahoituksella....eikä sitä AB-alueren nuorten viljelijöitten tukea, p.r.le!

 Investointituikia olisi pitänyt päinvasatoin laajentaa. p.r..le!

Miksi AB viljanviljelijä pitäis saada korotettuja investointitukia kun C viljanviljeliä ei saa?

"Vielä kalliimmaksi tulisi, jos tekisimme keskelle Pohjanlahtea betonisen keinosaaren ja laittaisimme navetan sinne. Tuskin kukaan kuitenkaan ehdottaisi, että tämäkin kustannusero pitäisi veronmaksajien rahoilla kompensoida. Se, että maidontuotanto on paljon epäedullisempaa Torniossa kuin Varsinais-Suomessa ei riitä kyllä kuluttajalle/veronmaksajille perusteeksi siihen, että varsinaissuomalaisia maidontuottajia houkutellaan muuttamaan Tornioon ja perustamaan navettansa sinne. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa."

Osmo Soininvaara 1.12.2009

...koska apuja haetaan jo punaviherstalinisteiltakin... 

Ei pidä tyrmätä hyviä ajatuksia vain sen perusteella, että asian esittäjän lasien (silmä-) väri on puna-vihreä. Luulen ainakin Osmon tapauksessa näin olevan.

Paljon helpompi on viedä asioita niiden kanssa eteenpäin, joiden näkemyksistä löydetään samansuuntaisia osia omien kanssa.

Nythän on asiaa. 100% olosuhdekompensointi kaikille, eikä muuta, siinä olisi ihanne kuvio. Pitää vain ensin äänestää Timo Soini veretseisauttavaan voittoon, ja Timo sitten irtisanoo jäsenyyden jonka jälkeen pääsemme neuvottelemaan puhtaalta pöydältä. 142 artiklan ensisijaisuus ehto ja asukastiheysperuste on muuten aina kantona kaskessa. Etenkin maitusektorilla.

Nythän on asiaa. 100% olosuhdekompensointi kaikille, eikä muuta, siinä olisi ihanne kuvio. Pitää vain ensin äänestää Timo Soini veretseisauttavaan voittoon, ja Timo sitten irtisanoo jäsenyyden jonka jälkeen pääsemme neuvottelemaan puhtaalta pöydältä. 142 artiklan ensisijaisuus ehto ja asukastiheysperuste on muuten aina kantona kaskessa. Etenkin maitusektorilla.

Suomella on oikeus maksaa...ei velvollisuus.

Liikkumavaraa on, mutta sitä ei uskalleta käyttää edes niissä rajoissa, jotka ovat mahdollisia. Tosin rääpimistä vanhojen järjestelmien avulla olisi korjauksia tehdä.

Saman tarinan toistoahan tämä on, mutta on pidettävä asiaa esillä, jos vaikka joku päättäjä joutohetkenään tänne eksyisi lueskelemaan.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 01.12.09 - klo:18:57

Nythän on asiaa. 100% olosuhdekompensointi kaikille, eikä muuta, siinä olisi ihanne kuvio. Pitää vain ensin äänestää Timo Soini veretseisauttavaan voittoon, ja Timo sitten irtisanoo jäsenyyden jonka jälkeen pääsemme neuvottelemaan puhtaalta pöydältä. 142 artiklan ensisijaisuus ehto ja asukastiheysperuste on muuten aina kantona kaskessa. Etenkin maitusektorilla.

Suomella on oikeus maksaa...ei velvollisuus.

Liikkumavaraa on, mutta sitä ei uskalleta käyttää edes niissä rajoissa, jotka ovat mahdollisia. Tosin rääpimistä vanhojen järjestelmien avulla olisi korjauksia tehdä.

Saman tarinan toistoahan tämä on, mutta on pidettävä asiaa esillä, jos vaikka joku päättäjä joutohetkenään tänne eksyisi lueskelemaan.

se huono puoli  kun kepu ujutti sen lauseen että eu voi myöntää luvan maksaa 141 tukea kun muut tuet ml.142 on maksettu kokonaisuudessaan. Sitten 142 sidottiin 94 vuoden määriin, ja iskettiin viä se asutustiheysperuste. Ja lopuksi laitettiin kansa sinetöimään se äänestyksellä lupaamalla demareille halpaa muonaa. Että paikkamaaminen on todellakin vain pientä rääpimistä. Itse näen Timo Soinin ainoana reittinä merkittävään muutokseen.

se huono puoli  kun kepu ujutti sen lauseen että eu voi myöntää luvan maksaa 141 tukea kun muut tuet ml.142 on maksettu kokonaisuudessaan. Sitten 142 sidottiin 94 vuoden määriin, ja iskettiin viä se asutustiheysperuste. Ja lopuksi laitettiin kansa sinetöimään se äänestyksellä lupaamalla demareille halpaa muonaa. Että paikkamaaminen on todellakin vain pientä rääpimistä. Itse näen Timo Soinin ainoana reittinä merkittävään muutokseen.

Eihän 141:n maksaminen ole kai kiinni 142:sta. Kummassakin on muut tukimuodot käytettävä ensin ja sitten, jos perusteet ovat, voi maksaa noiden perusteella lisää. Saatan olla väärässäkin?