tähän vielä:Että voitoksemme käännämme tämänkin kun etelän alkuvuosieninvestointitukia syytettiin epäreiluiksi.
Nimittäin ei niitä tukia tuottajilta kysytty, hallinto junttasi ne ja tuotanto räjähti etelässä etenkin alkuvuosina kun jopa 70 pinnaa sai laajennuksiin ilman menoerittelyitä ja jopa takautuvasti ainoastaan etelässä.
Se nimittäin ei ole etenkään tuottajan etu ylituotanto nimittäin. Kyllä sen markkinatilanteen pitäminen tuottajan edun mukaisena on etenkin edunvalvonnan tehtävä ei siinä yksittäinen ukko
voi suuria tehdä etenkään jos tulotaso on laskemassa. Vaikka sitten vain suhteellisesti kun tulotaso säilyisi ennallaan mutta toisilla kasvaa niin kyllä se tiettyä alemmuudentunnetta aiheuttaa.
Ja jos etenkin yhdelle alueelle kasvaa voimakas ylituotanto kuten varsinkin junionin alkuvuosina etelässä sianlihan osalta kävi intensiivisen rakentamiseen pakottamisen seurauksena, niin ei se
ole mitenkään tuotantosektorin etujen mukaista.
Ja sitten investointibuumin jälkeinen aika on selkeesti kuvattu tossa Perälän kradussa, siis 16 kilo tonnia vuositasolla tuli lisää etelässä kun c-alueilla reilusti yli 12 000 000 kiloa, vaikka
tuotannon kasvu ei saanut olla yhteydessä 142 tukeen!! Erittäin vakava rike c-alueen ahneilta sianlihantuottajilta etenkin kun kulutus samaan aikaan romahti etenkin c alueella. Sellainen pieni harkinta laajennuksissa kannattaisi pitää mukana etenkin kun saa SÄILYTTÄVÄÄ tuotantotukea, jottei markkinoita häiritse.
Mutta apropoo, tulemme jälleen alkupisteeseen nimittäin onhan näistä päättäjien luomista koukeroista kuitenkin selvästi luettavissa että etenkin ja vain a/b alueet voi kilpailla muun euroopan kanssa yksimahaisissa tukien laskiessa merkityksettömiksi ja kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä. Joskin Tanskan ja eteläruotsin olosuhteet luovat kyllä merkittävän haasteen jota
olisi kompensoitava etenkin peltoviljelyn kautta 141 alueella.
Mitä c-alueeseen tulee, se on yleisesti tunnustettu kannattamattomaksi periferiaksi, kuten vaikka tuotannon irroittaminen kokonaistukimäärästä heti alkuun osoittaa, tai tundralla eläinmäärille tilakohtainen yläraja ja muutenkin hallinon tavoite
tasatukeen eläinyksiköissä ja hehtaareissa ja jopa perinteisesti hieman etelää suosivaa. (Tosin olosuhteiden kompensoimiseksi lähinnä etenkin kun samalla markkina-alueella.) Ja etenkin nopea reagoiminen leikkaustoimenpitein 142 tukeen yksimahaisten osalta ja siten ennakoidaan etenkin 2013 jälkeistä aikaa. Kaikki tuotanto sieltä on markkinahäirintää ja jatkossa sen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia, mutta etenkin markkinahäirintä tukieron turvin samalla markkinalueella on estettävä jatkossakin kustannusten
ollessa pitkälti samat.
Joten kyllä se on sianliha ja nimenomaan etenkin 141 aluella joka on tulevaisuuden ala jatkossa, kuten tuotannon kasvukyvystä maailmanmarkkinahinnoillakin käy ilmi. Tukitaso kun tulee vääjäämättä lähestymään nollaa jopa lähitulevaisuudessa, joten saattaa olla että pidot kuitenkin jopa paranee etenkin kun
väki vähenee etenkin tuotantopuolella...
