Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hivenen Biotalin säilöntäaineet  (Luettu 9409 kertaa)

Työmyyrä

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua  lypsylehmille?  Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.     

Arska

  • Vieras
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua  lypsylehmille?  Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.     

Ainakin täällä oli useemmassa paikassa ongelmia pari vuotta sitten. Ei toiminut. Itte biologisilla mennyt jo monta vuotta, ensin paaliin, sit siiloonkin. On niitä keskusteluja täällä monta käyty. Joku tykkää Josilacista ja joku feedtecistä. Itse kuulun jälkimmäisiin.

SKF

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua  lypsylehmille?  Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.     

Molemmat näyttääs toimiva vaikka vasta noi 7 milj kg tehtynä noilla?
Kuivaaine kannattaa varmistaa josse oo reiluste kuivaa taikka suaraa niitetystä kyse.
Neuvonta ko on nii AIV  happo orjentoitunutta nin net ei ossaa muuta aatellakka.

sirkussonni

  • Vieras
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Kaikenlaisia "pöpöjä" kokeilleena, voin suositella Kärki-agrin Sill-All aineita. Laajalla käyttöalueella ei tule säiden muutos ihan heti vastaan. Laakasiiloon ja paaliin on tällä tehty 5 vuotta, aiemmin tehtiin feedtechillä ja välillä näillä hivenen aineilla. Mielestäni hivenen aineet tukkii imusihtiä paljon enempi kuin Sill-all!!

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Pöpöistä "huonoja" kokemuksia on yleensä tullut, kun mennään happomentaliteetilla rehunteossa, ts. tiivistäminen on vähän sinnepäin ja juuriheinät raavitaan mukaan tms. Biologisilla asiat on tehtävä tarkemmin by the book, palkkioksi tulee sitten parempaa rehua kuin hapoilla tapetuista...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
hapoilla tapetuista...


***On pistänyt silmään tuo aatamin viljelemä termi "hapolla tapettu". Ihan vain mielenkiinnosta millaisia maitohappopitoisuuksia näissä biologisesti säilötyissä on?

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Pääasiassa siellä 60-80g kuivakilossa. Hapoilla en päässyt koskaan noihin lukuihin, jäätiin 30 ja 40 välille. Vaikkei se taida kertoa muusta kuin omasta ammattitaidosta :P

Biologisten puolesta puhuu moni muukin asia, hinta esimerkiksi. Ja edullinen logistiikka korjuuaikana. Käsíttelyn vaarattomuus.

Silti, jos noukinvaunulla pitäisi aumaan tehdä joskus rehua, taitaisi happo olla varmin vaihtoehto.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Sahrami

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 212
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Meillä on käytetty jo usetia vuosia Bonsilagea. Todella helppokäyttöinen ja toimintavarma. Purkin koko on ehkä noin vajaan ½ litran luokkaa, jossa jauhetta on 1/4. Lisätään puolilleen vettä, ravistetaan voimakkaasti n. 30 sek ja kaadetaan 200 l.n vesipulloon. Ei tarvii sähkövatkaimia tai muita humputtimia. Itse laitan yleensä vielä siinä vaiheessa, kun vettä valuu vielä' pulloon. Sekoittuu het tasasisesti. Joskus kattelin tuossa naapurin Delavalin mössöjä. Hiekkaista(?) jäi jämiä pullon pohjalle. Tässä ei ole ollut sellaisia ongelmia.

Säilyvyys on ihan omaa luokkaansa. Voisikoon syynä olla se, että kun maitohappo on elävä organismi, se hakeutuu niihin kohtiin siilossa, missä sitä tarvitaan. Parivuotta sitte viimeksi tehtiin yksi rehu hapolla. SIihen loppui isännänkin happointoilu. Pinnan alla oli 20-30 cm.n kerros pilaantunutta paskaa. Viereisessä Bonsilagen siilossa hyvä rehu. Painotus oli molemmissa yhtä hyvä/huono. Ketju oli noukinvaunu-etukuormaaja-traktoripolku. En jaksa muistaa, oliko jo tuolloin vakuumimuovi käytössä, mutta ei olisi kuitenkaan muuttanut lopputulosta.

Huomioitavana vielä se, että tuo Bonsilagerehu taisi silloin olla vielä ylivuotista. (2005, syöttö vuonna 2006) Maito-ja muurahaishappo 51. Ainoa silloin , mikä oli alle "suositusten, oli D-arvo (65) ja RV (12,3) Eli vanhana korjattua. Kokonaisarvosana oli kuitenkin 9.  Eikä ongelmia säilyvyydessä todellakaan silloin ollut.

Tällä jatketaan, parempaakaan ei taida olla!
Uusi pihatto tulossa - sitten kun minusta tulee lottovoittaja

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Pääasiassa siellä 60-80g kuivakilossa. Hapoilla en päässyt koskaan noihin lukuihin, jäätiin 30 ja 40 välille. Vaikkei se taida kertoa muusta kuin omasta ammattitaidosta :P

Biologisten puolesta puhuu moni muukin asia, hinta esimerkiksi. Ja edullinen logistiikka korjuuaikana. Käsíttelyn vaarattomuus.

Silti, jos noukinvaunulla pitäisi aumaan tehdä joskus rehua, taitaisi happo olla varmin vaihtoehto.

***En mäkään ole ihan noin hyvään pitoisuuteen päässyt. Nyt viimeisessä näytteessä oli 55 g/kg ka.

Hapossa puoltaa juuri käytön helppous. Noukkarin mukana kulkee 650 litraa happoa, joka jätetään täyttymään kahvitauon aikana.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Meillä on käytetty jo usetia vuosia Bonsilagea. Todella helppokäyttöinen ja toimintavarma. Purkin koko on ehkä noin vajaan ½ litran luokkaa, jossa jauhetta on 1/4. Lisätään puolilleen vettä, ravistetaan voimakkaasti n. 30 sek ja kaadetaan 200 l.n vesipulloon. Ei tarvii sähkövatkaimia tai muita humputtimia. Itse laitan yleensä vielä siinä vaiheessa, kun vettä valuu vielä' pulloon. Sekoittuu het tasasisesti. Joskus kattelin tuossa naapurin Delavalin mössöjä. Hiekkaista(?) jäi jämiä pullon pohjalle. Tässä ei ole ollut sellaisia ongelmia.

Säilyvyys on ihan omaa luokkaansa. Voisikoon syynä olla se, että kun maitohappo on elävä organismi, se hakeutuu niihin kohtiin siilossa, missä sitä tarvitaan. Parivuotta sitte viimeksi tehtiin yksi rehu hapolla. SIihen loppui isännänkin happointoilu. Pinnan alla oli 20-30 cm.n kerros pilaantunutta paskaa. Viereisessä Bonsilagen siilossa hyvä rehu. Painotus oli molemmissa yhtä hyvä/huono. Ketju oli noukinvaunu-etukuormaaja-traktoripolku. En jaksa muistaa, oliko jo tuolloin vakuumimuovi käytössä, mutta ei olisi kuitenkaan muuttanut lopputulosta.

Huomioitavana vielä se, että tuo Bonsilagerehu taisi silloin olla vielä ylivuotista. (2005, syöttö vuonna 2006) Maito-ja muurahaishappo 51. Ainoa silloin , mikä oli alle "suositusten, oli D-arvo (65) ja RV (12,3) Eli vanhana korjattua. Kokonaisarvosana oli kuitenkin 9.  Eikä ongelmia säilyvyydessä todellakaan silloin ollut.

Tällä jatketaan, parempaakaan ei taida olla!

Kärki Sil-All kannattaa kokeilla. Toinen vuosi menossa ja hakkaa kaikki yleisimmät biologiset mitä kokeiltu, kaiken lisäksi rehu on erittäin maittavaa.

Yhden kesän rehut tehtiin melkein kokonaan Hivenin aineilla, eikä tule sellaista mahtia joka minut saisi uudestaan niitä mömmöjä ostamaan.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

37peuse

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 324
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Jos kuiva-aine-% on alle 25-28, niin happo on varmin. Märissä rehuissa paskaa tulee takuuvarmasti jos biologisella tekee. Alkulämpeneminen on biologisilla voimakkaampaa, joten siilo on saatava suljettua saman vuorokauden sisällä. Kyllä biologisillakin saa asiallista rehua.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.

Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.

der bauer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 901
Vs: Hivenen Biotalin säilöntäaineet
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.

Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.

 Saksalainen DLG testaa

http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma

cosmic_cowboy

  • Vieras
ydinaseiden leviämisen estämisessä Clostridium
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.

Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.

 Saksalainen DLG testaa

http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma



Osaisko joku Suomentaa Googleakin paremmin alhaalta noiden aakkosten merkityksen?

der bauer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 901
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.

Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.

 Saksalainen DLG testaa

http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma



Osaisko joku Suomentaa Googleakin paremmin alhaalta noiden aakkosten merkityksen?

1a = parantaa vaikeasti säilöttävää rehun käymistä
1b = parantaa helposti /melko helposti säilöttävää rehun käymistä, ka<30
1c = parantaa helposti /melko helposti säilöttävää rehun käymistä, ka>30
1d = ?
2 =  parantaa aerobinen stabiilisuus (jos ilma pääsee rehuun)
3 =  vähentää puristusnesteen määrä
4a = parantaa maittavuutta, syöntikyky
4b = parantaa sulavuutta
4c mast =parantaa kasvu lihatuotannossa
4c milch = parantaa maidontuotantoa
5 = estää voihappobakteeri itiöiden lisääntymisen