Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Työmyyrä - 31.10.09 - klo:21:39
-
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua lypsylehmille? Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.
-
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua lypsylehmille? Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.
Ainakin täällä oli useemmassa paikassa ongelmia pari vuotta sitten. Ei toiminut. Itte biologisilla mennyt jo monta vuotta, ensin paaliin, sit siiloonkin. On niitä keskusteluja täällä monta käyty. Joku tykkää Josilacista ja joku feedtecistä. Itse kuulun jälkimmäisiin.
-
Kyselisin käyttökokemuksia Axcoolista ja Axfastista. Saako kyseisillä säilontäaineilla
huippurehua lypsylehmille? Itse olen tehnyt rehua vuosittain n. 1200000 kg kyseisillä säilontäaineilla kolme vuotta. Neuvontapuoli kyseenalaistaa kyseisen säilöntäaineen käytön.
Molemmat näyttääs toimiva vaikka vasta noi 7 milj kg tehtynä noilla?
Kuivaaine kannattaa varmistaa josse oo reiluste kuivaa taikka suaraa niitetystä kyse.
Neuvonta ko on nii AIV happo orjentoitunutta nin net ei ossaa muuta aatellakka.
-
Kaikenlaisia "pöpöjä" kokeilleena, voin suositella Kärki-agrin Sill-All aineita. Laajalla käyttöalueella ei tule säiden muutos ihan heti vastaan. Laakasiiloon ja paaliin on tällä tehty 5 vuotta, aiemmin tehtiin feedtechillä ja välillä näillä hivenen aineilla. Mielestäni hivenen aineet tukkii imusihtiä paljon enempi kuin Sill-all!!
-
Pöpöistä "huonoja" kokemuksia on yleensä tullut, kun mennään happomentaliteetilla rehunteossa, ts. tiivistäminen on vähän sinnepäin ja juuriheinät raavitaan mukaan tms. Biologisilla asiat on tehtävä tarkemmin by the book, palkkioksi tulee sitten parempaa rehua kuin hapoilla tapetuista...
-
hapoilla tapetuista...
***On pistänyt silmään tuo aatamin viljelemä termi "hapolla tapettu". Ihan vain mielenkiinnosta millaisia maitohappopitoisuuksia näissä biologisesti säilötyissä on?
-
Pääasiassa siellä 60-80g kuivakilossa. Hapoilla en päässyt koskaan noihin lukuihin, jäätiin 30 ja 40 välille. Vaikkei se taida kertoa muusta kuin omasta ammattitaidosta :P
Biologisten puolesta puhuu moni muukin asia, hinta esimerkiksi. Ja edullinen logistiikka korjuuaikana. Käsíttelyn vaarattomuus.
Silti, jos noukinvaunulla pitäisi aumaan tehdä joskus rehua, taitaisi happo olla varmin vaihtoehto.
-
Meillä on käytetty jo usetia vuosia Bonsilagea. Todella helppokäyttöinen ja toimintavarma. Purkin koko on ehkä noin vajaan ½ litran luokkaa, jossa jauhetta on 1/4. Lisätään puolilleen vettä, ravistetaan voimakkaasti n. 30 sek ja kaadetaan 200 l.n vesipulloon. Ei tarvii sähkövatkaimia tai muita humputtimia. Itse laitan yleensä vielä siinä vaiheessa, kun vettä valuu vielä' pulloon. Sekoittuu het tasasisesti. Joskus kattelin tuossa naapurin Delavalin mössöjä. Hiekkaista(?) jäi jämiä pullon pohjalle. Tässä ei ole ollut sellaisia ongelmia.
Säilyvyys on ihan omaa luokkaansa. Voisikoon syynä olla se, että kun maitohappo on elävä organismi, se hakeutuu niihin kohtiin siilossa, missä sitä tarvitaan. Parivuotta sitte viimeksi tehtiin yksi rehu hapolla. SIihen loppui isännänkin happointoilu. Pinnan alla oli 20-30 cm.n kerros pilaantunutta paskaa. Viereisessä Bonsilagen siilossa hyvä rehu. Painotus oli molemmissa yhtä hyvä/huono. Ketju oli noukinvaunu-etukuormaaja-traktoripolku. En jaksa muistaa, oliko jo tuolloin vakuumimuovi käytössä, mutta ei olisi kuitenkaan muuttanut lopputulosta.
Huomioitavana vielä se, että tuo Bonsilagerehu taisi silloin olla vielä ylivuotista. (2005, syöttö vuonna 2006) Maito-ja muurahaishappo 51. Ainoa silloin , mikä oli alle "suositusten, oli D-arvo (65) ja RV (12,3) Eli vanhana korjattua. Kokonaisarvosana oli kuitenkin 9. Eikä ongelmia säilyvyydessä todellakaan silloin ollut.
Tällä jatketaan, parempaakaan ei taida olla!
-
Pääasiassa siellä 60-80g kuivakilossa. Hapoilla en päässyt koskaan noihin lukuihin, jäätiin 30 ja 40 välille. Vaikkei se taida kertoa muusta kuin omasta ammattitaidosta :P
Biologisten puolesta puhuu moni muukin asia, hinta esimerkiksi. Ja edullinen logistiikka korjuuaikana. Käsíttelyn vaarattomuus.
Silti, jos noukinvaunulla pitäisi aumaan tehdä joskus rehua, taitaisi happo olla varmin vaihtoehto.
***En mäkään ole ihan noin hyvään pitoisuuteen päässyt. Nyt viimeisessä näytteessä oli 55 g/kg ka.
Hapossa puoltaa juuri käytön helppous. Noukkarin mukana kulkee 650 litraa happoa, joka jätetään täyttymään kahvitauon aikana.
-
Meillä on käytetty jo usetia vuosia Bonsilagea. Todella helppokäyttöinen ja toimintavarma. Purkin koko on ehkä noin vajaan ½ litran luokkaa, jossa jauhetta on 1/4. Lisätään puolilleen vettä, ravistetaan voimakkaasti n. 30 sek ja kaadetaan 200 l.n vesipulloon. Ei tarvii sähkövatkaimia tai muita humputtimia. Itse laitan yleensä vielä siinä vaiheessa, kun vettä valuu vielä' pulloon. Sekoittuu het tasasisesti. Joskus kattelin tuossa naapurin Delavalin mössöjä. Hiekkaista(?) jäi jämiä pullon pohjalle. Tässä ei ole ollut sellaisia ongelmia.
Säilyvyys on ihan omaa luokkaansa. Voisikoon syynä olla se, että kun maitohappo on elävä organismi, se hakeutuu niihin kohtiin siilossa, missä sitä tarvitaan. Parivuotta sitte viimeksi tehtiin yksi rehu hapolla. SIihen loppui isännänkin happointoilu. Pinnan alla oli 20-30 cm.n kerros pilaantunutta paskaa. Viereisessä Bonsilagen siilossa hyvä rehu. Painotus oli molemmissa yhtä hyvä/huono. Ketju oli noukinvaunu-etukuormaaja-traktoripolku. En jaksa muistaa, oliko jo tuolloin vakuumimuovi käytössä, mutta ei olisi kuitenkaan muuttanut lopputulosta.
Huomioitavana vielä se, että tuo Bonsilagerehu taisi silloin olla vielä ylivuotista. (2005, syöttö vuonna 2006) Maito-ja muurahaishappo 51. Ainoa silloin , mikä oli alle "suositusten, oli D-arvo (65) ja RV (12,3) Eli vanhana korjattua. Kokonaisarvosana oli kuitenkin 9. Eikä ongelmia säilyvyydessä todellakaan silloin ollut.
Tällä jatketaan, parempaakaan ei taida olla!
Kärki Sil-All kannattaa kokeilla. Toinen vuosi menossa ja hakkaa kaikki yleisimmät biologiset mitä kokeiltu, kaiken lisäksi rehu on erittäin maittavaa.
Yhden kesän rehut tehtiin melkein kokonaan Hivenin aineilla, eikä tule sellaista mahtia joka minut saisi uudestaan niitä mömmöjä ostamaan.
-
Jos kuiva-aine-% on alle 25-28, niin happo on varmin. Märissä rehuissa paskaa tulee takuuvarmasti jos biologisella tekee. Alkulämpeneminen on biologisilla voimakkaampaa, joten siilo on saatava suljettua saman vuorokauden sisällä. Kyllä biologisillakin saa asiallista rehua.
-
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.
Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.
-
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.
Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.
Saksalainen DLG testaa
http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma
-
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.
Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.
Saksalainen DLG testaa
http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma
Osaisko joku Suomentaa Googleakin paremmin alhaalta noiden aakkosten merkityksen?
-
Huippurehusta en osaa kertoa, koska näytteitä ei ole paljoa otettu ja ensimmäisestä sadosta kahtena viime vuonna osa pääsi vanhaksi sadekauden alkaessa. Kuitenkin uskallan sanoa, että kyllä niillä rehu säilyy siinä missä muillakin biologisilla. Mikä neuvontainstanssi kyseenalaistaa ja millä argumenteilla? Artturi-tilastoilla ei oikein voi osoittaa suoraan näitä asioita. Edelleen peräänkuuluttaisin esim. ammattilehtiä tekemään puolueettoman (ai niin ei se onnistu, koska KM on Kemira/Yara/tehoviljelyorientoitunut) testin. Tilakohtaisesti pitkälle meneviä päätelmiä eri aineista ei voi tehdä, koska kaikki sis. oleellisia bakteerilajeja.
Kunnolla esikuivatun säilövät kaikki. Mutta laitetaanpa peliin märkää ja vähän sokereita sis. raaka-ainetta, niin voisi eroja alkaa muodostumaan, tai sitten ei.
Saksalainen DLG testaa
http://www.guetezeichen.de/cgi-bin/gz_silier.cgi?sort=Firma
Osaisko joku Suomentaa Googleakin paremmin alhaalta noiden aakkosten merkityksen?
1a = parantaa vaikeasti säilöttävää rehun käymistä
1b = parantaa helposti /melko helposti säilöttävää rehun käymistä, ka<30
1c = parantaa helposti /melko helposti säilöttävää rehun käymistä, ka>30
1d = ?
2 = parantaa aerobinen stabiilisuus (jos ilma pääsee rehuun)
3 = vähentää puristusnesteen määrä
4a = parantaa maittavuutta, syöntikyky
4b = parantaa sulavuutta
4c mast =parantaa kasvu lihatuotannossa
4c milch = parantaa maidontuotantoa
5 = estää voihappobakteeri itiöiden lisääntymisen
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
Varmistaa säilyvyyden. Kyllähän paalirehua ilman säilöntäainetta käytetään paljonkin, mutta niille lypsykarjatilallisille, joiden maito menee Emmentaalin valmistukseen suositellaan käyttämään säilöntäaineita ja varmistamaan, ettei voihappoitiöitä pääse maitoon. Jos itiöitä on maidossa, niin juustonvalmistusprosessissa juustot pullistuvat ja reikien koko jääpieniksi, mutta niitä on paljon. Tätä juustoa ei voida käyttää elintarvikkeeksi. Ja kuluthan maksetaan tietnkin tuottaijen yhteisestä pussista.
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
Jaa-a, KV nro 11, teräsrehutornin kustannukset 210 000 eur alv 0, mahtuu n. vajaa 2000 paalia. Mikähän lienee kallista. :o
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
Jaa-a, KV nro 11, teräsrehutornin kustannukset 210 000 eur alv 0, mahtuu n. vajaa 2000 paalia. Mikähän lienee kallista. :o
Pari kytä vuatta oon pirruuttani arvuutellu josko laakasiilo kannaattas laittaa. Tänä vuanna tuli eka kerta ko korkokulut alitti muavikulun. Tosin investoontia olis sitte tarvinnu kualettaa seuraavat 62 vuatta!?
Notta "KALLISTA vai kallista? ???
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
Jaa-a, KV nro 11, teräsrehutornin kustannukset 210 000 eur alv 0, mahtuu n. vajaa 2000 paalia. Mikähän lienee kallista. :o
Pari kytä vuatta oon pirruuttani arvuutellu josko laakasiilo kannaattas laittaa. Tänä vuanna tuli eka kerta ko korkokulut alitti muavikulun. Tosin investoontia olis sitte tarvinnu kualettaa seuraavat 62 vuatta!?
Notta "KALLISTA vai kallista? ???
Aijaa? Minä sain vain 47 vuotta kuoletusajaksi kun vastaavaa laskelmaa tuossa tein.. elikkäs mun laskuopin mukaan, jos hintaero ei muutu niin olisin vasta 77 vuotias kun siiloinvestointi alkaisi tuottamaan. Jämerää?
-
Eikö tuo paalitouhu muutu sitte järjettömän kalliiksi jos muka pitää jotaki säilöntäainettaki käyttää? Ku se on muutenki jo kallein vaihtoehto..
Jaa-a, KV nro 11, teräsrehutornin kustannukset 210 000 eur alv 0, mahtuu n. vajaa 2000 paalia. Mikähän lienee kallista. :o
Pari kytä vuatta oon pirruuttani arvuutellu josko laakasiilo kannaattas laittaa. Tänä vuanna tuli eka kerta ko korkokulut alitti muavikulun. Tosin investoontia olis sitte tarvinnu kualettaa seuraavat 62 vuatta!?
Notta "KALLISTA vai kallista? ???
Aijaa? Minä sain vain 47 vuotta kuoletusajaksi kun vastaavaa laskelmaa tuossa tein.. elikkäs mun laskuopin mukaan, jos hintaero ei muutu niin olisin vasta 77 vuotias kun siiloinvestointi alkaisi tuottamaan. Jämerää?
***Paali hommia "nylkyttää" tilat jotka käyvät pankissa rahoja kääntelemässä homehtumisen pelossa.
-
[/quote]***Paali hommia "nylkyttää" tilat jotka käyvät pankissa rahoja kääntelemässä homehtumisen pelossa.
[/quote]
Tuan homman mää oo ulukoostannu pankin täteille! ;) ;D