Riitääköhän liitonpäivillä olevilta kerätyt verot kustantamaan kyseisen systeemin päivärahat.

työttömyyskassat mainostavat itseään vakuutusyhtiöinä. Unohtavat vain kertoa sen että vakuutusyhtiöt rahoittavat koko toimintansa kerätyistä vakuutusmaksuista.

Työttömyyskassat maksavat 5% ns.liitonpäivärahasta ja loput 95% tulee valtiolta. Tämä 5% tulee käytännössä myöskin valtiolta, kun AY-jäsenmaksu ja työttömyyskassan jäsenmaksu on verovähennys kelponen meno erä. Eli tulisi valtiolle paljon halvemmaksi maksaa kaikille potkut saaneille ansisidonnaista suoraan työkkärinkautta sen 500 päivää ja poistaa ay-jäsenmaksun ja kassan jäsenmaksun verovähennysoikeus.

Työttömyyskassat maksavat 5% ns.liitonpäivärahasta ja loput 95% tulee valtiolta.

Oot väärässä. Työnantajat kustantaa lähes puolet ( on tosin palkkojen sivukuluja yritysten kirjanpidossa), mutta raha tulee yrityksistä. Valtion osuus on noin 40% ja puuttuva 4.5% on sijoitustuottoja.

Emohese on väärässä väittäessään ansiosidonnaista ammattiliittojen tueksi. Työttömyyskassoihin voi kuulua olematta liiton jäsen. Tätä ei liitot tietenkään juuri huutele.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 18.05.11 - klo:06:28

Työttömyyskassat maksavat 5% ns.liitonpäivärahasta ja loput 95% tulee valtiolta.

Oot väärässä. Työnantajat kustantaa lähes puolet ( on tosin palkkojen sivukuluja yritysten kirjanpidossa), mutta raha tulee yrityksistä. Valtion osuus on noin 40% ja puuttuva 4.5% on sijoitustuottoja.

Emohese on väärässä väittäessään ansiosidonnaista ammattiliittojen tueksi. Työttömyyskassoihin voi kuulua olematta liiton jäsen. Tätä ei liitot tietenkään juuri huutele.

Eikös työnantajan osuus makseta ensin valtiolle ja valtio tilittää sen niille jotka on OIKEUTETTU ansiosidonnaiseen. Ansiosidonnaisen poistamisella ja työnantajamaksujen ennallaan pitämisellä valtio voisi rahoittaa vaikka Kreikan budjetti alijäämää.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 18.05.11 - klo:06:28

Työttömyyskassat maksavat 5% ns.liitonpäivärahasta ja loput 95% tulee valtiolta.

Oot väärässä. Työnantajat kustantaa lähes puolet ( on tosin palkkojen sivukuluja yritysten kirjanpidossa), mutta raha tulee yrityksistä. Valtion osuus on noin 40% ja puuttuva 4.5% on sijoitustuottoja. Emohese on väärässä väittäessään ansiosidonnaista ammattiliittojen tueksi. Työttömyyskassoihin voi kuulua olematta liiton jäsen. Tätä ei liitot tietenkään juuri huutele.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksatus on työnantajien, 49,5 %, ja valtion, 40 %, maksamaa, 5,5 % maksusta rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.
+
Ns. liiton kassojen jäsenyys ei ole, ei voikaan olla, sidottu liiton jäsenyyteen... ja onhan vielä se täälläkin kovasti mainostettu    YTK.

Eikös työnantajan osuus makseta ensin valtiolle ja valtio tilittää sen niille jotka on OIKEUTETTU ansiosidonnaiseen.

Ei.

Eikös työnantajan osuus makseta ensin valtiolle ja valtio tilittää sen niille jotka on OIKEUTETTU ansiosidonnaiseen. Ansiosidonnaisen poistamisella ja työnantajamaksujen ennallaan pitämisellä valtio voisi rahoittaa vaikka Kreikan budjetti alijäämää.

ei. Työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua, jolla ko. osuus rahoitetaan. Maksu menee vakuutusyhtiöiden kautta työttömyysvakuutusrahastoon...

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 18.05.11 - klo:08:30

Eikös työnantajan osuus makseta ensin valtiolle ja valtio tilittää sen niille jotka on OIKEUTETTU ansiosidonnaiseen. Ansiosidonnaisen poistamisella ja työnantajamaksujen ennallaan pitämisellä valtio voisi rahoittaa vaikka Kreikan budjetti alijäämää.

ei. Työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua, jolla ko. osuus rahoitetaan. Maksu menee vakuutusyhtiöiden kautta työttömyysvakuutusrahastoon...

Voi olla. On nimittäin pitkä aika siitä kun olen viimeiksi näitä SOSIALISTI PUOLUEEN puoluetukia tilitellyt. Meilä on saanut työntekiä itse maksella puolue jäsenmaksunsa jos on hallunut.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 17.05.11 - klo:18:50

Ansiosidonnaisuus on oikeastaan järjestelmä, jossa veronmaksajien rahoilla maksetaan ammattiliittojen jäsenille parempaa työttömyysturvaa kuin muille suomalaisille, näin taataan se että kaikki ovat jonkun liiton jäseniä ?

Kaikki väiitämät ovat perättömiä.

Sanotaan sitten, että jonkun liiton kassa jäseniä, tosin onhan se yksityinenkin kassa olemassa, en vaan nyt muista sen nimeä, en sitten millään ...
Muistaakohan joku toinen mahdollisesti ?

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 17.05.11 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 17.05.11 - klo:18:50

Ansiosidonnaisuus on oikeastaan järjestelmä, jossa veronmaksajien rahoilla maksetaan ammattiliittojen jäsenille parempaa työttömyysturvaa kuin muille suomalaisille, näin taataan se että kaikki ovat jonkun liiton jäseniä ?

Kaikki väiitämät ovat perättömiä.

Sanotaan sitten, että jonkun liiton kassa jäseniä, tosin onhan se yksityinenkin kassa olemassa, en vaan nyt muista sen nimeä, en sitten millään ... Muistaakohan joku toinen mahdollisesti ?

Mä muistan     
=
http://www.ytk.fi/

 *** Tää ansiosidonnainen työttömyysturva on tosin pientä verrattuna siihen mitä on työeläkejärjestelmä. Siinähän myös on tosi hyvä voittokerroin sijoitetulle rahalle,duunarille. Voidaankin puhua ihan oikeasta syövästä Isänmaan kannalta. Ja perusteet on ihan yhtä ontot kuin työttömyysturvassa. Kertakaikkiaan hävettää kun tietää ettei suurin osa kansasta edes tiedä asioiden oikeaa laitaa. Luulevat itse eläkkeensä maksaneen.

 *** Tää ansiosidonnainen työttömyysturva on tosin pientä verrattuna siihen mitä on työeläkejärjestelmä. Siinähän myös on tosi hyvä voittokerroin sijoitetulle rahalle,duunarille. Voidaankin puhua ihan oikeasta syövästä Isänmaan kannalta. Ja perusteet on ihan yhtä ontot kuin työttömyysturvassa. Kertakaikkiaan hävettää kun tietää ettei suurin osa kansasta edes tiedä asioiden oikeaa laitaa. Luulevat itse eläkkeensä maksaneen.

Eläkejärjestelmissä kuilu palkansaaja- ja yrittäjäeläkkeiden välillä OLI aikamoinen: (oikaistu by Paalaaja)


Palkansaajan eläke muodostuu 10 viimeisen työvuoden palkkatulon perusteella.

Sen sijaan yrittäjäeläkkeet (YEL ja MYEL) määräytyvät koko työuran kertymästä. Toisin sanoen vaikka ansiotaso ja tulokehitys olisi läpi työuran sama, saa yrittäjäeläkeläinen selkeästi alemman eläkkeen tämän määräytymisperusteen erilaisuuden johdosta.

Palkansaajan eläke muodostuu 10 viimeisen työvuoden palkkatulon perusteella.

Hölöhölö.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 18.05.11 - klo:13:52

Palkansaajan eläke muodostuu 10 viimeisen työvuoden palkkatulon perusteella.

Hölöhölö.

Ehkäpä hölölöo voisi meille avata asiaa?

Sitä odotellessa:

Perussääntö

Esimerkiksi voimme ottaa 40 vuotta 2000 euron kuukausipalkalla työskennelleen henkilön, joka aloitti työnteon 25-vuotiaana. Ikävälillä 25 - 53 hänen ansioistaan karttuu 1,5 prosenttia vuodessa, 53 - 62-vuotiaana 1,9 prosenttia, ja viimeiset kaksi työvuottaan hän kartuttaa työeläkettään 4,5 prosentilla vuodessa. Voimme havainnollistaa hänen eläkettään ajattelemalla, että näistä työvuosista ja karttumista eläkeprosentiksi kertyy yhteensä 70 prosenttia. Tuosta 2000 euron kuukausipalkasta, josta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu, se merkitsisi noin 1400 euron eläkettä.

http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39062

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 18.05.11 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 18.05.11 - klo:13:52

Palkansaajan eläke muodostuu 10 viimeisen työvuoden palkkatulon perusteella.

Hölöhölö.

Ehkäpä hölölöo voisi meille avata asiaa? Sitä odotellessa:
Perussääntö
Esimerkiksi voimme ottaa 40 vuotta 2000 euron kuukausipalkalla työskennelleen henkilön, joka aloitti työnteon 25-vuotiaana. Ikävälillä 25 - 53 hänen ansioistaan karttuu 1,5 prosenttia vuodessa, 53 - 62-vuotiaana 1,9 prosenttia, ja viimeiset kaksi työvuottaan hän kartuttaa työeläkettään 4,5 prosentilla vuodessa. Voimme havainnollistaa hänen eläkettään ajattelemalla, että näistä työvuosista ja karttumista eläkeprosentiksi kertyy yhteensä 70 prosenttia. Tuosta 2000 euron kuukausipalkasta, josta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu, se merkitsisi noin 1400 euron eläkettä.

http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39062

Tossahan se on sun klipissäs koko homma... et sä osaa lukee... vai et sä vaa kässää... tai hällä ja väliä.

Lainaus käyttäjältä: Aimo Jortikka - 18.05.11 - klo:13:21

 *** Tää ansiosidonnainen työttömyysturva on tosin pientä verrattuna siihen mitä on työeläkejärjestelmä. Siinähän myös on tosi hyvä voittokerroin sijoitetulle rahalle,duunarille. Voidaankin puhua ihan oikeasta syövästä Isänmaan kannalta. Ja perusteet on ihan yhtä ontot kuin työttömyysturvassa. Kertakaikkiaan hävettää kun tietää ettei suurin osa kansasta edes tiedä asioiden oikeaa laitaa. Luulevat itse eläkkeensä maksaneen.

Eläkejärjestelmissä kuilu palkansaaja- ja yrittäjäeläkkeiden välillä OLI aikamoinen: (oikaistu by Paalaaja)


Palkansaajan eläke muodostuu 10 viimeisen työvuoden palkkatulon perusteella.

Sen sijaan yrittäjäeläkkeet (YEL ja MYEL) määräytyvät koko työuran kertymästä. Toisin sanoen vaikka ansiotaso ja tulokehitys olisi läpi työuran sama, saa yrittäjäeläkeläinen selkeästi alemman eläkkeen tämän määräytymisperusteen erilaisuuden johdosta.

Ne eläkemäksutkin tilittää työnantaja, kun nämä ay-politrukit on saaneet Suomalaisen duunarin uskomaan olevansa "uus avuton".