• Tavallinen aihe

Aihe EUROP  (Luettu 20618 kertaa)

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: EUROP


             Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä.
.
.
.

                   Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen.  Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta.
.

^samaa mieltä tuosta ensimmäisestä asiasta.

^^Onko sulla Landehande jokin teoria siitä miksi tuo rygja ei ole sen laajemmalle käytössä levinnyt, vaikka on Suomeen jo vuosikymmeniä sitten tuotu? Joissain piireissä sen uhotaan olevan texelin veroinen liharotu. Välillä on käynyt mielessä hankkia muutama verrokkiryhmäksi tähän itselleni, mutta mitäpä sitä semmoisia syrjähyppyjä tekemään, jos voi kokeneemman lampurin näkemyksistä sivistystä ammentaa :D

          Aivan varmasti rygja on hyvin kasvava, ruho-ominaisuuksiltaan hyvä, mutta herkästi rasvoituva. Sitä kiusaa en enää ottaisi itselleni.  Urani liharotuvaiheen alkupuolella tuli kokeiltua kaikkea ja myös kyseltyä. Omat ja muiden kokemukset ovat tuon rasvoitusherkkyyden takia negatiiviset. Kollega naapurissa osti ensimmäiset texelpuolikkaat minulta parikymmentä vuotta sitten ja on päässyt paljon helpommalla kun uskoi kerralla texelin parempiin laatuominaisuuksiin. Saahan texelinkin rasvoittumaan, mutta myös helpommin hallintaan.   Voithan kokeilla, mutta  älä heti kovin isolla määrällä ja rahallisella panostuksella. Downilla melkein sama rasvaominaisuus. Dorset aika mitätön liharoduksi, ei anna suomenlampaalle kovin paljoa (tarpeeksi) lisäarvoa.  Lisäksi em roduilla on Suomessa kovin pieni geneettinen populaatio. Downeja mulla oli 25 uuhta ja pässi, rygjoja neljä uuhta  (ei pässiä) sekä dorsettia yksi pässi risteytykseen.  Vieläkin pukkaa ulos merkkejä näistä roduista vaikka ovatkin kaukana takana.

jeep

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15425
Vs: EUROP
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silmää.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.

             Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.

          Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
          Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen.  Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
        Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.

Holman_Hurja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 135
Vs: EUROP
Landehande,eiköhän se mun kokeiluvaihe ala kans olla takanapäin ja varsin selkeänä mielessä mitä haluan :D

Se on teku <3  :-*

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: EUROP
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silm&#228;&#228;.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.

             Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.

          Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
          Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen.  Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
        Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.

      http://koti.phnet.fi/juhmoi/lehmat.htm
      Tuolla on sulle mallia karvakorvista, jos keskittyisit tuommoisiin ja niihin perästätyönnettäviin karjakoiriin. Jos jättäisit äijät keskustelemaan.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: EUROP
Landehande,eiköhän se mun kokeiluvaihe ala kans olla takanapäin ja varsin selkeänä mielessä mitä haluan :D

Se on teku <3  :-*


    Mun miälestän helpommalla pääset.  :)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4896
Vs: EUROP
Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa karitsointiaikaan?

Sikiävyyttä en pidä ongelmana, kun ei tutita. Jos joku nelosista hiipuu, niin armeliaasti vasaralla kopautus siinä vaiheessa, kun ei vielä tule syytettä eläinrääkkäyksestä. Toka keväänä tutitettiin pari ja todettiin, että oli viimeinen kerta. Toki ohimenevästi autetaan jotakuta, mutta jos kolmatta päivää vaatii tuttia, niin pois. Tämä on sitten erotettava satunnaisesta vastasyntyneelle letkutettavasta glukoosista.

Sikiävyyteen voi vaikuttaa aika lailla myös astutusajan ruokinnalla, meillä ei anneta mitään herkkuja silloin, pikemminkin päinvastoin. Keskikaritsaluku ensikoita lukuunottamatta on aika lähellä kolmea, nelosia tulee ykkösprosentteja näistä vanhemmista. Kun vaan pääsee siitä, että "jokainen karitsa on arvokas" -ajattelusta vaan laskee vähän tuntipalkkaakin.

Petri

jeep

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15425
Vs: EUROP
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silm&#228;&#228;.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.

             Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.

          Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
          Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen.  Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
        Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.

      http://koti.phnet.fi/juhmoi/lehmat.htm
      Tuolla on sulle mallia karvakorvista, jos keskittyisit tuommoisiin ja niihin perästätyönnettäviin karjakoiriin. Jos jättäisit äijät keskustelemaan.
Vastauksesi pitää sisällään suurta epävarmuutta, onko joku hätä ?
   
Kylläpä kolahti "äijälle", siinähän oli vain laulava possu ja määkivä lammas.  :D

Viimeksi muokattu: 15.10.09 - klo:13:38 kirjoittanut jeep

Holman_Hurja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 135
Vs: EUROP
 :o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?

Innolla odotan europpeja nyt sitten tämän aamuisesta teurasporukasta ;). Kymmenen aikansa elänyttä suomenlammasuuhta nilkutti vehreämmille laitumille teskeleitten tieltä. Otin kuitenkin niistä parhaat palat takaisin jo (kuvalinkki alla), lopulla elukalla saa nyt teurastamo tehdä mitä parhaimmaksi näkee. Toivottavasti mulla ei kuitenkaan koiteta maksattaa mitään ongelmajätekuluja ???

http://kuvablogi.com/nayta/2311134/

Pääsin siis minäkin vähän äijäilemään mäiskimällä suolaa aidoille suomenlammastaljoille  ;D On siis annettava tunnustusta tälle alkuperäisrodulle sen verran, että taljat ovat hauskanvärisiä ja nättejä. Käyttöä ne eivät tosin kestä minun  kokemusteni mukaan lähellekään niin hyvin kuin kunnon texelin talja, mutta voihan niitä varmaan jossain koristeena pitää  ::) ???

jeep

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15425
Vs: EUROP
:o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?




Kyllä pysyy, talvirenkaat alla.  ;D

Holman_Hurja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 135
Vs: EUROP
:o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?




Kyllä pysyy, talvirenkaat alla.  ;D

kyllä sun sitten kelpaa!!

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: EUROP

Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa karitsointiaikaan?

           **Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä, säilörehu riittää. Sikiöitä on kuitenkin vähemmän kuin sl:lla.  Aloitetaan väkirehun antaminen poikimisen jälkeen. Tämä varsinkin ensikoilla. Näin poikimiset ovat ihan normaalit poikkeuksineen. Karitsat kyllä lähtevät solakampinakin kasvamaan reipasta vauhtia teuraiksi. Mulla alkaa olla kaikki emot täystekuja 250 kpl, eikä elukkalääkäri ole käynyt vuosikausiin poikima-aikana. Utaretulehdusepidemiaakaan ei ole ollut. Ne ovat olleet sellaista huomaamatonta tyyppiä, jolle ei sitten voi mitään.
           Poikimaongelmien takia ei tekua kannata syrjäyttää. Enemmän mielestäni oli ongelmia suomenlampaan monisikiöistiineyksissä, kun niitä oli sikinsokin ja poikittain tulossa.

Sikiävyyttä en pidä ongelmana, kun ei tutita. Jos joku nelosista hiipuu, niin armeliaasti vasaralla kopautus siinä vaiheessa, kun ei vielä tule syytettä eläinrääkkäyksestä. Toka keväänä tutitettiin pari ja todettiin, että oli viimeinen kerta. Toki ohimenevästi autetaan jotakuta, mutta jos kolmatta päivää vaatii tuttia, niin pois. Tämä on sitten erotettava satunnaisesta vastasyntyneelle letkutettavasta glukoosista.

      ***Annan minäkin apupulloa jos katson tilanteen aukeavan sillä. Muuten tulee myös vasaraa.

Sikiävyyteen voi vaikuttaa aika lailla myös astutusajan ruokinnalla, meillä ei anneta mitään herkkuja silloin, pikemminkin päinvastoin. Keskikaritsaluku ensikoita lukuunottamatta on aika lähellä kolmea, nelosia tulee ykkösprosentteja näistä vanhemmista. Kun vaan pääsee siitä, että "jokainen karitsa on arvokas" -ajattelusta vaan laskee vähän tuntipalkkaakin.

       ****Juu, ihan olen samaa mieltä tuosta ajankäytöstä. Tekuille taas saa enemmän karitsoita flussaamalla.  Koita ensin puolitexelemoja pienemmällä porukalla, niin saat tuon ympärivuotisuudenkin paremmin pidettyä.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4896
Vs: EUROP

*Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se *on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa *karitsointiaikaan?

           **Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä,

Nyt meni vastauksesi vähän huti kysymyksen (vaikka olikin juuri sitä, mitä olen kuullut). Mutta ongelmaa ovat texel-pässin isot karitsat suomenlammasemolla. Se on se, mistä olen kuullut ongelmaa. Siis tämä risteytyksen ensimmäinen (?) vaihe.

Jokos se kolleegasi antaisi vielä kokemuksia siitä, milloin aikaisintaan/viimeistään texel-emoa voi menestyksellä astuttaa?

Petri

PS. tänään sähkärini oli töissä lampolassa, hän on juuri tämä, joka sai molemmat Pelson pässihuutokaupan elävä-europ -arvostelussa U-luokkaan. Eli sielläkin on potentiaalia, kun vaan jaksaa valita ja ruokkia.

Varsinkin sl-porukassa on yhä niitä, jotka ihailevat "kuinka vähällä se tulee toimeen". Ja teurastamo "kiittää".

Holman_Hurja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 135
Vs: EUROP
^ meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia suomenlammasuuhilla synnytellä tekuisän karitsoita. Viime syksyn astutuksissa oli mukana myös jonkin verran sl-ensikoitakin, vaikka suurin osa olikin jo aiemmin poikineita. Itse ruokin sen ryhmän aika voimakkaasti, koska olin melko varma ettei siinä porukassa ykköskaritsoja kuitenkaan nähdä vaan eväät jakautuvat 2-4 sikiölle. Hyvin meni kokojen puolesta, sl-mammojen monikkopoikimiset aiheuttivat enemmän päänvaivaa, mutta eläinlääkäreitä ei meillä ole toistaiseksi poikimisten takia tar*****. Eli tällä lyhyellä kokemuksellani en näe ongelmaa suomenlampaan astuttamisella tekupässillä. Uskallan jopa hiukan yllyttää siihen  ;)

Toi tekumammojen tiinehtyvyysjuttu on sellainen, että meilläkin on syntynyt juhannuskaritsa ja toverillani karitsoita tullut vielä heinäkuussakin. Tekumammojeni joukossa on varmaan puolet syntynyt tammikuussa. Meillä ei kyllä yritetäkään ympärivuotista karitsointia saada aikaiseksi, mutta aina se on kiinnostavaa kuulla muitten kokemuksia aiheesta!

Se on kyllä harmi, etten päässyt itse sinne huutokauppaan!!

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: EUROP

*Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se *on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa *karitsointiaikaan?

           **Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä,

Nyt meni vastauksesi vähän huti kysymyksen (vaikka olikin juuri sitä, mitä olen kuullut). Mutta ongelmaa ovat texel-pässin isot karitsat suomenlammasemolla. Se on se, mistä olen kuullut ongelmaa. Siis tämä risteytyksen ensimmäinen (?) vaihe.

*Juu, tosiaan hiukka huti meni, mutta en muista aikoinaan kun ihan suomenlampaista aloitin risteyttää, että vanhemmilla uuhilla olisi ollut mitenkään erityisen suuria ongelmia. Siis nykyuuhieni pohjalla on sl.

Jokos se kolleegasi antaisi vielä kokemuksia siitä, milloin aikaisintaan/viimeistään texel-emoa voi menestyksellä astuttaa?

**Ujo mies, mutta pitää herätellä textarilla.

Petri



Varsinkin sl-porukassa on yhä niitä, jotka ihailevat "kuinka vähällä se tulee toimeen". Ja teurastamo "kiittää".

**Valitettavasti.

tn

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15
Vs: EUROP
Texelin tiinehtyminen on aika mystistä. Uusimmassa Luomu-lehdessä Samuli Näri kuitenkin toteaa muutoksen uuhen elämässä saavan aikaan kiiman. Tämä selittäisi tapauksen parin vuoden takaa. Laskin tammikuussa poikineita ja jo vieroitettuja uuhia tilanpuutteen takia huhti-toukokuun vaihteessa laitumelle. Ne ruokittiin vielä paalirehulla. Lisäksi pistin myös pässit samalle laitumelle, koska texelhän ei tule toukokuussa tiineeksi. No syksyllä suurin osa näistä noin kuudestakymmenestä uuhesta poiki.  Yleensä tekut tulevat hyvin tiineeksi elokuulta jonnekin helmikuulle. Kai. Tai sitten ei.

Sitten texel-pässin käyttöön sl-uuhilla. Kaksi vuotiailla ei ole poikimisvaikeuksia, mutta vuosikkailla,niin sl. kuin tex.emillä ykköskaritsat voivat olla hankalia jos uuhet ruokkii kunnolla. Niukalla ruokinnalla taas kaksoset ovat mielestäni turhan pieniä. Viime syksynä kokeilin ruotsalaisia turkislampaita isäpässeinä. Poikimiset olivat helppoja, mutta teuraslaatu paljon huonompi. Tänä vuonna aionkin skannauttaa vuosikasuuhet ja ruokkia ykkösten ja kakkosten emät eri ryhmissä. Toinen vaihtoehto olisi astuttaa emot ensimmäisen kerran vasta puolitoista vuotiaana.

Ja sitten takaisin kaappiin.