Agronet
Keskusteluaiheet => Lampaat ja vuohet => Aiheen aloitti: landehande - 04.10.09 - klo:07:43
-
Melkein viimeisä teuraslampaita viedään lahtiin. Laatuluokat ovat olleet tänä syksynä aika kohdallaan. Rasvoittumista ei juuri ole esiintynyt tähän asti.
Mitenkä muilla lampureilla?
-
Europ kunnossa, mutta rasvaa liikaa. Teuraspainot myös aika korkeat (keskim. 24kg), joten johtuneeko tuosta? ???
-
Europ kunnossa, mutta rasvaa liikaa. Teuraspainot myös aika korkeat (keskim. 24kg), joten johtuneeko tuosta? ???
Ravsvoitusherkkyys kyllä suurenee painon myötä. Sapuska myös vaikuttaa. Tässä kollegan kanssa
kylvetää enempi valkoapilaa laitumeen. Viljaa ei ollenkaan teuraille kesä-syksyllä.
-
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/70187-maailman-kallein-lammas
Pässillä saa olla hintaa, muttei koiralla. :D
-
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1728679
Tai no joo. Ruotsista kyllä voisi saada halvemmalla ja vielä valmiiksi koulutetun. ;D
Ps. Eikös nuo koirat niitä lampaita suojele ja vartioi ?
-
Paljonko valkoapilaa kylvätte ja mitä lajiketta?
-
Paljonko valkoapilaa kylvätte ja mitä lajiketta?
Valkoapilaa on saanut eri lajikkeita kovin hintsusti. Luomuna vielä kapeammin. Sonjaa on ollut myytävänä ja se toimii ihan hyvin. Esim kylvin uuden nurmen päälle keväällä kolme kiloa Unia Ideal-suorakylvökoneella ja heinäkuussa oli jo mukavasti syötävää. Apilat eivät täällä toipuneet talvesta kunnolla.Valkoapila rönsyilee reippaasti. Erinomainen laidunkasvi.
Kylväminen tai oikeastaan kylvökoneen säätö on hiukan vaikeaa. Pitäis kaikki siemenerät ajaa koekaukalon kautta. Siemeniä menee yleensä + - jotakin. Muta näyttää tuo kolme kiloakin riittävän.
Apiloita säädän menemään nurmikasvien seassa yleensä 5-7 kiloa ja sitten tuo + - jotakin. Alsiketta, punaa ja valkoa. Usein sekoituksena niitäkin.
-
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
-
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
Minulla ei ole enää suomenlampaita. Toisaalta kaikissa uuhissani on suomenlammas takana, koska vain tekupässeja vaan on ostettu. Koekiluja oli muitakin: rygja. doset, oxford down. Kaikkia näitäkin saattaa olla joillakin takana. Texelpitoisuuskin alkaa olla sata prosenttia jokseenkin kaikilla. Loimaanseutulaista D-linjaakin on jo suurimmalla osalla uuhista, joillakin jo kolmea eri D:tä ja ensi kevään vuosikkaitten karitsoilla neljättä.
Ymmärrän tuon suomenlammaskasvatuksen alkuperäisrotutuen kannalta. Sikiävyyttäkin voi liharoduilla nostaa flussauksella. Maku texelin lihassa on yhtä ylivertainen. Luonteestakin voi olla kahta mieltä. Poikimavaikeudet tekuilla voi välttää tiineysajan lopun ruokinnalla, ensikoillakin. Tuo tukeva pää ei mielestäni ole näin mikään ylivoimainen este. Näillä perusteilla en itse tarvitse enää suomenlammasta. Tekuista tulee niin mairettelevia laatulistoja. Kun tukkureilta asti teurastamon välityksellä tulee kehuja, niin on hauska jatkaa valitulla linjalla.
Valitettavasti mulla tätä rotua ja jälkeläisiä ei enää ole. Olisikohan Pelson vankilassa. Nehän eivät kai lopettaneetkaan eläinten pitoa. Tuloslistoilla Pelsossa ollut pässini roikkui pitkään vielä vaikka itse olin valinnut toisen rodun. Suomenlampaalla oli suuntani lihakkuuden parantaminen. Taisin onnistuakkin, mutta paloitellessani risteytyskaritsoita silmäni avautuivat. Melkoinen määrä lihaa on ollut puukkoni käsittelyssä ja aina on ollut sama tulos. Näillä D-linjalaisilla alkaa olla jo mahtavat kinkut ja fileet.
Suomenlammasuuheja ja -pässejä käytin 10 vuotta. Nyt on texelpässejä ollut käytössä 20 v.
-
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
Oletko kokeillut muita rotusekoituksia. Suipponenäisiä rotujahan on muitakin. Ruåtsalainen turkislammas menee nenänsä puolesta vaikka neulansilmän läpi.
Tanskasta tuodut texel-geenit ovat parantaneet mukavasti lampaiden lihakkuutta. Samoin kuin ruåtsintuontikoirat omalla alallaan. Ovathan ruåtsalaiset ja tanskalaiset meitä paljon edellä näissä kultuurin osa-alueissa. Kummallista, että jotkut lyövät tälläisen kehittämisen aivan myttyyn. Missä lienee tälläiseen syy? Tässä kaveri, jonka vertaista paimenta Suomessa ei koskaan ole ollut, eikä tule olemaan lähellekkään: http://www.mosse.se/ Harmi, ettei häntä voi tuoda pysyvästi tänne.
-
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
Oletko kokeillut muita rotusekoituksia. Suipponenäisiä rotujahan on muitakin. Ruåtsalainen turkislammas menee nenänsä puolesta vaikka neulansilmän läpi.
Tanskasta tuodut texel-geenit ovat parantaneet mukavasti lampaiden lihakkuutta. Samoin kuin ruåtsintuontikoirat omalla alallaan. Ovathan ruåtsalaiset ja tanskalaiset meitä paljon edellä näissä kultuurin osa-alueissa. Kummallista, että jotkut lyövät tälläisen kehittämisen aivan myttyyn. Missä lienee tälläiseen syy? Tässä kaveri, jonka vertaista paimenta Suomessa ei koskaan ole ollut, eikä tule olemaan lähellekkään: http://www.mosse.se/ Harmi, ettei häntä voi tuoda pysyvästi tänne.
ISDS
http://www.isds.org.uk/
Sukutauluissa koirien nimen takana on ISDS
http://www.mosse.se/hundar.htm
Ihan ok tuo teidän yritys, mutta kun muistatte pitää ne tosi asiat muistissa että lammaskoirat ja karjakoirat eivät ole sama asia. lammaskoira roduista ei saa, cowdog/cattle doggia tekemälläkään, kuin myös toisin päin . Noin selvänä minä noiden eron näen.
Kannattaa katsoa peiliin ennen kuin rupeaa väittämään että: "Kummallista, että jotkut lyövät tällaisen kehittämisen aivan myttyyn". Oikeasti ei kukaan jaksa edes miettiä mitä te teette, nuo houreet jostain suunnilleen "salaliitosta" teidän myttyyn lyömisestä rupeaa jo kuulostamaan vainoharhaisten houreilta.
Niin se metsä vastaa, kuin sinne huutaa.
Ps. Olettaisin.
-
Taidat höyrytä oman pääsi houreista. ;D ;D ;D
Katsoppas tuolta: http://koti.phnet.fi/juhmoi/koiramme.htm
Siellä kaveri paimentaa bordereilla nautoja ja tuskin ovat erityisesti mainitsemiasi sortteja; yksi vetämiseen, yksi työntämiseen ja yksi pyörimiseen muuten vain.
-
Taidat höyrytä oman pääsi houreista. ;D ;D ;D
Katsoppas tuolta: http://koti.phnet.fi/juhmoi/koiramme.htm
?
-
>>>Kannattaa katsoa peiliin ennen kuin rupeaa väittämään että: "Kummallista, että jotkut lyövät tällaisen kehittämisen aivan myttyyn". Oikeasti ei kukaan jaksa edes miettiä mitä te teette, nuo houreet jostain suunnilleen "salaliitosta" teidän myttyyn lyömisestä rupeaa jo kuulostamaan vainoharhaisten houreilta.
*Ketkä te ??. Minä ja koiraniko vai?? Jos salaliittoteoriat ovat osa arkipäivääsi, niin ota yhteyttä: http://www.tukihenkilo.fi/
-
>>>Kannattaa katsoa peiliin ennen kuin rupeaa väittämään että: "Kummallista, että jotkut lyövät tällaisen kehittämisen aivan myttyyn". Oikeasti ei kukaan jaksa edes miettiä mitä te teette, nuo houreet jostain suunnilleen "salaliitosta" teidän myttyyn lyömisestä rupeaa jo kuulostamaan vainoharhaisten houreilta.
*Ketkä te ??. Minä ja koiraniko vai?? Jos salaliittoteoriat ovat osa arkipäivääsi, niin ota yhteyttä: http://www.tukihenkilo.fi/
????
-
Mitenkä tämä koirajuttu nyt tänne lihanlaatuketjuun putkahtikaan! Joku sekopäinen häiriö.
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
Oletko pitkäänkin ollut alalla, kun olet saanut maistaa texelin erinomaisista teuraslaatulistoista ja sitten haikailet suomenlampaiden perään???? Tuo villilammasta lähellä oleva rotu saisi kuolla lähelle sukupuuttoa. Niin paljon se haittaa kotimaisen laatulihan brändittämistä. Sen kusinen villan- ja riistanmakukaan ei vastaa laatutexelin her*****suutta. Sitä ei paranna mehevä luomuapilalaidunkaan. Varsinkin muutamaa koirien juoksuttamaa värillistä sl:ää pitävät pilaavat koko alan maineen.
-
Sen kusinen villan- ja riistanmakukaan ei vastaa laatutexelin her*****suutta. Sitä ei paranna mehevä luomuapilalaidunkaan.
On se hyvä, että joku tietää, miten maailma pitäisi järjestää: landehande diktaattoriksi :o, joutavat keskustelupalstat muutettakoon Totuuden torviksi!
Petri
Ps. anteeksi, mutta tuohon provoon oli vaikea olla tarttumatta.
-
Sen kusinen villan- ja riistanmakukaan ei vastaa laatutexelin her*****suutta. Sitä ei paranna mehevä luomuapilalaidunkaan.
On se hyvä, että joku tietää, miten maailma pitäisi järjestää: landehande diktaattoriksi :o, joutavat keskustelupalstat muutettakoon Totuuden torviksi!
Petri
Ps. anteeksi, mutta tuohon provoon oli vaikea olla tarttumatta.
Tarkoitus tosiaan oli provosoida hieman keskustelua. Kun riittävästi väkevöittää tekstiä, niin opponentit saattavat lähteä liikkeelle. Olisit nyt edes hiukan pistänyt tekstiä miten suomenlammastalous on kehittynyt ja vastaa ajan haasteisiin, vaikkapa nyt ruho- ja rasvaluokkia. Olen ollut sieltä linjalta jo kohta parikymmentä vuotta pois. Onko kehitystä tapahtunut Pontuksen jälkeen? Vai oletko provosta samaa mieltä?
Suomenlammaspuolella on eräs valokuvausta harrastava lampuri saanut paljon julkisuuteen juttua, että sl:n liha on jotenkin huomattavasti erinomaisempaa kuin muut. Jos nyt edes saataisiin tämä makuasia tasapainoon rotujen välillä, jotta uudet tulevat tuottajat eivät miettimättä harhautuisi eri vaihtoehdoista vain yhteen sl:een. Itseäni jymäytettiin tässä rotuasiassa aluksi harhateille kovin vahvojen mielipiteiden avulla. Silmät avautuivat vasta uusien omien kokemusten kautta ja nyt olen eri vaiheiden kautta päätynyt tuottamaan texellihaa, joka saavuttaa helposti hyviä painoja, laatuluokkia ja rasvapitoisuuksia.
Tämä alkuperäisrotutuki kovasti vinouttaa asiallista lampaanlihan tuotantoa. Jos nyt päästäisiin
pikku provon jälkeen ihan keskusteluun.
-
...edes hiukan pistänyt tekstiä miten suomenlammastalous on kehittynyt ja vastaa ajan haasteisiin, ... sl:n liha on jotenkin huomattavasti erinomaisempaa kuin muut...
Tämä alkuperäisrotutuki kovasti vinouttaa asiallista lampaanlihan tuotantoa...
Naapurikylässä on parhaat pässit jo huutokaupan elävä-europissa U:ssa. Elopainot nelikuisina päälle 50 kg. Ei onnistu vielä meillä, vaikka yksi pässi sieltä pari vuotta sitten meillä olikin.
Eiköhän kaikki kotimainen lampaanliha ole erinomaista!
Jonkinlainen alkuperäisrotutuki on mielestäni paikallaan, ihan geneettisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ei se meilläkään täysin vaikka vaikutusta ole, vaikka kolmiroturisteytystäkin koko ajan pohditaan, siis findorset x texel -kuviota. Pohjoisessa syysruuhkaan nyt on ihan turha kuvitella saavansa lampaita teurastamolle, siksikin meillä on suomenlampaita (voisi olla tietty noita em. risteytyksiäkin).
Juuri kävin auttamassa taas yhden maailmaan, näistä on tarkoitus yrittää pääsiäismarkkinoille. Eli pyrimme täyttämään niitä aukkoja, joihin ns. liharoduilla on vaikea tehdä tarjontaa.
Itse kohtuullisen tuoreena lampurina yhä hämmästelen, millaista tunteen paloa tämä rotukysymys aiheuttaa. Elikoitahan ne vain on. Strategioita on monenlaisia, me koetamme pärjätä "ei-sesonkitarjonnalla", mihin itse asiassa tämä maisemalaidunnuskin sopii hyvin, kun ei tarvitse kesällä optimoida kuin osaporukan laitumia.
Petri
-
...edes hiukan pistänyt tekstiä miten suomenlammastalous on kehittynyt ja vastaa ajan haasteisiin, ... sl:n liha on jotenkin huomattavasti erinomaisempaa kuin muut...
Tämä alkuperäisrotutuki kovasti vinouttaa asiallista lampaanlihan tuotantoa...
Naapurikylässä on parhaat pässit jo huutokaupan elävä-europissa U:ssa. Elopainot nelikuisina päälle 50 kg. Ei onnistu vielä meillä, vaikka yksi pässi sieltä pari vuotta sitten meillä olikin.
Eiköhän kaikki kotimainen lampaanliha ole erinomaista!
Jonkinlainen alkuperäisrotutuki on mielestäni paikallaan, ihan geneettisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ei se meilläkään täysin vaikka vaikutusta ole, vaikka kolmiroturisteytystäkin koko ajan pohditaan, siis findorset x texel -kuviota. Pohjoisessa syysruuhkaan nyt on ihan turha kuvitella saavansa lampaita teurastamolle, siksikin meillä on suomenlampaita (voisi olla tietty noita em. risteytyksiäkin).
Juuri kävin auttamassa taas yhden maailmaan, näistä on tarkoitus yrittää pääsiäismarkkinoille. Eli pyrimme täyttämään niitä aukkoja, joihin ns. liharoduilla on vaikea tehdä tarjontaa.
Itse kohtuullisen tuoreena lampurina yhä hämmästelen, millaista tunteen paloa tämä rotukysymys aiheuttaa. Elikoitahan ne vain on. Strategioita on monenlaisia, me koetamme pärjätä "ei-sesonkitarjonnalla", mihin itse asiassa tämä maisemalaidunnuskin sopii hyvin, kun ei tarvitse kesällä optimoida kuin osaporukan laitumia.
Petri
Samaa "rasistista" asennetta on kyllä nautapuolellakin, kun jollakin on näitä ylämaalaisia ????
-
Itse kohtuullisen tuoreena lampurina yhä hämmästelen, millaista tunteen paloa tämä rotukysymys aiheuttaa. Elikoitahan ne vain on. Strategioita on monenlaisia, me koetamme pärjätä "ei-sesonkitarjonnalla", mihin itse asiassa tämä maisemalaidunnuskin sopii hyvin, kun ei tarvitse kesällä optimoida kuin osaporukan laitumia.
Petri
Samaa "rasistista" asennetta on kyllä nautapuolellakin, kun jollakin on näitä ylämaalaisia ????
[/quote]
Tähän osaan kyllä vastata suomalaisen lammastalouden osalta. On palattava aikaan yli 35 vuotta takaperin. Tuossa 30 vuotta sitten tulin itse kuvioihin mukaan. Pian minut vedettiin mukaan lammaskerhon sekä -yhdistyksen toimintaan. Tällöin Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen oli tuotu joitakin vuosia aikaisemmin liharotulampaita; texeleitä ja suffolkeja. Sitten paikalliseen kerhoon ilmestyi henkilö joka oli päättänyt näyttää kuinka sukurutsatusta suomenlammasryhmästä saadaan huippu katras. Kehitys olikin nopeaa tässä katraassa huomioiden lähtötilanne. Tämä tuloksiin yltänyt henkilö liittyi myös kerhoon ja alkoi kiihkeän päällepainamisen suomenlampaan puolesta, hyväksymättä ensin ollenkaan liharotuja. (myöhemmin pitkin hampain ja aina varausten kanssa). Tällöin fiksummat häipyivät taka-alalle ja poistuivat vähitellen myös kerhosta. Kun tulin toimintaan mukaan liharotujen edustajat olivat jo poissa. Sain siis yksipuolista informaatiota täydeltä tuutilta suomenlampaan puolesta. Vuosien jälkeen kuitenkin pääsin teurastamaan texelristeytyksiä ja se avasi silmäni näiden lihasten puolelle. Vuosien varrella olin teurastanut ja paloitellut satamäärin suomenlampaita ja sen jälkeen liharotuja ja niiden risteytyksiä. Liharodut olivat sitten selvä tie. Tunsin itseni petetyksi tästä vahvasta informaatiosta suomenlampaan paremmuudesta ja erinomaisuudesta. Tämän kaltaista oli kokenut myös moni muu ja rotuerottelupolitiikka oli siemennetty. Voit lukea Greta Stenbergin kirjat, niin saat kuvan asian toiselta laidalta. Lue myös rivien välit. Sitten voit tehdä ihan omat johtopäätökset tästä historiasta, joka vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Nykyisin suhtaudun asiaan huumorilla, joskin hirtehistä mukana. Totiset torvensoittajat suomenlampaan puolesta saavat puolestani puuhastella niiden pariissa. Hiukan kuitenkin aina välillä riepoo sellaiset nipottajat, jotka sanovat suomenlampaan lihaa paremmaksi muita.
Tämä markkinataistelu oman merkin puolesta myttää liharotulihan jotenkin huonommaksi, joka osoittaa täyttä tietämättömyyttä tai härskiä busineshenkeä.
Tässä siis Petrille selitys ihmettelemäänsä asiaan minun näkökulmastani vahvasti mukana eläneenä.
-
Totiset torvensoittajat suomenlampaan puolesta saavat puolestani puuhastella niiden pariissa.
Sama tietysti pätee myös kaikkiin muihin (glyfosaatti, luomu, kepu/kok, valioviha/rakkaus, mitä mäiskintöjä tällä ja muilla foorumeilla nyt käydäänkään) täysillä tuuttaajiin, aiheesta riippumatta...
Mutta itse asiasta: kerropa, minkälaisen aikajänteen vuodesta saat (saisit) tekuilla täytettyä. Teurailla, siis. Eli mikä on aikaisin ja myöhäisin ajankohta, jolloin uuhen saa tiineeksi? Pohjoisen raju kesävalo saattaa hieman lyhentää tuota etelän kautta, mutta kerro oma kokemuksesi eli tietosi aiheesta!
Petri
-
Totiset torvensoittajat suomenlampaan puolesta saavat puolestani puuhastella niiden pariissa.
Sama tietysti pätee myös kaikkiin muihin (glyfosaatti, luomu, kepu/kok, valioviha/rakkaus, mitä mäiskintöjä tällä ja muilla foorumeilla nyt käydäänkään) täysillä tuuttaajiin, aiheesta riippumatta...
Mutta itse asiasta: kerropa, minkälaisen aikajänteen vuodesta saat (saisit) tekuilla täytettyä. Teurailla, siis. Eli mikä on aikaisin ja myöhäisin ajankohta, jolloin uuhen saa tiineeksi? Pohjoisen raju kesävalo saattaa hieman lyhentää tuota etelän kautta, mutta kerro oma kokemuksesi eli tietosi aiheesta!
Petri
Tuohon ensimmäisen kappaleeseen: tälläisessä foorumissa päästetään höyryjä ulos yleensä hymyhymiöiden saattelemana. Ei niistä kenenkään pidä ottaa itseensä ja jos ottaa, niin foorumi on väärä. Kukkahatuilla on omansa. Näin laajassa ammattikunnassa on monia tapoja toteuttaa ammattia ja yleensä vähemmistöjä poljetaan sen kun keritään siviilikentällä. Täällä foorumissa sitten voidaan nimimerkin suojassa hiukan irroitella. Jyrkät mielipiteen esittämiset, olen ainakin itse tarkoittanut, keskustelun avaamiseksi. Siten aina joku herää. Lässy pehmotyyli kun täällä ei tahdo toimia. Lukijat sitten voivat poimia kehityskelpoiset ideat hulluttelujen välistä. Eiköhän voida välillä ''reipastella'', jotta asiat pääsevät liikkeelle.
Asiaan:
Itselläni on ollut viimeiset parikymmentä vuotta 150-260 uuhta ja melkein kaikki lampolatyöt olen tehnyt yksin, poikimaaika mukaanlukien. Ei ole juuri tullut mieleenkään karitsoittaa ympäri vuoden ja jos on tullut mieleen, niin on mennyt pois äkkiä. Minun systeemiini kuuluu lyhyt astutus, lyhyt pojitus. Jos sieltä joku jää poikimitta, niin otan sen tappioksi. Mutta kovin vähän kuitenkin. Pitää päästä tästä raskaasta vaiheesta kohtuu ajassa irti ja sitten muihin töihin.
Kollega tässä naapurissa sitä on kokeillut (haloo kollega tuletko hetkeksi ulos kaapista ja kerrot tekujen astuttamisesta muulloin kuin syksyllä) Hän käytti joskus jotakin pimennettyä tilaa. Sitten hänellä on ollut joitain ryhmiä kesäpojinnassa. Nytkin näytti muutama viikko sitten olevan pieniä karitsoita pellolla. Pelivara astutusajassa on mielestäni tekuilla rajoitettu, mutta jonkinlaisia mahdollisuuksia varmaan on kun oikein perehtyy asiaan, eikä odota sata prosenttista tulosta.
Ensimmäinen teuraserä meni 30.8, viimeeksi meni 4.10. Sitten on vielä ensikoiden kartisoita jäljellä pieni porukka n 30 kpl, jotka saavat odottaa n kuukauden. Otan nimittäin sitten kotitarpeeseen ja kavereille takaisin. Tuolloin on aikaa sellaiseen puuhasteluun. Tarkoitus on saada menemään teuraita heti teurastamon loman jälkeen ja sitte aina kun erä on km 50 kiloisia. Tuolloin rasvoittuminen on kohtuullista ja painot hiukan alle siitä kun hinta alkaa laskea. Tänä vuonna poikkeuksellisesti kaikki uuhikaritsat jäävät siitokseen, hieman itsellekkin.
Minkälainen on oma ''liikeideasi''?
-
Ei ole juuri tullut mieleenkään karitsoittaa ympäri vuoden ja jos on tullut mieleen, niin on mennyt pois äkkiä. Minun systeemiini kuuluu lyhyt astutus, lyhyt pojitus. Jos sieltä joku jää poikimitta, niin otan sen tappioksi. Mutta kovin vähän kuitenkin. Pitää päästä tästä raskaasta vaiheesta kohtuu ajassa irti ja sitten muihin töihin.
Näin minäkin ajattelen. Parina vuonna olen hairahtunut kokeilemaan karitsointien jakamista myös syksylle, mutta tässä meidän systeemissä se ainakin tuntuu vähän sellaiselta turhalta räpeltämiseltä.
Landehanden kanssa olen samaa mieltä, että ruhojen leikkuu on hyvin opettavaista puuhaa. Sitä kautta minäkin texeliin päädyin. Ero lihakkuudessa texelin ja valtarodun välillä on niin SUURI, ettei useimmat lampuritkaan sitä ymmärrä ennenkuin ovat käytännössä itse niitä lihoja käsitelleet. Tekuruho on täyttä tavaraa, eikä teuraspaino siis koostu luumassasta tai rasvasta vaan laadukkaasta LIHASTA.
Toinen syy siihen miksi suomenlammas ei minun suurta suosiotani nauti on se sikiävyys. Oikeasti siis se isojen vuonueiden työllistävyys alkaa ottaa päähän siinä vaiheessa kun syöttää tutilla nelosia ja viitosia (ja joskus jopa kolmosia)...kun tekuverrokkiryhmä ruokintapöydän toisella puolella hoitaa esimerkillisesti komeasti kasvavat karitsansa.
On vielä sanottava, että pidän tämän palstan meiningistä, koska kunnon keskustelussa voi olla eri näkökantojakin, eikä se painotu pelkkään .erseennuolentaan ;)
-
>>>>Toinen syy siihen miksi suomenlammas ei minun suurta suosiotani nauti on se sikiävyys. Oikeasti siis se isojen vuonueiden työllistävyys alkaa ottaa päähän siinä vaiheessa kun syöttää tutilla nelosia ja viitosia (ja joskus jopa kolmosia)...kun tekuverrokkiryhmä ruokintapöydän toisella puolella hoitaa esimerkillisesti komeasti kasvavat karitsansa.
Näin minäkin ajattelen. Tänä Eu-aikana olen kokenut, lihan hintatason asetuttua 30 vuotta sitten olleeseen tasoon, että karitsoiden ruokkiminen kokonaan keinomaidolla on kannattamatonta. Korvikkeen pitää olla niin hyvää, että kasvua hidastavaa ripulia ei esiinny. Karitsoitten pitää pysyä elävänä. Korviketta pitää syöttää vapaasti niin paljon kuin karitsat syövät. Kun näin on saatu partti kasvatettua, rahaa on mennyt yhtä paljon kuin lihatuloa saadaan. Plus muut kulut ja työn hinta. Kannattavaan talouskuvioon ei sovi puhdas suomenlammas. Paras vaihtoehto keinoruokinnalle on, että haetaan lehmänavetasta pois heitettävä antibioottimaito ilmaiseksi. Karitsat kasvavat lehmänmaidolla hyvin ja pysyvät terveenä.
Tämä taas ei sovi oikein mihinkään viralliseen hyvän tuotantotavan muotoon. Eikä ainakaan LUOMUUN.
-
Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä ;).. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.
mutta lampaista:
Ei meilläkään ole vapaa seksi ympärivuoden. Kolme kolmiviikkoista jaksoa ja siinä se. Yksi ryhmä koetetaan astuttaa juuri ennen laitumelle laskua (meillä laitumelta saa jotain syötävää vasta kesäkuun 5-10 päivän tienoilla) ja otetaan sisään juuri ennen karitsointia. Seuraavan erän tavoitteellinen karitsointiaika alkaisi heti joululta. Jämät sitten luonnonmukaisen aikataulun mukaan, vieroitus laitumelle laskettaessa.
Astutusvyön käyttöä harjoitellaan, nyt on ensimmäinen jakso, jossa astutusta on näin seurattu. Voin raportoida tuloksista, jos kiinnostaa. Ajatuksena on, että syysastutus toimisi niille, jotka kesällä jäivät tyhjiksi (laitumelle ei viedä vyötä) ja vyön merkistä huolimatta jäivät toukokuussa tyhjiksi.
Kesältä on koetettu siirtää mahdollisimman paljon pois, se on täällä lyhyt ja intensiivinen. Ja teemme muutakin kun lammastuotantoa. Kesällä on ulkona enimmäkseen väkeä, joka sopii hyvin näille maisemalaitumille, vanhoille rantaniityille ja sellaisille. Peltolaidunta käytetään lähinnä vain syyskuussa.
Eläinainekseen on tarkoitus satsata, halpoja pässejä on meille turha kaupata.
Systeemit ovat meillä kaukana vakiintuneista. Ekat päkäpäät tulivat 2006, ensimmäiset uuhikaritsateuraat myydään tänä syksynä, ensi viikolle pitäisi saada lampolarakennuksen lopputarkastus. Tuo liikeidea on käsitteenä aika haastellinen, siinä yleensä oletetaan, että tiedetään, mistä puhutaan. Meillä omaa dataa on niin vähän, että toimitaan viel ä aika lailla kirjaviisauden varassa. Tosin joka päivä oppii jotain, se on vielä kivaa!
Petri
-
>>>Tosin joka päivä oppii jotain, se on vielä kivaa!
Jeps, kolmenkymmenen vuodenkin jälkeen huomaa vielä oppivansa paljon.
-
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silmää.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.
Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
-
LandeHande: Minkä syiden takia texel on niin selvästi muita liharotuja parempi Suomen oloihin?
Muutaman vuoden sisällä ajattelin ruveta kokeilemaan sopiiko (liha)lampaiden kasvatus minun vartalolleni, ja olisi kai järkevää aloittaa heti "oikealla" rodulla.
Alkuun varmaan 10-30 katraalla ja kai n.30ha tilalla sen voisi joskus n.80 katraaseen kasvattaa, jos homma maittaa.
-
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä.
.
.
.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta.
.
^samaa mieltä tuosta ensimmäisestä asiasta.
^^Onko sulla Landehande jokin teoria siitä miksi tuo rygja ei ole sen laajemmalle käytössä levinnyt, vaikka on Suomeen jo vuosikymmeniä sitten tuotu? Joissain piireissä sen uhotaan olevan texelin veroinen liharotu. Välillä on käynyt mielessä hankkia muutama verrokkiryhmäksi tähän itselleni, mutta mitäpä sitä semmoisia syrjähyppyjä tekemään, jos voi kokeneemman lampurin näkemyksistä sivistystä ammentaa :D
-
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä.
.
.
.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta.
.
^samaa mieltä tuosta ensimmäisestä asiasta.
^^Onko sulla Landehande jokin teoria siitä miksi tuo rygja ei ole sen laajemmalle käytössä levinnyt, vaikka on Suomeen jo vuosikymmeniä sitten tuotu? Joissain piireissä sen uhotaan olevan texelin veroinen liharotu. Välillä on käynyt mielessä hankkia muutama verrokkiryhmäksi tähän itselleni, mutta mitäpä sitä semmoisia syrjähyppyjä tekemään, jos voi kokeneemman lampurin näkemyksistä sivistystä ammentaa :D
Aivan varmasti rygja on hyvin kasvava, ruho-ominaisuuksiltaan hyvä, mutta herkästi rasvoituva. Sitä kiusaa en enää ottaisi itselleni. Urani liharotuvaiheen alkupuolella tuli kokeiltua kaikkea ja myös kyseltyä. Omat ja muiden kokemukset ovat tuon rasvoitusherkkyyden takia negatiiviset. Kollega naapurissa osti ensimmäiset texelpuolikkaat minulta parikymmentä vuotta sitten ja on päässyt paljon helpommalla kun uskoi kerralla texelin parempiin laatuominaisuuksiin. Saahan texelinkin rasvoittumaan, mutta myös helpommin hallintaan. Voithan kokeilla, mutta älä heti kovin isolla määrällä ja rahallisella panostuksella. Downilla melkein sama rasvaominaisuus. Dorset aika mitätön liharoduksi, ei anna suomenlampaalle kovin paljoa (tarpeeksi) lisäarvoa. Lisäksi em roduilla on Suomessa kovin pieni geneettinen populaatio. Downeja mulla oli 25 uuhta ja pässi, rygjoja neljä uuhta (ei pässiä) sekä dorsettia yksi pässi risteytykseen. Vieläkin pukkaa ulos merkkejä näistä roduista vaikka ovatkin kaukana takana.
-
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silmää.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.
Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.
-
Landehande,eiköhän se mun kokeiluvaihe ala kans olla takanapäin ja varsin selkeänä mielessä mitä haluan :D
Se on teku <3 :-*
-
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silmää.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.
Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.
http://koti.phnet.fi/juhmoi/lehmat.htm
Tuolla on sulle mallia karvakorvista, jos keskittyisit tuommoisiin ja niihin perästätyönnettäviin karjakoiriin. Jos jättäisit äijät keskustelemaan.
-
Landehande,eiköhän se mun kokeiluvaihe ala kans olla takanapäin ja varsin selkeänä mielessä mitä haluan :D
Se on teku <3 :-*
Mun miälestän helpommalla pääset. :)
-
Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa karitsointiaikaan?
Sikiävyyttä en pidä ongelmana, kun ei tutita. Jos joku nelosista hiipuu, niin armeliaasti vasaralla kopautus siinä vaiheessa, kun ei vielä tule syytettä eläinrääkkäyksestä. Toka keväänä tutitettiin pari ja todettiin, että oli viimeinen kerta. Toki ohimenevästi autetaan jotakuta, mutta jos kolmatta päivää vaatii tuttia, niin pois. Tämä on sitten erotettava satunnaisesta vastasyntyneelle letkutettavasta glukoosista.
Sikiävyyteen voi vaikuttaa aika lailla myös astutusajan ruokinnalla, meillä ei anneta mitään herkkuja silloin, pikemminkin päinvastoin. Keskikaritsaluku ensikoita lukuunottamatta on aika lähellä kolmea, nelosia tulee ykkösprosentteja näistä vanhemmista. Kun vaan pääsee siitä, että "jokainen karitsa on arvokas" -ajattelusta vaan laskee vähän tuntipalkkaakin.
Petri
-
>>>>Reippaan meiningin ja jankkaamisen erottaa useasti vain puhujan/kuuntelijan promillemäärä Iskee silmää.. Asiasta saa mielestäni sanoa reippaasti, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä jankkaus tukkii keskustelun, ei vie sitä eteenpäin. Ja jos vastapuolen on ahdistanut ihan nurkkaan, niin paniikkihan siitä tulee.
Joskus tuo nurkkaan joutuminen on hyvin kehittävä olotila. Suurimmassa hädässä tehdään jotakin jota muuten ei tehtäisi. Voi syntyä uusia keksintöjä. Henkilökohtaisuuksista taas pitää mainita sopivan ovelasti, mutta tehokkaasti.
Asiaan. Jos sulla, Petri, ei ole niin rotuennakkoluuloja, niin voithan käyttää isänä liharotuja. Sitten ei ympärivuotisuus kärsi. Jo tämä ensimmäinen polvi parantaa lihakkuutta melkoisesti. Ekan polven risteytyskin on ihan hyvä ympärivuotisessa emona, sikiävyyskin voi laskea taloudelliselle tasolle.
Olen kokeillut texeliä, rygjaa, dorsetia ja oxfod downia. Teurastuttanut niitä ja itse paloitellut myyntiin varsin mittavan otoksen. Niiden kokemusten mukaan texel on ehdottomasti paras ruho-ominaisuuksien puolesta. Tukku ja kauppiaat ovat samaa mieltä. Yksityisiltä asiakkailtani on tullut hyvää palautetta. Joskin nykyisin en enää paljon kotoa myy. Tunnit täyttyvät muutenkin, hoitakoon teurastamo ja kauppiaat oman osuutensa minun puolestan. Asiakkaita kyllä olisi riittänyt.
Mielestäni yksi liharotu Suomessa riittää. Kalliiden tuontigeenien hankkimiseen saa näin helpotusta.
Ja geenipohjaa voidaan pitää asiallisen laajana. Kokeilut on kokeiltu, texel on hyväksi havaittu ruholaaduktaan, kasvultaan sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvana.
Kumpi on kannattavampi ?
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw
Se osaa jopa laulaa.
http://koti.phnet.fi/juhmoi/lehmat.htm
Tuolla on sulle mallia karvakorvista, jos keskittyisit tuommoisiin ja niihin perästätyönnettäviin karjakoiriin. Jos jättäisit äijät keskustelemaan.
Vastauksesi pitää sisällään suurta epävarmuutta, onko joku hätä ?
Kylläpä kolahti "äijälle", siinähän oli vain laulava possu ja määkivä lammas. :D
-
:o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?
Innolla odotan europpeja nyt sitten tämän aamuisesta teurasporukasta ;). Kymmenen aikansa elänyttä suomenlammasuuhta nilkutti vehreämmille laitumille teskeleitten tieltä. Otin kuitenkin niistä parhaat palat takaisin jo (kuvalinkki alla), lopulla elukalla saa nyt teurastamo tehdä mitä parhaimmaksi näkee. Toivottavasti mulla ei kuitenkaan koiteta maksattaa mitään ongelmajätekuluja ???
http://kuvablogi.com/nayta/2311134/
Pääsin siis minäkin vähän äijäilemään mäiskimällä suolaa aidoille suomenlammastaljoille ;D On siis annettava tunnustusta tälle alkuperäisrodulle sen verran, että taljat ovat hauskanvärisiä ja nättejä. Käyttöä ne eivät tosin kestä minun kokemusteni mukaan lähellekään niin hyvin kuin kunnon texelin talja, mutta voihan niitä varmaan jossain koristeena pitää ::) ???
-
:o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?
Kyllä pysyy, talvirenkaat alla. ;D
-
:o oho oho, ei taho jeeppi enää oikein tiellä pysyä ?
Kyllä pysyy, talvirenkaat alla. ;D
kyllä sun sitten kelpaa!!
-
Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa karitsointiaikaan?
**Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä, säilörehu riittää. Sikiöitä on kuitenkin vähemmän kuin sl:lla. Aloitetaan väkirehun antaminen poikimisen jälkeen. Tämä varsinkin ensikoilla. Näin poikimiset ovat ihan normaalit poikkeuksineen. Karitsat kyllä lähtevät solakampinakin kasvamaan reipasta vauhtia teuraiksi. Mulla alkaa olla kaikki emot täystekuja 250 kpl, eikä elukkalääkäri ole käynyt vuosikausiin poikima-aikana. Utaretulehdusepidemiaakaan ei ole ollut. Ne ovat olleet sellaista huomaamatonta tyyppiä, jolle ei sitten voi mitään.
Poikimaongelmien takia ei tekua kannata syrjäyttää. Enemmän mielestäni oli ongelmia suomenlampaan monisikiöistiineyksissä, kun niitä oli sikinsokin ja poikittain tulossa.
Sikiävyyttä en pidä ongelmana, kun ei tutita. Jos joku nelosista hiipuu, niin armeliaasti vasaralla kopautus siinä vaiheessa, kun ei vielä tule syytettä eläinrääkkäyksestä. Toka keväänä tutitettiin pari ja todettiin, että oli viimeinen kerta. Toki ohimenevästi autetaan jotakuta, mutta jos kolmatta päivää vaatii tuttia, niin pois. Tämä on sitten erotettava satunnaisesta vastasyntyneelle letkutettavasta glukoosista.
***Annan minäkin apupulloa jos katson tilanteen aukeavan sillä. Muuten tulee myös vasaraa.
Sikiävyyteen voi vaikuttaa aika lailla myös astutusajan ruokinnalla, meillä ei anneta mitään herkkuja silloin, pikemminkin päinvastoin. Keskikaritsaluku ensikoita lukuunottamatta on aika lähellä kolmea, nelosia tulee ykkösprosentteja näistä vanhemmista. Kun vaan pääsee siitä, että "jokainen karitsa on arvokas" -ajattelusta vaan laskee vähän tuntipalkkaakin.
****Juu, ihan olen samaa mieltä tuosta ajankäytöstä. Tekuille taas saa enemmän karitsoita flussaamalla. Koita ensin puolitexelemoja pienemmällä porukalla, niin saat tuon ympärivuotisuudenkin paremmin pidettyä.
-
*Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se *on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa *karitsointiaikaan?
**Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä,
Nyt meni vastauksesi vähän huti kysymyksen (vaikka olikin juuri sitä, mitä olen kuullut). Mutta ongelmaa ovat texel-pässin isot karitsat suomenlammasemolla. Se on se, mistä olen kuullut ongelmaa. Siis tämä risteytyksen ensimmäinen (?) vaihe.
Jokos se kolleegasi antaisi vielä kokemuksia siitä, milloin aikaisintaan/viimeistään texel-emoa voi menestyksellä astuttaa?
Petri
PS. tänään sähkärini oli töissä lampolassa, hän on juuri tämä, joka sai molemmat Pelson pässihuutokaupan elävä-europ -arvostelussa U-luokkaan. Eli sielläkin on potentiaalia, kun vaan jaksaa valita ja ruokkia.
Varsinkin sl-porukassa on yhä niitä, jotka ihailevat "kuinka vähällä se tulee toimeen". Ja teurastamo "kiittää".
-
^ meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia suomenlammasuuhilla synnytellä tekuisän karitsoita. Viime syksyn astutuksissa oli mukana myös jonkin verran sl-ensikoitakin, vaikka suurin osa olikin jo aiemmin poikineita. Itse ruokin sen ryhmän aika voimakkaasti, koska olin melko varma ettei siinä porukassa ykköskaritsoja kuitenkaan nähdä vaan eväät jakautuvat 2-4 sikiölle. Hyvin meni kokojen puolesta, sl-mammojen monikkopoikimiset aiheuttivat enemmän päänvaivaa, mutta eläinlääkäreitä ei meillä ole toistaiseksi poikimisten takia tar*****. Eli tällä lyhyellä kokemuksellani en näe ongelmaa suomenlampaan astuttamisella tekupässillä. Uskallan jopa hiukan yllyttää siihen ;)
Toi tekumammojen tiinehtyvyysjuttu on sellainen, että meilläkin on syntynyt juhannuskaritsa ja toverillani karitsoita tullut vielä heinäkuussakin. Tekumammojeni joukossa on varmaan puolet syntynyt tammikuussa. Meillä ei kyllä yritetäkään ympärivuotista karitsointia saada aikaiseksi, mutta aina se on kiinnostavaa kuulla muitten kokemuksia aiheesta!
Se on kyllä harmi, etten päässyt itse sinne huutokauppaan!!
-
*Olen kyllä pohtinut texel-pässiä, mutta muutaman kolleegan mukaan se *on aika varma tapa hankkia yövalvomisia ja ylimääräistä ell-menoa *karitsointiaikaan?
**Jos noin on käynyt, niin on ollut väärä ruokinta. Texelin tiineysaikana ei pidä ruokkia liikaa karitsoita emän mahassa. Toisin sanoen tunnutusta viljen tai muun väkirehun kanssa ei pidä tehdä,
Nyt meni vastauksesi vähän huti kysymyksen (vaikka olikin juuri sitä, mitä olen kuullut). Mutta ongelmaa ovat texel-pässin isot karitsat suomenlammasemolla. Se on se, mistä olen kuullut ongelmaa. Siis tämä risteytyksen ensimmäinen (?) vaihe.
*Juu, tosiaan hiukka huti meni, mutta en muista aikoinaan kun ihan suomenlampaista aloitin risteyttää, että vanhemmilla uuhilla olisi ollut mitenkään erityisen suuria ongelmia. Siis nykyuuhieni pohjalla on sl.
Jokos se kolleegasi antaisi vielä kokemuksia siitä, milloin aikaisintaan/viimeistään texel-emoa voi menestyksellä astuttaa?
**Ujo mies, mutta pitää herätellä textarilla.
Petri
Varsinkin sl-porukassa on yhä niitä, jotka ihailevat "kuinka vähällä se tulee toimeen". Ja teurastamo "kiittää".
**Valitettavasti.
-
Texelin tiinehtyminen on aika mystistä. Uusimmassa Luomu-lehdessä Samuli Näri kuitenkin toteaa muutoksen uuhen elämässä saavan aikaan kiiman. Tämä selittäisi tapauksen parin vuoden takaa. Laskin tammikuussa poikineita ja jo vieroitettuja uuhia tilanpuutteen takia huhti-toukokuun vaihteessa laitumelle. Ne ruokittiin vielä paalirehulla. Lisäksi pistin myös pässit samalle laitumelle, koska texelhän ei tule toukokuussa tiineeksi. No syksyllä suurin osa näistä noin kuudestakymmenestä uuhesta poiki. Yleensä tekut tulevat hyvin tiineeksi elokuulta jonnekin helmikuulle. Kai. Tai sitten ei.
Sitten texel-pässin käyttöön sl-uuhilla. Kaksi vuotiailla ei ole poikimisvaikeuksia, mutta vuosikkailla,niin sl. kuin tex.emillä ykköskaritsat voivat olla hankalia jos uuhet ruokkii kunnolla. Niukalla ruokinnalla taas kaksoset ovat mielestäni turhan pieniä. Viime syksynä kokeilin ruotsalaisia turkislampaita isäpässeinä. Poikimiset olivat helppoja, mutta teuraslaatu paljon huonompi. Tänä vuonna aionkin skannauttaa vuosikasuuhet ja ruokkia ykkösten ja kakkosten emät eri ryhmissä. Toinen vaihtoehto olisi astuttaa emot ensimmäisen kerran vasta puolitoista vuotiaana.
Ja sitten takaisin kaappiin.
-
Meillä onnistuneesti poikinut myös tekuensikko emät, esim.keväällä 2009,poiki 22 ensikkoa,ikää 11-12 kk. Jokainen teki ykkösen, yksi karitsa menetettiin virehasennon vuoksi, kaikki muut sujuivat hyvin, jopa yllättävän hyvin :) Ja jokainen emä hoiti karitsansa erinomaisesti, mikä oli todella tärkeää.
Isäpässinä nuori tekupässi!
Suomenlammas asiaan en osaa auttaa, niistä kun ei ole,eikä tule, minkäänlaista kokemusta!
Minäkin poistun takaisin kaappiin ;)
-
Teillä kaappiagrolaisilla on ihan perusteltuja kokemusperäisiä asioita. Kannattaako tuo kaappielämä kun hyvistä mielipiteistä olisi muillekkin hyötyä!!!