Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....

          Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
         Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi.  Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
        Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla.  Apilaa peltoon, niin maa murenee! 
        Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.09.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 24.09.09 - klo:18:06

Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..

 Ajoin tänään Loimaan läpi, enkä nähnyt tuommoista pellon kulmaa. Sen sijaan polliiseja oli oiken rivissä sakottamassa viattomia autoilijoita. Alankin vanheta kun en saanut sakkoa taajamatutkasta.  Aika vähän oli kyntöjä tehty Somero- Loimaa-Mellilä-Koski-Kuusjoki-lenkillä. Ne jotka oli, niin ei pahemmin kovin huonon näköistä jälkeä.

Jos tehossa laittaa juolavehnä myrkyn ei kannata kyntää ollenkaan , kylvö-aika voimennä myöhäsemmälle mutta säästöjä tulee . Lokakuussä täällä vasta kynnöt alkaa tosissaan . Moni kevytmuokkaa josta rikkakasvit riehaantuu , kultivointi on parempi etenkin hanhenjalka terillä tai leikkaavilla .   

  En myöskään huomannut mitään tonttia Koskella minkä läpi menee kevyenliikenteenväylä???

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.09.09 - klo:21:03

Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....

          Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
         Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi.  Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
        Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla.  Apilaa peltoon, niin maa murenee! 
        Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?

Joo-o..... Kaikki tuntemani tissinkoittajat ja lihakarjan pitäjät taitaakin sitten sun oppies mukaan olla ihan taas suossa kun eivät käytä luomuoppeja ja niksejä sekä kikkakolmosia töissään.

Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..

Säähän oot kummiskin kukkamultamiehiä...      

Vai landeko se oli?

Aika pehmeeltähän toi vielä näyttää, jos kuvan perusteella päätelmiä voi tehdä niin mulla on yli puolet maista kovempia kuin toi. Tuossa taannoin kirjoittelin että jos päivää liian aikaisin niin se on soromnoo mikä pitää paikkansa. Tulos on vähän kuin tuossa kuvassasi. Toi mun valikoimani eli HtS, HsS, HeS ja He niin varsinkin noin HeS ja He on kyllä semmosia että myös pari päivää liian myöhään kun menet niin itävyys heikkenee merkittävästi ja kasvusto jää todella helposti harvaksi. Kateellisena kuuntelen juttuja että "antaa maan kunnolla lämmetä ennen rypsin kylvöä, ei hätäillä". On vähän sillä lailla että jos kuivuu liikaa siinä lämmetessään että ei sitten sinä vuonna enää kylvää kannatakaan. Ainakaan rypsiä.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.09.09 - klo:21:36

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.09.09 - klo:21:03

Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....

          Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
         Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi.  Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
        Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla.  Apilaa peltoon, niin maa murenee! 
        Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?

Joo-o..... Kaikki tuntemani tissinkoittajat ja lihakarjan pitäjät taitaakin sitten sun oppies mukaan olla ihan taas suossa kun eivät käytä luomuoppeja ja niksejä sekä kikkakolmosia töissään.

           Oikein oivalsit!!  Arvostan kekseliäisyyttäsi.  Olen kyllä seurannut sopivan läheltä assistenttien edesottamuksia lypsytilan ruokintasuunnitelmien tekemisessä. Valkuaiset viritetään viimeisen päälle huolimatta siitä mitä lehmien vatsa kestää. Käskevät lannoittaa nurmen nitriiteiksi ja nitraateiksi ja tekemään sen rehuksi korkeimman mahdollisen valkuaisen hetkellä, muuten olet luuseri.  Sitten ovat lehmien vatsanukat verillä ja ripuli on kokoaikaista. Koitas pitää itse vatsasi aina ripulilla, SKN.  Kun vatsa on saatu sellaiseen kuntoon alkavat poikimahalvaukset ja utaretulehduskierteet yms sairaudet. Lehmän keskimääräinen ikä nykyään on alle viisi vuotta, josta ajasta se lypsää pari vuotta  kasvatuksen ja ummessaolon aikojen jälkeen.  Syy tähän kalliiseen tuotantoon on huippuunsa viritetty taulukkoruokinta.  Hyvän ruokinnan lehmät elävät ja lypsävät hyvinkin kymmenen vuotta ja se on hyvää ekonomiaa pitkäjänteisesti. Tavanomaisessakin viljelyssä voi lehmiä ruokkia järkevästi.

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 24.09.09 - klo:18:06

Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..

Säähän oot kummiskin kukkamultamiehiä...      

Vai landeko se oli?

Aika pehmeeltähän toi vielä näyttää, jos kuvan perusteella päätelmiä voi tehdä niin mulla on yli puolet maista kovempia kuin toi. Tuossa taannoin kirjoittelin että jos päivää liian aikaisin niin se on soromnoo mikä pitää paikkansa. Tulos on vähän kuin tuossa kuvassasi. Toi mun valikoimani eli HtS, HsS, HeS ja He niin varsinkin noin HeS ja He on kyllä semmosia että myös pari päivää liian myöhään kun menet niin itävyys heikkenee merkittävästi ja kasvusto jää todella helposti harvaksi. Kateellisena kuuntelen juttuja että "antaa maan kunnolla lämmetä ennen rypsin kylvöä, ei hätäillä". On vähän sillä lailla että jos kuivuu liikaa siinä lämmetessään että ei sitten sinä vuonna enää kylvää kannatakaan. Ainakaan rypsiä.

      Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!!    Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.

Ilmoittaudun tallauskilpailuun.
Maalajit paljon samanlaisia kuin Aimolla.
Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla. Luomusta ei takuulla tietoakaan, mutta kalkkia on annettu ja naatit viime vuosina kynnetty mukaan. Kylvö aikaisin, nosto lokakuussa.
Kone kulkee puolen metrin rivivälein, onko tarpeeksi tiivistystä? Satotaso noin 40 tn/ha vuosi kuin vuosi nykyään. Savikohdat ovat pehmentyneet, tarvitsee 1-2 äestyskertaa kylvömuokkaukseen kun ennen maa oli täysin kirjava maalajivaihteluiden mukaan.
Rypsistäkin Aimo sanoi oikein. Tänä vuonna kylvin ensimmäiset rypsit hiue/hiesusavelle 11.5. Kesken kylvön tuli vielä sade, vein täyttövaunun suojaan ja jatkoin kylvöä. Miten kävi? 2000 kg/ha, ei rikkoja eikä rikkaruiskutuksia tehty...
Mutta maa oli kyllä muruisessa kunnossa.

" Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. "
Sikäli pitää paikkansa, että rastin ruutuun laittamalla ei maanrakenne parane. Eli tavanomainen pelto voi olla hyvä rakenteeltaan ja luomupelto voi olla huono. Ainakin kuivana vuonna ja paikoitellen. Tuosta em. kuvastani ei helposti voisi päätellä, että pellon maalajitutkimuksessa viime vuodelta on pintamaa HeS, ja multavuus Rm  (ja PH 6.7, vaikka viimeisin kalkitus on tehty joskus 80 luvun puolessavälissä.)
Mutta jos viljelykierto on Teromainen kaura/lumi/kaura, niin on ainakin aikamoiset edellytykset rakenteen huononemiselle ja maan köyhtymiselle.
Luomuviljelyssä tämä asia tulee hoidettua ihan ylhäältäpäin, eli jos samalla lohkolla on kolmena perättäisenä vuonna viljaa, niin sanktiot alkaa paukkua. Eli viljelykierto on lakisääteinen. Sieltä sitä maalajin paranemista tulee väkisin. Ja varsinkin, jos on täysin viljatila, joka ei vastaanota tai omistaan käytä yhtään karjanlantaa, silloin viljeykierto on vielä tiuhempi.
Eikö nyt huonon viljanhinnan aikana kannattaisi laittaa peltoja ensi keväänä vaikka peltovirnalle, parannella peltojen viljelykuntoa niin, että sitten kun hinnat on kohdallaan, niin voisi kiskoa sellaisia leipävehnäsatoja, että naapurit tikahtuu kateuteensa?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.09.09 - klo:07:52

Meilläpäin savikoihin ajettiin rutaa. Sen jäljiltä pelloille ja pellon reunoille jäi saviläpiä.

Hieman menee saivarteluksi mutta..

Ei siitä rudan ajosta synny savikuoppia, savikuopat on syntyneet saven ajosta eloperäisille maille, mikä sekin oli erittäin tärkeä viljelytoimenpide, muistan vielä ihan -90 luvun alussa yhdessä naapurikylän talossa tätä harjoitetun.
Ruta ajettiin jostain suolta, yleensä tiloilla oli, tai on vieläkin, rutapalsta jossain jos viljelyksen yhteydessä ei eloperäistä maata ollut.

Tuota kulttuuria on meilläkin ollut. Turvetta ajetu saville ja savia turpeelle. Meillä sattuu olemaan hyvinkin lähekkäin nämä materiaalit. Kalkkitehdas avasi taannoin uuden avolouhoksen erään isännän pellolle. Hän sitten neuvotteli diilin että ajoi hietamaan ja kallion välissä olleen savikerroksen multamailleen. Saven viljavuustutkimus vahvisti "vanhain miästen puhheet et savesa on ravinteita". Kalia ainakin.

Meillä on kerroksittain punertavaa ja harmaata maata tuuman kerroksissa. Hietaa ja hiesusavea. Pelloilla maalaji vaihtelee joka lohkolla vaikkei olisi kuin 20 aaria, suonsyrjä on sitten oma lukunsa. Karuimmalla HeS kohdalla jonka kylvössä kai yleensä myöhästyin ja sadot jäivät heikoiksi, olen saanut koiranheinän tuottamaan. Kolmen sadon systeemillä ei ikinä tule kolmea huippusatoa, muttei kolmea katoakaan, keskimäärin aina hyvin. Viime vuonna kolmas sato oli suurin.

      Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!!    Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.

Ei se mitään kilpalaulantaa ole, onpahan vaan tosiasioiden tunnustamista. Kyllä toi HeS ja He ovat sellaisia että ei se paljon tuotantotavasta parane. Ja ihan selvyyden vuoksi niin näillä pelloilla on 1965 jälkeen joka vuosi levitetty lantaa vähintään 1/3 osa pelloista, sekä kuivalantaa että lietettä. Ph:t reilusti vihreällä muutamaa länttiä hiekkaa tms lukuunottamatta, pääsääntöisesti yli 6,5. Kaikki savensekaiset ovat multavia eli luokkaa rm. Nurmi valitettavasti viljelykierrosta puuttuu. Salaojitukset on kunnossa ja vetää. Viljelytoimenpiteet pyritään tekemään aina oikeaan aikaan ettei tallattaisi ja jos vaikka kevätmuokkauksesta puhutaan niin vähän pakkokin jos sato meinaa saada. Tasausäestys vähän pidentää mutta 2-3 päivää ei optimiajasta saa poiketa eikä varsinkaan mennä liian aikaisin jos satoa meinaa saada mutta ei kyllä liian myöhäänkään, lämpenemistä ei voi jäädä odottelemaan. Mutta että puuttuuhan pelloista tietty se "biologia" mutta sanoisin että ei ojanaapurin luomupellot poikkea viljelyominaisuuksiltaan omistani mitenkään kun on samaa maalajia ojan takana. Hän on koittanut mm noita myöhäistettyjä kylvöjä ja muuta että äestänyt kerran kai siinä rikat pyritään herättämään (vai?) ja sitten taukoa ja kylvänyt myöhemmin. Seurauksena vaan harvat kasvustot ja h..vetisti rikkaruohoja. Mutta tehän olittekin jossakin aikaisemmassa ketjussa sitä mieltä että ammattitaidoton oli hän. Mutta itse sanoisin että kukkamultamiehet on erikseen ja minun pelloistani saisi kukkamultaa vain ajamalla niille turvetta kahden metrin kerroksen ja sekoittamalla. Maalaji määrää aika paljon reunaehdot, ei se viljelytavalla paljon siitä muutu. Jos jätetään keinolanta ja ruiskutukset pois niin eipä se paljon niitä maan fysikaalisia ominaisuuksia muuta, nurmi kierrossa tekisi sitten ehkä jo jotakin. Tosin kun ojanaapuria katsonut niin ihan yhtä kovaa näyttää sillä olevan tuo kyntäminen vaikka luomuehtojen mukaista nurmikiertoa on pitänyt.

Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla.

kalkkia on annettu

Usein ikikesannot ovat happamia, selittäisikö se jotain.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.09.09 - klo:22:14

      Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!!    Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.

Ei se mitään kilpalaulantaa ole, onpahan vaan tosiasioiden tunnustamista. Kyllä toi HeS ja He ovat sellaisia että ei se paljon tuotantotavasta parane. Ja ihan selvyyden vuoksi niin näillä pelloilla on 1965 jälkeen joka vuosi levitetty lantaa vähintään 1/3 osa pelloista, sekä kuivalantaa että lietettä. Ph:t reilusti vihreällä muutamaa länttiä hiekkaa tms lukuunottamatta, pääsääntöisesti yli 6,5. Kaikki savensekaiset ovat multavia eli luokkaa rm. Nurmi valitettavasti viljelykierrosta puuttuu. Salaojitukset on kunnossa ja vetää. Viljelytoimenpiteet pyritään tekemään aina oikeaan aikaan ettei tallattaisi ja jos vaikka kevätmuokkauksesta puhutaan niin vähän pakkokin jos sato meinaa saada. Tasausäestys vähän pidentää mutta 2-3 päivää ei optimiajasta saa poiketa eikä varsinkaan mennä liian aikaisin jos satoa meinaa saada mutta ei kyllä liian myöhäänkään, lämpenemistä ei voi jäädä odottelemaan. Mutta että puuttuuhan pelloista tietty se "biologia" mutta sanoisin että ei ojanaapurin luomupellot poikkea viljelyominaisuuksiltaan omistani mitenkään kun on samaa maalajia ojan takana. Hän on koittanut mm noita myöhäistettyjä kylvöjä ja muuta että äestänyt kerran kai siinä rikat pyritään herättämään (vai?) ja sitten taukoa ja kylvänyt myöhemmin. Seurauksena vaan harvat kasvustot ja h..vetisti rikkaruohoja. Mutta tehän olittekin jossakin aikaisemmassa ketjussa sitä mieltä että ammattitaidoton oli hän. Mutta itse sanoisin että kukkamultamiehet on erikseen ja minun pelloistani saisi kukkamultaa vain ajamalla niille turvetta kahden metrin kerroksen ja sekoittamalla. Maalaji määrää aika paljon reunaehdot, ei se viljelytavalla paljon siitä muutu. Jos jätetään keinolanta ja ruiskutukset pois niin eipä se paljon niitä maan fysikaalisia ominaisuuksia muuta, nurmi kierrossa tekisi sitten ehkä jo jotakin. Tosin kun ojanaapuria katsonut niin ihan yhtä kovaa näyttää sillä olevan tuo kyntäminen vaikka luomuehtojen mukaista nurmikiertoa on pitänyt.

HöpöHöpö. Luomussa tulee savestakin kun kusiaispesää. Auratkin suorastaan imeytyy maahan. Ammattitaidoton se sun naapuris.

Ihan asiallista saivartelua Noinhan se tietysti meni. Tosin mulle on jäänyt epäselväksi, että meilläkin noita saviläpiä oli aikanaan niin paljon, vaikka pellot savimaita. Mihin sitä maata sitten on ajettu? Onko noita hiuepaikkoja koitettu laimentaa toisella maan laadulla tms.

Olisiko lyöty tiiliä?

Ilmoittaudun tallauskilpailuun.
Maalajit paljon samanlaisia kuin Aimolla.
Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla. Luomusta ei takuulla tietoakaan, mutta kalkkia on annettu ja naatit viime vuosina kynnetty mukaan. Kylvö aikaisin, nosto lokakuussa.
Kone kulkee puolen metrin rivivälein, onko tarpeeksi tiivistystä? Satotaso noin 40 tn/ha vuosi kuin vuosi nykyään. Savikohdat ovat pehmentyneet, tarvitsee 1-2 äestyskertaa kylvömuokkaukseen kun ennen maa oli täysin kirjava maalajivaihteluiden mukaan.
Rypsistäkin Aimo sanoi oikein. Tänä vuonna kylvin ensimmäiset rypsit hiue/hiesusavelle 11.5. Kesken kylvön tuli vielä sade, vein täyttövaunun suojaan ja jatkoin kylvöä. Miten kävi? 2000 kg/ha, ei rikkoja eikä rikkaruiskutuksia tehty...
Mutta maa oli kyllä muruisessa kunnossa.

    Ihmeellistä, ällistyttävää!! Vastoin kaikkia luonnonlakeja maa paranee tallatessa ja vaivatessa. Onnitteluni. Uskomatonta.

HöpöHöpö. Luomussa tulee savestakin kun kusiaispesää. Auratkin suorastaan imeytyy maahan. Ammattitaidoton se sun naapuris.

    SKNnnä alkaa päästä kärryille! Luomu-uskosi on vahvistunut!