yö on lehmien syönti aikaa eikä suinkaan hiljaista aikaa on ainoastaan ihmisille

Juu näyttävät olevan syömässä, kun käy yöllä kuivurilla. Rehu on annettu aamulla. Kysymys olikin, että aktivoiko rehun jakaminen lehmät syömään vai niiden "sisäinen kello" yöllä. Lehmä on tietty luonteeltaan laiska, mutta opetetaanko se turhaan liian useille jako kerroille?

Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.

Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.

Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:08:17

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

Tuo ruokintapöytätilan määrä on juuri se muuttuja, joissa useinmiten "säästetään". Korvaavana useat jakokerrat automatiikalla, joka tilansäästön myötä muuttuu mahdollisuudesta pakoksi ja säästyneet neliöt siirtyvä eläintilasta laitetilaan. Palikat managementin puolella vähenevät. Satsaus voi silti olla kannattava oikeaan aikaan tehtynä ja oikeiden henkilöiden käyttämänä. Apemiehellä homma toimii.

Tuo 4-5% syönnin lisäys on myös tulkinnanvarainen. Mikä oli lähtötaso, oliko aperuokinta vai pelkkä säilörehu ...? Erillisruokinnasta aperuokintaan siirtyminen lisää monella tilalla kuiva-aineen syöntiä enemmän kuin jakokertojen lisääminen....

  Hyvin tehty on kuiten pitkän päälle edullinen.
[/quote]

Mitähän tarkoittaa "hyvin tehty"?.

Tarkoittako se pesubetoniseinä vs. omasta puusta tehty seinä?.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:08:17

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

***Ruokintatekniikka/eläinliikennekeskustelu on siitä epäkiitollista ettei yhtä totuutta löydy. Muuttujia on jokatapauksessa sen verta paljon, että monella tavalla pääsee hyvään lopputulokseen.

Oman näkemykseni mukaan mikään tekniikka ei korvaa ruokintapaikkoja. Niitä on oltava kaikissa vaihtoehdoissa riittävästi. Toisekseen 50 lehmän ja 60 lehmän robotillisen eläinliikenteessä on hurja ero. Vähintään yhtä suuri ero kuin Lontoon ja Helsingin liikenteessä.

Mitä tulee jakokertojen määrään, niin niitä voi olla monta eri tekniikoilla toteutettuna. Apetenniksen ahkera pelaaminen voi hyvin korvata mattoruokkijan useat jakokerrat. Omasta mielestäni jakokerrat ovat kohdallaan silloin kun uusi jako ei aiheuta ryntäystä ruokintapöydälle. Jos jakokertojen määrä lisää syöntiä, niin kyllä tuotoskin siitä nouseen. Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta

Kerran päivässä jako yhdistettynä laiskaan apetenniksen peluuseen voi olla lypsymäärien/tuotoksen kannalta varsin järkevä vaihtoehto. Tyhjälle pöydälle nälissään saapuva lehmä on aika hanakka etsimään robotilta mahdollisesti saatavaa rehuannosta.

nyt menee hermo koko termiin apetennis tee ny hyvä mies kouru ym este niin loppuu palloilu

Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta

No nyt alkaa rehutehtaiden ideologien väittely. 

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 12.09.09 - klo:15:19

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:08:17

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

Mitä tulee jakokertojen määrään, niin niitä voi olla monta eri tekniikoilla toteutettuna. Apetenniksen ahkera pelaaminen voi hyvin korvata mattoruokkijan useat jakokerrat. Omasta mielestäni jakokerrat ovat kohdallaan silloin kun uusi jako ei aiheuta ryntäystä ruokintapöydälle. Jos jakokertojen määrä lisää syöntiä, niin kyllä tuotoskin siitä nouseen.

oletteko löytäneet tästä syönti jako kertojen määrän vaikutuksesta syöntiin mitään oikeita tutkimuksia?? kaikkien mutu on että usein jaettuna lehmä syö (ja toivottavasti lypsää) enemmän. Ainut minua vastaan tullut tutkimus on kuitenkin joku mtt tutkimus jossa todettiin että yhdellä jako kerralla lehmät söi kilon enemmän kuiva-ainetta kuin viidellä jako kerralla MUTTA tuotos pysyi samana. eli usealla jakokerralla hyötysuhde oli parempi.  muistaakseni tutkimuksessa oli kuitenkin aika epäilyttävät olosuhteet tai jotain muuta joka ei oikein vakuuttanut.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:19:18

Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta

No nyt alkaa rehutehtaiden ideologien väittely. 

***   Kauan se historia seuraa mukana...en ole enää 7,5 vuoteen ollut rehufirman palkkalistoilla...

Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.

Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.

Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...

Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.
 
 

Tässä on pähkinänkuoressa se mitä minäkn ajattelen.

Viisauden sanoja ja vielä oikeassa järjestyksessä.

Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.

Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.

Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...

Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.
 
 

Voi ziizuz mitä guruja Agronet onkaan pullollaan... 



Monessa isännässä kiteytyy syy miksi kuluttajien suosio ei ole suomalaista tuottajaa kohtaan kaikkein korkeimmillaan. Ollaan niin olevinaan ja niin täynnä itseä ettei edes paskalle taivuta. Vähemmästäkin alkaa kuluttajaa vituttamaan rehevät isännät jos alkaa kanssaveljiäkin.

Voi ziizuz mitä guruja Agronet onkaan pullollaan... 



Monessa isännässä kiteytyy syy miksi kuluttajien suosio ei ole suomalaista tuottajaa kohtaan kaikkein korkeimmillaan. Ollaan niin olevinaan ja niin täynnä itseä ettei edes paskalle taivuta. Vähemmästäkin alkaa kuluttajaa vituttamaan rehevät isännät jos alkaa kanssaveljiäkin.

Vai kuruja....mielipiteensä ja näkökulmansa kai saa tuoda esiin, perusteluineen? Vai onko härra menneisyydellä jotain sanomista siihenkin? Ja arveletko, että sun kommenttisi kuluttajia miellyttää?

Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.

Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.

Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 12.09.09 - klo:15:19

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:08:17

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen. Ei liikaa pöydälle vaan sillai sopivasti ettei se ihan tyhjene seuraavaan kertaan mutta lähes. Säilörehun määrä on vaikuttanut jonkun verran väkirehujen syöntiin. Itte olen tosi tyytyväienn että syövät nimenomaan säilörehua koska ainakin mutu-tuntuma sanoo että mahat on paremass akunnoss akuin silloin, kun rehuannos oli jokaisella vähän korkeempi. Luultavasti laitan mattoruokkijaa sit aikanaan niin saa tuon jaon toimimaan hyvin.

En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen.

Nyt on kyllä tosivaikee uskoa tarinaa todeksi