Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 11.09.09 - klo:09:50

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.09.09 - klo:22:21

***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.

Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.

Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.

Todella samaa mieltä.

Ihan sama jos laittaisi navettaan 2 robottia valmiiksi ja alussa lypsäisi vain yhdellä.

***Mä taas olen täysin eri mieltä. Jos investointi on suunniteltu siten, että rehu jaetaan mattoruokkijalla, niin miksi lähteä karsimaan tärkeämmästä osasta  investointia. Jos/kun ruokintapuoli ei pelaa, niin ei se investointi tule ikinä kannattamaan. Asia korostuu varsinkin robottilypsyssä, jossa ruokinta ei saisi rytmittää eläinkiertoa.

Sinällään olen samaa mieltä, ettei kaikkea ole tarve laittaa kerralla kuntoon. Investoinnin jälkeiset pari ensimmäistä vuotta ovat kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät. Kun investointilainoista on lyhennysvapaita pari ensimmäistä vuotta, saattaa kasvanut maitotili poltella kukkaron pohjalla....valmettikauppaan...

Lainaus käyttäjältä: Pantti - 11.09.09 - klo:10:21

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 11.09.09 - klo:09:50

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.09.09 - klo:22:21

***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.

Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.

Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.

Todella samaa mieltä.

Ihan sama jos laittaisi navettaan 2 robottia valmiiksi ja alussa lypsäisi vain yhdellä.

***Mä taas olen täysin eri mieltä. Jos investointi on suunniteltu siten, että rehu jaetaan mattoruokkijalla, niin miksi lähteä karsimaan tärkeämmästä osasta  investointia. Jos/kun ruokintapuoli ei pelaa, niin ei se investointi tule ikinä kannattamaan. Asia korostuu varsinkin robottilypsyssä, jossa ruokinta ei saisi rytmittää eläinkiertoa.

Sinällään olen samaa mieltä, ettei kaikkea ole tarve laittaa kerralla kuntoon. Investoinnin jälkeiset pari ensimmäistä vuotta ovat kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät. Kun investointilainoista on lyhennysvapaita pari ensimmäistä vuotta, saattaa kasvanut maitotili poltella kukkaron pohjalla....valmettikauppaan...

Eikös, näillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja halvemmalla tekniikalla, ole tarkoitus nimenomaan pienentää sitä tehtävää investointia, niin ettei siitä tulisi liian raskas taakka tilalle ?

Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.

Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 10.09.09 - klo:22:21

***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.

Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.

Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.

Mitenkäs aadam, laitatko lypsykoneen rakennukseen heti vai siinä vaiheessa kun kaikki hiehot ovat poikineet? Eikö niiden lypsyyn kannata alkuvaiheessa käyttää olemassa olevaa tekniikkaa hyödyksi kuin käyttää lypsyasemaa vajaakapasiteetilla? Sama kuin apevaunun eteen traktorin tehot määritetään seoksen kilomäärän mukaan ja vaunun tyhjentymisen tahtiin vaihdetaan pienempää traktoria eteen ettei ole ylikapasiteettia tuulimyllyn pyöritykseen? Valot kannattaa laittaa vasta siinä vaiheessa kun tiinehtyvyyteen on valoista taloudellista hyötyä? Miksi tehdä rakennukseen katto jos ei vesisadetta ole sääennustuksessa näköpiirissä eikä sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä? Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. 

Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.

Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.

menneisyyden kaipuu peloittelee vanhan kansan työsiirtolalla vanhan kansan navettaan kun ei sopinut sisälle talikkoa  suurempaa rehun/lannan käsittely laitetta  mut jos ruokinta ja läpiajettavien lantakäytävien putsaus ja parsien kuivitus hoituu es pienellä traktorilla ja levittimellä ym eikä talikolla niin tuskin voi verrata perinteiseen hirsinavettaan paitti hinnassa ja käytettyjä lypsy-asemia löytyy edullisestikin.

edullisempi ratkaisu puoltaa paikkaansa jollei halua käyttää seuraavaa 15v robora hässäkän maksamiseen kai ilmaista hyväntekevääsyys työtä voi tehdä jollekin muulle kansanryhmälle kuin kone ja navetta kaluste myyjille

Lainaus käyttäjältä: Sahrami - 11.09.09 - klo:14:24

Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.

Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.

menneisyyden kaipuu peloittelee vanhan kansan työsiirtolalla vanhan kansan navettaan kun ei sopinut sisälle talikkoa  suurempaa rehun/lannan käsittely laitetta  mut jos ruokinta ja lantakäytävien putsaus ja parsien kuivitus hoituu es pienellä traktorilla ja levittimellä ym eikä talikolla niin tuskin voi verrata perinteiseen hirsinavettaan paitti hinnassa ja käytettyjä lypsy-asemia löytyy edullisestikin.

edullisempi ratkaisu puoltaa paikkaansa jollei halua käyttää seuraavaa 15v robora hässäkän maksamiseen kai ilmaista hyväntekevääsyys työtä voi tehdä jollekin muulle kansanryhmälle kuin kone ja navetta kaluste myyjille

Mikäs siinä jos tyk kää puuha stella erilaisilla pienillä härpäkkeillä. Ne kun on jo maksettu ja ne eivät kulutakkaan mitään.  Ison apevaunun kun ostaa niin sen jälkeen käyttö on ilmaista kun laite on haltijan omaisuutta.  Se mitä ei karjatalouslaitemyyjä saa myytyä, sen myy maatalouskonemyyjä. Ilmatilakin on huomattavasti halvempaa rakennuksen ulkopuolella kuin sisäpuolella.

Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. 

Eläinten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.

Putkinäköä on mulla nyt aivan varmasti, kun ei ehdi paneutua muuhun kuin omiin hommiin. Siitä on hankkiuduttava aikanaan erilleen. Mkaipuu ei taida oikein hahmottaa mistä on kysymys, tai sitten kettuilee ilman aikojaan. Investointi uuteen yksikköön tarkoittaa yleensä vuosikymmenen projektia, jota tehdään vaiheittain paremmaksi. 

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 11.09.09 - klo:15:20

Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. 

Eläinten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.

Putkinäköä on mulla nyt aivan varmasti, kun ei ehdi paneutua muuhun kuin omiin hommiin. Siitä on hankkiuduttava aikanaan erilleen. Mkaipuu ei taida oikein hahmottaa mistä on kysymys, tai sitten kettuilee ilman aikojaan. Investointi uuteen yksikköön tarkoittaa yleensä vuosikymmenen projektia, jota tehdään vaiheittain paremmaksi. 

Vai että puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan..  Eli nämä yksilöt jotka robotilla "lypsävät rahaa ruokkijaan" tekevät sen sillä tuotoksella joka "satutaan saamaan aikaiseksi" talikon virkaa ajavalla pienkuormaimella rehun kanssa leikkiessä? Samalla logiikalla kärjistettynä voisi asmith ensimmäisenä organisoida lantakäytävät ja lypsyaseman. Maksujen edetessä ja talven tullen tehdä ruokintapöydän ja lumen tulon jälkeen makuuparret?  Vaiheittain paremmaksi.....  Missä vaiheessa olisi hyvä aika hankkia tilasäiliö?    Aikamoista näpertelyä jos Suomen mittakaavan yksiköissä aletaan siirtymään vaiheittaisuuteen pikkupihatoiden nakertamisessa. Vaan olihan keisarillakin uudet vaatteet.

samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.

***Aika nopeasti pihatto täyttyi, kun sinne ajettiin oman karjan lisäksi kolmen muun karjan eläimet. Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana. Toki 100 %:n täyttöastetta ei heti alussa ollut, mutta tavoitteena ollut miljoona litraa maitoa meijeriin kahdelta robotilta niiden ensimmäisenä vuotena kuitenkin onnistui.

Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.

Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.

Eikös Affenanmaalla toteuttaneet sen ison navetan juuri näin? Mielstäni tuo olis hyvä idea, jos lypsyn saa hoidettua nätisti. Vaihtoehtona tehdä lypsyasemalle oma patti navetan kylkeen myöhemmin? Jos vanha navetta on ollut tunkkanen ja ahdas persereikä jo aiemmin, niin eipä tuo enää hoonamalla parane. Yritetty on....

Lainaus käyttäjältä: Sahrami - 11.09.09 - klo:14:24

Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.

Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.

Eikös Affenanmaalla toteuttaneet sen ison navetan juuri näin? Mielstäni tuo olis hyvä idea, jos lypsyn saa hoidettua nätisti. Vaihtoehtona tehdä lypsyasemalle oma patti navetan kylkeen myöhemmin? Jos vanha navetta on ollut tunkkanen ja ahdas persereikä jo aiemmin, niin eipä tuo enää hoonamalla parane. Yritetty on....

Vanha navetta kun on periaatteessa toimiva ja koneellistettu. Ainut on, että remonttia on joka tapauksessa tehtävä.,Tähän mennessä on ollut päällimmäisenä mielessä parsinavetan laajennus. Mutta toisaalta kiinnostaisi satsata myös siihen, että elukat voisivat käyttäytyä edes osin "lajivaatimusten" mukaan.

meillä ei ainakaan tuosta syystä siirrytä pihattoon lehmiä voi ulkoiluttaakkin ainoa järkevä syy siirtyä pihattoon jos saa työt kevenemään ilman et lompsa kevenee

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

Lainaus käyttäjältä: apemies - 12.09.09 - klo:08:17

***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.

Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...

yö on lehmien syönti aikaa eikä suinkaan hiljaista aikaa on ainoastaan ihmisille

Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.

Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.

Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...

Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.