Nyt tulee aika mutua, kun ei tuota yliopistopohjaa ole.

Muutama aika sitten pähkäilin tuota murskausta myös siltä kantilta, että murskatessa solurakennetta kun rikotaan (vaikka hiertämälläkin) niin soluhengitys kiihtyy heti, kun kerran rakenne on rikottu kuivumisen nopeuttamisen nimissä. Käytännössä tämä kaiketi merkitsee myös kemiallista kuiva-ainetappioiden kasvamista, murskauksen jälkeen alkavana se olisi pois itse säilöntäprosessista. Vai onko se näin yksinkertaista? Väheneekö fermentoitumistuotteiden määrä murskauksen myötä? Saisiko rehuun enemmän maitohappoja pelkällä niitolla ja jos saisi niin kuinka paljon?

En ole kasvifysiologi, mutta vastaus tähän riippuu varmaankin siitä, lisääkö murskaus jollain lailla soluhengitystä enemmän kuin se nopeuttaa kuivumista? Varmaankin soluhengitys kiihty niittämiseen verrattuna enemmän, mutta toisaalta aikaa siihen hengitykseen jää vähemmän.

Ruotsalaisista neuvonnallisista kuivaheinäjulkaisuista (joita olen aika paljon tavannut) ymmärsin, että murskaus lisää kasvuston uudelleenkastuessa pilaantumisriskiä jonkin verran, kun pilaaville mikrobeille on avattu (korsi murskaamalla) hyvä kasvualusta.

Ratkaisematta jäi, pitää palata joskus, jos tekstiä osuu silmiin. Asia kun itselläkin (teknologisesti) ratkaisematta.

Petri

teoriaa kaikki...kuitenkin jos se ukkoskuuro tulee niin sillä ei o mitään merkitystä milloin se on kaadettu ja millä ja mitä tehty...se on korkeammassa kädessä sitten. 

näinkin... Mutta olisiko että murskaamaton voidaan saada sen ukkoskuuron jälkeen Parempilaatuisena talteen Pöyhimen avulla verrattuna Murskaukseen. Tiedeppäs tätä nyt, täytynee esittää jollekin maahantuojalle pientä testihommaa

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 20.07.09 - klo:19:45

Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! 

Mutta heinäpellossa makaavaa kaurista se ei saa hengiltä, vaan ainoastaan raatelee ja jättää kitumaan. Loppuun tarvittiin haulikkoa.

             Peuran vasalta katkoin takajalan, siis ei mennyt murskaimen läpi vaan jostain sivusta. Ei kuitenkaan antanut kiinni ja löysin vasta seuraavana päivänä paalatessa ojasta. Sitten antoi nuijia putkitongilla itsensä kuoliaaksi. Katsoi kuitenkin ensin uskomattoman kauniisti suoraan silmiin. Snif.

näinkin... Mutta olisiko että murskaamaton voidaan saada sen ukkoskuuron jälkeen Parempilaatuisena talteen Pöyhimen avulla verrattuna Murskaukseen. Tiedeppäs tätä nyt, täytynee esittää jollekin maahantuojalle pientä testihommaa

Murskattu kuivuu nopeammin, ja on siten vähemmän aikaa alttiina ukkoskuurolle. 2 vrk kuivatuksella hyvissä oloissa saa kuivuriin (kuivaheinäsilmin katsottuna). Volyymiä täytyy olla paljon (yli 300 ha) että säilistä tehdessä  saa mitenkää järkeväksi erillistä karhotusta ja sen vaatimaa traktoria, kuljettajaa kustannuksena kohtuulliseksi ha kohti.

Miten sitten alueilla (EU), jossa maidonhinta on alhainen - on em. menetelmään siirrytty?
Tässä asiassa valitettavasti Komissaari - ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta.

Ei olekkaan yhtä totuutta, kunpaakaan suuntaa. Ken haluaa urheilla ja opiskella tuota siitä vaan. Suomalaisella luonteella kun tuiki harva tunnustaa koneet vielä omistaessaan että se kokeilu oli turhaa, enintään sen jälkeen kun koneet on vaihdettu kertaalleen seuraavaan. Miksi muualla?  Siihen on ihan omat syynsä, suurinpana on että niitossa voidaan käyttää pienitehoisia vanhoja ja olemassaolevia koneita. Suurimmalla osalla ei voida viedä  edes 3,2 m murskainkonetta joko tehontarpeen taikka olosuhteiden takia.  (mieti itäeurooppaa, rajattomasti vanhoja 60 hp niittokoneita, vuoristo norjaa yms ja alpit, italiassa 120 hp on ISO traktori) Kiistatonta on että täysleveäksi niitossa saadaan sääriskiä pienennettyä olkoon murskattua tai ei.  Muistettava että valtaosassa länsieurooppaa tärkein rehukasvi naudoille ei ole nurmi, heinä on monilla alueilla erikoistuote Osuuko se miettimällesi alueelle muussa maailmassa, en tiedä      Kukin saa tehdä mitä haluaa, enkä yhteen totuuteen usko tässäkään. Mukaan tulin vain, kun ketjussa oli pari jotka ei nähnyt leveäksi vedossa mitään negatiivistä

Nostetaan tämä ketju vuosien jälkeen esille ja onko kokemukset muuttuneet.

Tarkoitus hommata ensikaudelle uusi niittokone tai niittomurskain säilörehun  tekoon.

Tähän asti ajettu murskaimella mutta onko pelkästä niitosta hyötyä pitkässä juoksussa? Muuta, kuin halvempi hankinta ja pienenpi kulutus.
Rehu kuitenkin karhotetaan ja kerätään noukin vaunulla.  Niin ja apilavaltaisia nurmia, kun on luomussa.

Tänne ainakin tuleen ensi kesäksi ihan perus lautaskone reilun 4 metrin kone. Monelta tilalta kuullu positiivista juttua. Vähän kyllä kauhulla odotan.. Pitäs se meidän savikolla toimia. Karhotuspellit /lautaset on kuulema hyvä olla.
 

Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.

Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.

 Pidimme juuri palaverin aiheesta ja totesimme, että kyseinen väittämä on täyttä paskapuhetta.

Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.

Millähän perusteella?

Tehkää koe ottakaa pakkasaamuna horsman varsi toisen pidätte koskemattomana ja toisen nuijitte vasaralla puupölkkyä vasten sieltä täältä ,sitten nostatte kummankin pystyyn tyvestä pitäen
siinäpä se valkenee monelle kumpi menee pienempään tilaan.

Kyllä mulla ainakin "murskain" ei toimi nimensä mukaisesti niittokoneessa. Vähän se hiertää ehkä lehtiä, mutta ei tosiaankaan murskaa heinän korsia tms. Lehdet kyllä kuivuu ilman murskaustakin hyvin, kunhan karhot on riittävän leveitä.

Kyllä mulla ainakin "murskain" ei toimi nimensä mukaisesti niittokoneessa. Vähän se hiertää ehkä lehtiä, mutta ei tosiaankaan murskaa heinän korsia tms. Lehdet kyllä kuivuu ilman murskaustakin hyvin, kunhan karhot on riittävän leveitä.

 SASsi ei nyt osannut ennustaa tätäkään, sen paremmin kuin säätä.