Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: realisti - 20.07.09 - klo:15:12
-
tuossa aiemassa niitto topicissa jo sivuttiin aihetta, mutta mitä olette mieltä asiasta niitto vai niittomurskaus? olen itse järkeillyt koko murskauksen olevan turhaa touhua kun karhotetaan kaikki jokatapauksessa. kuhnin 4,4m niittokone ei painaisi kuin 1080kg ja veisi huomattavasti vähemmän voimaa kuin nykyinen fc 353:nen joka painaa 2700kg. karhottimena meillä on käytössä elhon v-twin, miten mahtaa toimia murskaamattomalla heinällä? Etuja olisi mm. edullinen hankintahinta (16k€), vähäinen huoltokohteiden määrä, suuri niittoteho, pieni kulutus.
Tuntuu vain hieman paluulta 80-luvulle kun on suunnittelemassa takaisin nostolaitekoneeseen siirtymistä.
-
Villi arvaus: kahden vuoden sisällä ei tehdä ainakaan enään karhoja. Niitto koko työleveydelle, josta karhotetaan. Toinen vaihtoehto tulee olemaan on lautasniittokone + pöyhintä + karhoitus. Ja on niitä muillakin leveitä nl. koneita kuin Kuhnilla ;) Tutustu vaihtoehtoihin. ;)
Olet ehkä hieman "aikaasi edellä". Varmaan ajatustasi yritetään tyrmätä täällä...mutta näin vain luultavasti tulee käymään.
-
Villi arvaus: kahden vuoden sisällä ei tehdä ainakaan enään karhoja. Niitto koko työleveydelle, josta karhotetaan. Toinen vaihtoehto tulee olemaan on lautasniittokone + pöyhintä + karhoitus. Ja on niitä muillakin leveitä nl. koneita kuin Kuhnilla ;) Tutustu vaihtoehtoihin. ;)
Olet ehkä hieman "aikaasi edellä". Varmaan ajatustasi yritetään tyrmätä täällä...mutta näin vain luultavasti tulee käymään.
Aikalailla samaa mieltä tästä :)
-
Villi arvaus: kahden vuoden sisällä ei tehdä ainakaan enään karhoja. Niitto koko työleveydelle, josta karhotetaan. Toinen vaihtoehto tulee olemaan on lautasniittokone + pöyhintä + karhoitus. Ja on niitä muillakin leveitä nl. koneita kuin Kuhnilla ;) Tutustu vaihtoehtoihin. ;)
Olet ehkä hieman "aikaasi edellä". Varmaan ajatustasi yritetään tyrmätä täällä...mutta näin vain luultavasti tulee käymään.
Aikalailla samaa mieltä tästä :)
Miksi pöyhintä?
-
Miksi pöyhintä?
Sanoin aikalailla, en täysin ;)
-
Miksi pöyhintä?
Sanoin aikalailla, en täysin ;)
Niinpä tietysti... 8)
-
Nyt tulee aika mutua, kun ei tuota yliopistopohjaa ole.
Muutama aika sitten pähkäilin tuota murskausta myös siltä kantilta, että murskatessa solurakennetta kun rikotaan (vaikka hiertämälläkin) niin soluhengitys kiihtyy heti, kun kerran rakenne on rikottu kuivumisen nopeuttamisen nimissä. Käytännössä tämä kaiketi merkitsee myös kemiallista kuiva-ainetappioiden kasvamista, murskauksen jälkeen alkavana se olisi pois itse säilöntäprosessista. Vai onko se näin yksinkertaista? Väheneekö fermentoitumistuotteiden määrä murskauksen myötä? Saisiko rehuun enemmän maitohappoja pelkällä niitolla ja jos saisi niin kuinka paljon?
-
tuossa aiemassa niitto topicissa jo sivuttiin aihetta, mutta mitä olette mieltä asiasta niitto vai niittomurskaus? olen itse järkeillyt koko murskauksen olevan turhaa touhua kun karhotetaan kaikki jokatapauksessa. kuhnin 4,4m niittokone ei painaisi kuin 1080kg ja veisi huomattavasti vähemmän voimaa kuin nykyinen fc 353:nen joka painaa 2700kg. karhottimena meillä on käytössä elhon v-twin, miten mahtaa toimia murskaamattomalla heinällä? Etuja olisi mm. edullinen hankintahinta (16k€), vähäinen huoltokohteiden määrä, suuri niittoteho, pieni kulutus.
Tuntuu vain hieman paluulta 80-luvulle kun on suunnittelemassa takaisin nostolaitekoneeseen siirtymistä.
ainakin heinän maahan tallominen lisääntyy,kosteissa korjuuoloissa traktorin raiteissa heinät ropakon seassa ,siis levälleen niitossa.
-
Villi arvaus: kahden vuoden sisällä ei tehdä ainakaan enään karhoja. Niitto koko työleveydelle, josta karhotetaan. Toinen vaihtoehto tulee olemaan on lautasniittokone + pöyhintä + karhoitus. Ja on niitä muillakin leveitä nl. koneita kuin Kuhnilla ;) Tutustu vaihtoehtoihin. ;)
Olet ehkä hieman "aikaasi edellä". Varmaan ajatustasi yritetään tyrmätä täällä...mutta näin vain luultavasti tulee käymään.
ei ainakaan meidän perällä. perhosella kerta ajolla 9m yhteen karhoon näyttäis olevan paras vaihtoehto.
-
Villi arvaus: kahden vuoden sisällä ei tehdä ainakaan enään karhoja. Niitto koko työleveydelle, josta karhotetaan. Toinen vaihtoehto tulee olemaan on lautasniittokone + pöyhintä + karhoitus. Ja on niitä muillakin leveitä nl. koneita kuin Kuhnilla ;) Tutustu vaihtoehtoihin. ;)
Olet ehkä hieman "aikaasi edellä". Varmaan ajatustasi yritetään tyrmätä täällä...mutta näin vain luultavasti tulee käymään.
ei ainakaan meidän perällä. perhosella kerta ajolla 9m yhteen karhoon näyttäis olevan paras vaihtoehto.
muuten kyllä kiva tuo perhonen matoilla, mutta ei vaan taida palvella tuota kaluston keventämis-ajatusta. Niin ja tulis ainakin etunostolaitteen hankinta. 9m perhonen n.65000€ kun taas esim 4,4m+3,1m niittokoneet alle 30000€ ja siihen karhotin 20000€. ei tuo perhosen 9m luoko ainakaan turhan nopeaa kuiva näin paalausta ajatellen... Niin ja niittokone yhdistelmällä riittää veturiksi n.120 hp traktori joten kalustokustannus pysyy myös siltä osin kohdallaan. Lisäksi ne asiakkaat jotka niittää itse joudutaan kumminkin karhottaan ja sen vuoksi karhotin lähes välttämätön kuitenkin.
-
Ei ole kyllä pelkoa sitten rehun liiasta kuivumisesta....
-
Nyt tulee aika mutua, kun ei tuota yliopistopohjaa ole.
Muutama aika sitten pähkäilin tuota murskausta myös siltä kantilta, että murskatessa solurakennetta kun rikotaan (vaikka hiertämälläkin) niin soluhengitys kiihtyy heti, kun kerran rakenne on rikottu kuivumisen nopeuttamisen nimissä. Käytännössä tämä kaiketi merkitsee myös kemiallista kuiva-ainetappioiden kasvamista, murskauksen jälkeen alkavana se olisi pois itse säilöntäprosessista. Vai onko se näin yksinkertaista? Väheneekö fermentoitumistuotteiden määrä murskauksen myötä? Saisiko rehuun enemmän maitohappoja pelkällä niitolla ja jos saisi niin kuinka paljon?
tuo kyllä kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, mutta nyt vain pitäisi saada käytännön tutkimustyötä aikaiseksi... Ainoa vaan että kuka uskaltaa olla pioneeri??? :-\
-
No MTT .....
Fermentoitumiseen vaikuttaa niin moni muuttuja, ettei mtt sitä ottaisi varmaankaan ohjelmaansa. Tieteellinen vakiointi olisi vaikeaa. Kokeilijaksi päätyy tietoa tarvitseva viljelijä...täytyy katsoa, saisiko itse toisella sadolla jotain aikaiseksi.
-
tuossa aiemassa niitto topicissa jo sivuttiin aihetta, mutta mitä olette mieltä asiasta niitto vai niittomurskaus? olen itse järkeillyt koko murskauksen olevan turhaa touhua kun karhotetaan kaikki jokatapauksessa. kuhnin 4,4m niittokone ei painaisi kuin 1080kg ja veisi huomattavasti vähemmän voimaa kuin nykyinen fc 353:nen joka painaa 2700kg. karhottimena meillä on käytössä elhon v-twin, miten mahtaa toimia murskaamattomalla heinällä? Etuja olisi mm. edullinen hankintahinta (16k€), vähäinen huoltokohteiden määrä, suuri niittoteho, pieni kulutus.
Tuntuu vain hieman paluulta 80-luvulle kun on suunnittelemassa takaisin nostolaitekoneeseen siirtymistä.
ainakin heinän maahan tallominen lisääntyy,kosteissa korjuuoloissa traktorin raiteissa heinät ropakon seassa ,siis levälleen niitossa.
aurinkopyörät eturenkaiden eteen niin ei tule tallausta ;) vai onks pojilla parempia ehdotuksia 8)
-
aurinkopyörät eturenkaiden eteen niin ei tule tallausta ;) vai onks pojilla parempia ehdotuksia 8)
Kohtuurengastus riittää. Kun katkaisu ei tarvi 200+ heppaa, pärjää kevyemmällä veturilla.
-
aurinkopyörät eturenkaiden eteen niin ei tule tallausta ;) vai onks pojilla parempia ehdotuksia 8)
Kohtuurengastus riittää. Kun katkaisu ei tarvi 200+ heppaa, pärjää kevyemmällä veturilla.
kyl sirkkelinpyörätkin tallaa ja kevyt veturi on kypäivänä joka tapauksessa noin 100heppaa+ levälleen niitettyä heinää aurinkopyörä heittäisi heinän renkaan edestä vaihtoehtoisesti niittokoneen perässä tekisi ns valmiin ajouran
-
Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! ???
-
Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! ???
Mutta heinäpellossa makaavaa kaurista se ei saa hengiltä, vaan ainoastaan raatelee ja jättää kitumaan. Loppuun tarvittiin haulikkoa.
-
No sittenhän murskain on varmempi vaihtoehto ;D
Jokus meni sorsa silppurinläpi kärryyn, vielä henkitoreissaan oli, lievän sulkasadon läpikäyneenä!
Taisi olla tuolloin vielä Taarupin kelasilppuri, Nokan hienosilppurin jälkeen ei sorsaa ehkä olisi löytynyt :'(
-
tuossa aiemassa niitto topicissa jo sivuttiin aihetta, mutta mitä olette mieltä asiasta niitto vai niittomurskaus? olen itse järkeillyt koko murskauksen olevan turhaa touhua kun karhotetaan kaikki jokatapauksessa. kuhnin 4,4m niittokone ei painaisi kuin 1080kg ja veisi huomattavasti vähemmän voimaa kuin nykyinen fc 353:nen joka painaa 2700kg. karhottimena meillä on käytössä elhon v-twin, miten mahtaa toimia murskaamattomalla heinällä? Etuja olisi mm. edullinen hankintahinta (16k€), vähäinen huoltokohteiden määrä, suuri niittoteho, pieni kulutus.
Tuntuu vain hieman paluulta 80-luvulle kun on suunnittelemassa takaisin nostolaitekoneeseen siirtymistä.
ainakin heinän maahan tallominen lisääntyy,kosteissa korjuuoloissa traktorin raiteissa heinät ropakon seassa ,siis levälleen niitossa.
aurinkopyörät eturenkaiden eteen niin ei tule tallausta ;) vai onks pojilla parempia ehdotuksia 8)
Karhotin eteen ja sivulle karhottava taakse ;)
-
juu jos annettais heinän hieman kuivaa levällään ;)
-
tuossa aiemassa niitto topicissa jo sivuttiin aihetta, mutta mitä olette mieltä asiasta niitto vai niittomurskaus? olen itse järkeillyt koko murskauksen olevan turhaa touhua kun karhotetaan kaikki jokatapauksessa. kuhnin 4,4m niittokone ei painaisi kuin 1080kg ja veisi huomattavasti vähemmän voimaa kuin nykyinen fc 353:nen joka painaa 2700kg. karhottimena meillä on käytössä elhon v-twin, miten mahtaa toimia murskaamattomalla heinällä? Etuja olisi mm. edullinen hankintahinta (16k€), vähäinen huoltokohteiden määrä, suuri niittoteho, pieni kulutus.
Tuntuu vain hieman paluulta 80-luvulle kun on suunnittelemassa takaisin nostolaitekoneeseen siirtymistä.
ainakin heinän maahan tallominen lisääntyy,kosteissa korjuuoloissa traktorin raiteissa heinät ropakon seassa ,siis levälleen niitossa.
aurinkopyörät eturenkaiden eteen niin ei tule tallausta ;) vai onks pojilla parempia ehdotuksia 8)
Karhotin eteen ja sivulle karhottava taakse ;)
Ja homma menee varmasti muokkaamises.
-
onko tuo tallaus niin suuri ongelma? grasslandissakin nähty heikkilän taakse ajettava kokoleveälle murskaava pöttinger on ollut usein tuossa minun lohkon rajalla nevamaalla niittämässä enkä ole korjuun jälkeen nähnyt kovinkaan suuria korjuutappioita. vai muuttaako tuo murskaus tallomisen erilaiseksi ;) Minä en tartte kuitenkaan koneen veturiksi ihan ässä valtua ;D
-
saahan ässä valtuunkin riviviljelyspyörän kun hieman värkkää ;D
-
siihenhän se kasvuston tallaus sitten päättyikin ;D Ja kastemadot voi ylivoimaisen hyvin ;D
-
Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! ???
Mutta heinäpellossa makaavaa kaurista se ei saa hengiltä, vaan ainoastaan raatelee ja jättää kitumaan. Loppuun tarvittiin haulikkoa.
Millaista vauhtia te siellä pelloilla ajelette, ei oo koskaan yksikään elukka jääny alle. :o
-
Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! ???
Mutta heinäpellossa makaavaa kaurista se ei saa hengiltä, vaan ainoastaan raatelee ja jättää kitumaan. Loppuun tarvittiin haulikkoa.
Millaista vauhtia te siellä pelloilla ajelette, ei oo koskaan yksikään elukka jääny alle. :o
ei meilläkää. Tahti ei oo urakointimaista. Ruahan omaisia kummattii ;D
-
Otetaan hieman takaisin. Pohjois-Suomessa (lappi) tuskin päädytään koskaan "kokoleveälle" levitykseen - ihan ymmärrettävistä syistä. Mattoperä sopiva "väline" pohjoisessa.
Pöyhintä varmistaa laadukkaan kuivumistuloksen - pöyhintä nopeuttaa kuivumista
ihan järkyttävän paljon. Asiasta ei kannata väitellä, jos ei ole menetelmää nähnyt "livenä".
Tässä ihan lähistöllä kaveri lisäsi (osti) pöyhimen ketjuunsa (niitto levälleen) ja on tulokseen erittäin tyytyväinen...
-
Voi näitä poikasia. Aina joku koittaa myydä ainoana totuutena tuota 5 v välein.
Suomen oloissa mattokarhotus on paras ja edullisin. Karhoja voi laittaa vierekkäin jollei päälekkäin uskalla. Ottaa sitten siihen korjuulaitteeseen pöytään leveyttä sen mukaan 3-6 m
-
Oliko se nyt viimeisessä KV:ssä vai Km:ssä jostain näyttelystä juttua ja siinä esiteltiin erillinen murskainlaite tr:n perään eli edessä karhotin ja takanostimen murskain möyhii ja tasottaa karheen.. netissä ei taida lehtiä päästä lukeen jutun osalta.... ???
-
Millaista vauhtia te siellä pelloilla ajelette, ei oo koskaan yksikään elukka jääny alle. :o
[/quote]
No, mä ajan tasaisella pellolla niin kovaa kun traktori jaksaa mennä...paitsi tietenkään päisteessä. n.15-25km/h.Yleensä n.17km/h.Ja mitä tulee tohon karhotus/pöyhimiskysykseen,niin lehmänrehun tekijät eivät niin välitäkään rehujensä ka-pitoisuudesta kun taas hevosten heinät on pakko pöyhiä useammankin kerran.Olen joskus kokeillut pöyhimättä ja kyllä niin ***** monta päivää saa odotella ennenkuin heinät kuivia ovat että ei sellaisia poutia yleensä ole.Lisäksi hevosten rehut tehdään huomattavasti vanhempana ja tällöin heinämassan määrä on paljon suurempi ja kuivuminen entistäkin hitaampaa...mutta tästä nyt kai on turha väitellä sikäli että jokainen tekee sellaista rehua kun luulee tarvitsevansa.Yleinen luulo on näköjään että pöyhiminen/karhotus olisi jotain "maansiirtotyötä"...Itse en kyllä ole rehun likaisuudesta johtuvaa pilaantumista havainnut sen jälkeen kun myin kelapöyhimen Viroon ;)
-
Millaista vauhtia te siellä pelloilla ajelette, ei oo koskaan yksikään elukka jääny alle. :o
No, mä ajan tasaisella pellolla niin kovaa kun traktori jaksaa mennä...paitsi tietenkään päisteessä. n.15-25km/h.Yleensä n.17km/h.Ja mitä tulee tohon karhotus/pöyhimiskysykseen,niin lehmänrehun tekijät eivät niin välitäkään rehujensä ka-pitoisuudesta kun taas hevosten heinät on pakko pöyhiä useammankin kerran.Olen joskus kokeillut pöyhimättä ja kyllä niin ***** monta päivää saa odotella ennenkuin heinät kuivia ovat että ei sellaisia poutia yleensä ole.Lisäksi hevosten rehut tehdään huomattavasti vanhempana ja tällöin heinämassan määrä on paljon suurempi ja kuivuminen entistäkin hitaampaa...mutta tästä nyt kai on turha väitellä sikäli että jokainen tekee sellaista rehua kun luulee tarvitsevansa.Yleinen luulo on näköjään että pöyhiminen/karhotus olisi jotain "maansiirtotyötä"...Itse en kyllä ole rehun likaisuudesta johtuvaa pilaantumista havainnut sen jälkeen kun myin kelapöyhimen Viroon ;)
[/quote]
Oliko liian lyhyt työntövars?
-
Voi näitä poikasia. Aina joku koittaa myydä ainoana totuutena tuota 5 v välein.
Suomen oloissa mattokarhotus on paras ja edullisin. Karhoja voi laittaa vierekkäin jollei päälekkäin uskalla. Ottaa sitten siihen korjuulaitteeseen pöytään leveyttä sen mukaan 3-6 m
Ei tuo meidän myyjä kyllä pahemmin ole tyrkyttänyt... Pikemmin päinvastoin. tarkoitatko oikeaa mattokarhotinta joka maksaa 90k€? Liene kuitenkin tarkoittanet mattoperää, jonka lisäksi tarvitsen kuitenkin karhottimen sillä moni asiakas haluaa niittää itse kapeilla koneillaan luomuheinäänsä. Niin ja paalaimen noukinta on hankala levittää.
-
Mattoperää karhonyhdistäjäksi tarkoitin. Tuo mattokarhoitin jota kuhn tekee roc lisenssillä on todella kallis laitos, vaan varmastikin hyvä. Koko kirjoitus oli tuossa täysleveäksi niittämisen ylivoimaa ylistävälle tarkoitettu. Siinä on paljon monia muttia, ja ajattelin asiaa vain säilörehun kannalta märehtijöille omana mielipiteenäni. Mattoperällä päästään 14 m korjuuleveyteen ilman erillistä karhotinta. Urakoitsijat tietysti pohtii asiaa eri kantilta, karhotuksessa saadaan muunmuassa yksi laskutustyövaihe lisää.
-
Voi näitä poikasia. Aina joku koittaa myydä ainoana totuutena tuota 5 v välein.
Suomen oloissa mattokarhotus on paras ja edullisin. Karhoja voi laittaa vierekkäin jollei päälekkäin uskalla. Ottaa sitten siihen korjuulaitteeseen pöytään leveyttä sen mukaan 3-6 m
Ei tuo meidän myyjä kyllä pahemmin ole tyrkyttänyt... Pikemmin päinvastoin. tarkoitatko oikeaa mattokarhotinta joka maksaa 90k€? Liene kuitenkin tarkoittanet mattoperää, jonka lisäksi tarvitsen kuitenkin karhottimen sillä moni asiakas haluaa niittää itse kapeilla koneillaan luomuheinäänsä. Niin ja paalaimen noukinta on hankala levittää.
komissaarilla on se ainoa Totuus tiedossa ;D Vaalikaamme sitä....
Aika leveä saisi perhonen olla, että 12-15 metriä ottaisi yhteen karhoon. Ja kohtuukosteaa olisi, sääriski tietysti pienempi. Yksi kone vähemmän ketjussa. Mutta voisiko joku fiksumpi ottaa kantaa tuohon murskauksen vaikutukseen säilönnässä? apemies/petri?
-
Mattoperällä rehu kuivuu melko huonosti (mutta tosiaan mattoperä on ok peli etenkin pohjoisempaan).
Murskauksellahan haetaan samoja etuja, kuin leveälle levityksessä. Eli rikotaan
kasvia hieman jotta "haihtuminen" alkaisi nopeammin. Koko levityksessä haetaan samaa myös samaa asiaa (nopeata kuivahtamista), eli levitetään rehu niin, että lehdet on koko pinta-alaltaan (auringon ja tuulen) kuivattavissa. Tällä menetelmällä ei murskausta tarvita...
paras ja tehokkain vaihtoehto on murskaus + koko leveälle levitys. Tällä menetelmällä säätyy myös polttoainetta...kun ajetaan "pellit levällään".
Kaikilla merkeillä tosin ei ole tämä mahdollista.
Ei tuo meidän myyjä kyllä pahemmin ole tyrkyttänyt...
Tämä saattaa johtua siitä, että teidän perän kauppiaan mattoperäkone on erittäin kallis/tai se ei toimi.
-
voiko pelkästä niitosta olla näin vaikea saada tietoa verrattuna murskaukseen? kukaan edes mtt:ssä ei ole kiinnostunut asiasta. Eivätkä kaikki myyjät edes suostu hintaa sanomaan tuollaiselle pelkälle niittokoneelle, hoetaan vain että ei kun hinattava niittomurskain... Ei kelpaa vastaukseksi että minulla on jo sellainen ja hyvä onkin. Pitänevät vitsinä että joku haluaisi luopua murskauksesta kun sitä 20vuotta on hehkutettu.
-
Noukinvaunulla työnäytöksissä saadaan melko korsiintuneesta tavarastakin vesi valumaan, eipä noita tosin esikuivatella. ???
Paalaushommissa eri tilanne.
-
Ainakin Pöttinger on tutkinut asiaa suomessa...googlettamalla löytyy tietoa.
-
Ja aivan varmasti kauppiaalta saa tarjouksen pelkästä leveästi niittokoneesta...ainakin aikaansa seuraavalta. Nyt tietysti varastossa on murskaimia - jtn. luonnollisesti niitä kaupataan "ahkerasti".
-
voiko pelkästä niitosta olla näin vaikea saada tietoa verrattuna murskaukseen? kukaan edes mtt:ssä ei ole kiinnostunut asiasta. Eivätkä kaikki myyjät edes suostu hintaa sanomaan tuollaiselle pelkälle niittokoneelle, hoetaan vain että ei kun hinattava niittomurskain... Ei kelpaa vastaukseksi että minulla on jo sellainen ja hyvä onkin. Pitänevät vitsinä että joku haluaisi luopua murskauksesta kun sitä 20vuotta on hehkutettu.
omassa käytössä on nyt toista vuotta niittomurskain josta murskainosa on riisuttu poies. Taisin ottaa sen kokoviljankorjuun takia pois ja takas ei tullut sitten laitettua... tekee nyt noin 120cm karheen eli ei riittävän leveää kuivumisen maksimoimiseksi mutta kokemusten mukaan heinä kuivuu kohtuullisen hyvin ja se riittää meikäläiselle paalaushommiin. Jos niittotehoa tarvitsee joskus lisää, eli koneen vaihto isompaan tulis niin pelkkä niittokone on vahvoilla.
-
Joo vanhasta 3 metrin Kuhnista heitin sormet kans poies..Karho tulee ihan kohtuullisen muotoinen, mutta korjuutappiot lisääntyy jonkin verran kun kaikki korret on luo`olla samoin päin, eli noukin ei oikein kerää tarkasti sitä jälkeä... >:(
-
Luin jostain, olisko ollu profissa, et englanissa ne on myynyt jo pari vuotta enemmän niittokoneita kuin niittomurskaimia. Iso perhonen kun vaatii yli 200hv ja vie löpöä ihan toista luokkaa kuin pelkkä niitto. Kai on edullisempi taksa per niitetty ha ku niitto murskattu ha?
Oikeilla jäljillä olet realisti!
OT: kauppiaat tykkää myydä "kevyt muokkaimia" jotka vaativat kuitenkin yli 200hv?
-
Luin jostain, olisko ollu profissa, et englanissa ne on myynyt jo pari vuotta enemmän niittokoneita kuin niittomurskaimia. Iso perhonen kun vaatii yli 200hv ja vie löpöä ihan toista luokkaa kuin pelkkä niitto. Kai on edullisempi taksa per niitetty ha ku niitto murskattu ha?
Oikeilla jäljillä olet realisti!
OT: kauppiaat tykkää myydä "kevyt muokkaimia" jotka vaativat kuitenkin yli 200hv?
Juuri tämän eurooppalaisen suuntauksen vuoksi ryhdyin asiaa miettimään. Taksa saadaan edullisemmaksi kun niitossa on vähemmän kustannuksia ja karhotus on jokatapauksessa välttämätös. Onhan tuo kalusto puolet halvempaa kuin murskaava ja vie 1/3 vähemmän polttoainetta. Täytynee jatkaa kauppojen vääntämistä...
-
Juuri näin klapikasa - eng. pyörähtäessä asia on juuri näin. Mutta myös pöyhimien
myynti on kasvanut (eipähän ole ne korret pitkittäin 8)). + tasaisempi kuivumistulos ja englannissa sataa vettä/maat on pehmeitä. Pöttingeriltä löytyy 4m kones/myös JD:ltä.
-
Nyt tulee aika mutua, kun ei tuota yliopistopohjaa ole.
Muutama aika sitten pähkäilin tuota murskausta myös siltä kantilta, että murskatessa solurakennetta kun rikotaan (vaikka hiertämälläkin) niin soluhengitys kiihtyy heti, kun kerran rakenne on rikottu kuivumisen nopeuttamisen nimissä. Käytännössä tämä kaiketi merkitsee myös kemiallista kuiva-ainetappioiden kasvamista, murskauksen jälkeen alkavana se olisi pois itse säilöntäprosessista. Vai onko se näin yksinkertaista? Väheneekö fermentoitumistuotteiden määrä murskauksen myötä? Saisiko rehuun enemmän maitohappoja pelkällä niitolla ja jos saisi niin kuinka paljon?
En ole kasvifysiologi, mutta vastaus tähän riippuu varmaankin siitä, lisääkö murskaus jollain lailla soluhengitystä enemmän kuin se nopeuttaa kuivumista? Varmaankin soluhengitys kiihty niittämiseen verrattuna enemmän, mutta toisaalta aikaa siihen hengitykseen jää vähemmän.
Ruotsalaisista neuvonnallisista kuivaheinäjulkaisuista (joita olen aika paljon tavannut) ymmärsin, että murskaus lisää kasvuston uudelleenkastuessa pilaantumisriskiä jonkin verran, kun pilaaville mikrobeille on avattu (korsi murskaamalla) hyvä kasvualusta.
Ratkaisematta jäi, pitää palata joskus, jos tekstiä osuu silmiin. Asia kun itselläkin (teknologisesti) ratkaisematta.
Petri
-
teoriaa kaikki...kuitenkin jos se ukkoskuuro tulee niin sillä ei o mitään merkitystä milloin se on kaadettu ja millä ja mitä tehty...se on korkeammassa kädessä sitten. :'(
-
näinkin... Mutta olisiko että murskaamaton voidaan saada sen ukkoskuuron jälkeen Parempilaatuisena talteen Pöyhimen avulla verrattuna Murskaukseen. Tiedeppäs tätä nyt, täytynee esittää jollekin maahantuojalle pientä testihommaa :-\
-
Meillä ainakin murskain oli hyvä siinä kohtaa kun ajoin niittäessäni oman lemmikkikissamme yli. Pelkällä niittokoneella olisi voinut hyvinkin jäädä kitumaan jalat poikki mutta Kuhnin murkaimen läpi mennessään ei ollut varmaan yhtään kitunut!! ???
Mutta heinäpellossa makaavaa kaurista se ei saa hengiltä, vaan ainoastaan raatelee ja jättää kitumaan. Loppuun tarvittiin haulikkoa.
Peuran vasalta katkoin takajalan, siis ei mennyt murskaimen läpi vaan jostain sivusta. Ei kuitenkaan antanut kiinni ja löysin vasta seuraavana päivänä paalatessa ojasta. Sitten antoi nuijia putkitongilla itsensä kuoliaaksi. Katsoi kuitenkin ensin uskomattoman kauniisti suoraan silmiin. Snif.
-
näinkin... Mutta olisiko että murskaamaton voidaan saada sen ukkoskuuron jälkeen Parempilaatuisena talteen Pöyhimen avulla verrattuna Murskaukseen. Tiedeppäs tätä nyt, täytynee esittää jollekin maahantuojalle pientä testihommaa :-\
Murskattu kuivuu nopeammin, ja on siten vähemmän aikaa alttiina ukkoskuurolle. 2 vrk kuivatuksella hyvissä oloissa saa kuivuriin (kuivaheinäsilmin katsottuna). Volyymiä täytyy olla paljon (yli 300 ha) että säilistä tehdessä saa mitenkää järkeväksi erillistä karhotusta ja sen vaatimaa traktoria, kuljettajaa kustannuksena kohtuulliseksi ha kohti.
-
Miten sitten alueilla (EU), jossa maidonhinta on alhainen - on em. menetelmään siirrytty?
Tässä asiassa valitettavasti Komissaari - ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta.
-
Ei olekkaan yhtä totuutta, kunpaakaan suuntaa. Ken haluaa urheilla ja opiskella tuota siitä vaan. Suomalaisella luonteella kun tuiki harva tunnustaa koneet vielä omistaessaan että se kokeilu oli turhaa, enintään sen jälkeen kun koneet on vaihdettu kertaalleen seuraavaan. Miksi muualla? Siihen on ihan omat syynsä, suurinpana on että niitossa voidaan käyttää pienitehoisia vanhoja ja olemassaolevia koneita. Suurimmalla osalla ei voida viedä edes 3,2 m murskainkonetta joko tehontarpeen taikka olosuhteiden takia. (mieti itäeurooppaa, rajattomasti vanhoja 60 hp niittokoneita, vuoristo norjaa yms ja alpit, italiassa 120 hp on ISO traktori) Kiistatonta on että täysleveäksi niitossa saadaan sääriskiä pienennettyä olkoon murskattua tai ei. Muistettava että valtaosassa länsieurooppaa tärkein rehukasvi naudoille ei ole nurmi, heinä on monilla alueilla erikoistuote ;) Osuuko se miettimällesi alueelle muussa maailmassa, en tiedä Kukin saa tehdä mitä haluaa, enkä yhteen totuuteen usko tässäkään. Mukaan tulin vain, kun ketjussa oli pari jotka ei nähnyt leveäksi vedossa mitään negatiivistä ;)
-
Nostetaan tämä ketju vuosien jälkeen esille ja onko kokemukset muuttuneet.
Tarkoitus hommata ensikaudelle uusi niittokone tai niittomurskain säilörehun tekoon.
Tähän asti ajettu murskaimella mutta onko pelkästä niitosta hyötyä pitkässä juoksussa? Muuta, kuin halvempi hankinta ja pienenpi kulutus.
Rehu kuitenkin karhotetaan ja kerätään noukin vaunulla. Niin ja apilavaltaisia nurmia, kun on luomussa.
-
Tänne ainakin tuleen ensi kesäksi ihan perus lautaskone reilun 4 metrin kone. Monelta tilalta kuullu positiivista juttua. Vähän kyllä kauhulla odotan.. Pitäs se meidän savikolla toimia. Karhotuspellit /lautaset on kuulema hyvä olla.
-
Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.
-
Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.
Pidimme juuri palaverin aiheesta ja totesimme, että kyseinen väittämä on täyttä paskapuhetta.
-
Jos paalaa,murskattu heinä tiivistyy paalissa paremmin.
Millähän perusteella?
-
Tehkää koe ottakaa pakkasaamuna horsman varsi toisen pidätte koskemattomana ja toisen nuijitte vasaralla puupölkkyä vasten sieltä täältä ,sitten nostatte kummankin pystyyn tyvestä pitäen
siinäpä se valkenee monelle kumpi menee pienempään tilaan. ;D
-
Kyllä mulla ainakin "murskain" ei toimi nimensä mukaisesti niittokoneessa. Vähän se hiertää ehkä lehtiä, mutta ei tosiaankaan murskaa heinän korsia tms. Lehdet kyllä kuivuu ilman murskaustakin hyvin, kunhan karhot on riittävän leveitä.
-
Kyllä mulla ainakin "murskain" ei toimi nimensä mukaisesti niittokoneessa. Vähän se hiertää ehkä lehtiä, mutta ei tosiaankaan murskaa heinän korsia tms. Lehdet kyllä kuivuu ilman murskaustakin hyvin, kunhan karhot on riittävän leveitä.
SASsi ei nyt osannut ennustaa tätäkään, sen paremmin kuin säätä.
-
Nyt pari kesää niitelty ilman murskausta. Niittokoneessa karhotin pyörät. Niiton kustannukset pienemmät, koska voimaa menee paljon vähemmän ja tavan niittokone on nopea ajaa mäkisillä pikku pelloilla. Karheesta sen verran , että apilikot menee pöyheäksi karhoksi, mitkä on helppo karhottaa. Pelkkä timotei kaatuu pirulliseksi matoksi, mutta onneksi karhotinpyörät nostattavat vähän. Kokoviljan (jos seoksessa hernettä tai virnaa) niitossa niittokone on erinomainen, koska varisemista tapahtuu merkittävästi vähemmän.
-
Nyt pari kesää niitelty ilman murskausta. Niittokoneessa karhotin pyörät.
Mikä kone eli mihin saa nuo karhotinpyörät ja olisiko niistä kuvia?
Petri
-
Esitteen sivulla 5. on kuva karhotinpyörästä..... http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_rehukoneet/kverneland_taarup_2500-2600_lautasniittokoneet.pdf