Axialista tuli mieleen että Ruotsissa on käytössä tällainen rikka-aine missä on pinoksadeenia, florasulaamia, ja fluroksipyyriä eli siis Axialin kumppaneina Primusta ja Staranea.
https://www.adama.com/sverige/sv/crop-protection/herbicider/timeline

Varminta lienee vaihtaa kasvunsääde. Medax max ja Moddus evo mm. sopivat tankkiseokseen Axialin kanssa.

Vehnällä on helpompaa valita esimerkiksi Broadway tai Rexade. Korsi lyhenee todella paljon, Samalla tulee hukkakaurankin pää painetuksi kasvustoon piiloon, ettei naapureita haittaa.

-SS-

Varminta lienee vaihtaa kasvunsääde. Medax max ja Moddus evo mm. sopivat tankkiseokseen Axialin kanssa.

Ei vaan auta tälle vuotta jos itsellä tai jollain kaverille ei ole varastossa, tietääkseni kaikki on myyty loppuun.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.07.25 - klo:12:35

Varminta lienee vaihtaa kasvunsääde. Medax max ja Moddus evo mm. sopivat tankkiseokseen Axialin kanssa.

Ei vaan auta tälle vuotta jos itsellä tai jollain kaverille ei ole varastossa, tietääkseni kaikki on myyty loppuun.

Tämä on sitten taas asia erikseen...

Vehnällä on helpompaa valita esimerkiksi Broadway tai Rexade. Korsi lyhenee todella paljon, Samalla tulee hukkakaurankin pää painetuksi kasvustoon piiloon, ettei naapureita haittaa.

-SS-

Kuinka paljon se lyhenee, entä paksuuntuuko se? Ensimmäinen näitä vehnän erikoisaineita, mikä oli kokeilussa, oli juurikin Broadway. Jäi yhden kesän kokeiluksi, nimittäin päätin, että semmosta 🤬🤬 skaa en enää ikinä käytä. Silloin ei ollut suopea kasvukauso havainnoida kasvunsäätövaikutusta.

Tuolla Emblalla näyttää lyheneminen olevan jopa 15 cm. Kyllä Rexade kellastutti orasta, etenkin paikoissa, joissa on kaarre, jolloin sisäkurvin puomi antaa enemmän ainetta neliömetrille. Kellastuminen menee alle viidessä päivässä ohi.

Kuivuuden vallitessa voikin toipuminen olla puutteellista. Hyvin se Rexade tehoaa, ja luohoalueilla syysvehnä on puhdasta, vähintään yhtä puhdasta kuin Puman jälkeen.

-SS-

Ei jumankaut, kyl mää vaan kauhiast ihmettelen kun täälläpäin saadaan yli 1000 ha ruiskutus aloja per kausi useammalla tilalla. Vetelevät ohriakin 6-7 kertaa ja kehuvat laittaneensa korrensäädettäkin neljästi. Vieläkin sumuttelu jatkuu kukinta-aikaan kauroilla.

Herneessä olen mennyt 1 ruiskutuksen Lentagran/Fenix.  En ole lähtenyt sotkemaan kasvustoja hernekääriäisen takia hinattava ruisku perässä.

Kauralla aina menty 1 ruiskutuksella.  Ottaa vaan isot jyvät talteen puimakoneella.

Täälläpäin sankarit laittoi vehnään niin kovat tautiaineet ettei niitä tarvinut koskaan sitten puidakkaan kun olivat vihreitä lumentuloon asti.

Medax Maxia laittelin multamaille ohrille ja syysvehnille. Vanille ohra lakoprosentti myyjän taulukossa on 6%

Ei tässä 7.00-17.00 päivätyöläisenä oikein koko kesää voi ruiskutustraktorissa öitänsä valvoa. Rikat sain nyt pois multamailla kolmella ajolla.

Kertokaa nyt mitä maanviljelijän pitää viljojensa kanssa tehdä?  Siemenmyyjät kehuu lajikkeensa pystyviljaksi ja taudittomaksi. Omamyyjältä taas jos menen kysymään että tarviiko ruiskuttaa niin saa kävellä joka kerta kaupasta ulos syli täynnä purnukoita.

Poteeko jotkut viljanviljelijät huonoa omaatuntoa, jos ei ole jatkuvasti ruiskuttelemassa milloin mitäkin tököttiä kasvustoihinsa?

Parasta mitä viljanviljelijä voi tällä hetkellä tehdä, on lähteä kuukauden lomalle, kauas pois omien peltojensa läheisyydestä. Ja antaa viljojen rauhassa kypsyä.

Omat kasvustot näyttää hyviltä, ei minkäänlaisia tautilaikkuja lehdissä. Viikon mittaiset helteet on kyllä kuivattaneet ainakin pinnasta maat jo niin kuiviksi, että itse asiassa ei tekis pahaa kohtuullinen 10-20 mm sadekaan, virkistäisi kasvustoja ja tekisi jyvistä vielä pulleampia.

Korrensääteet ovat välttämättömiä niillä pelloilla, joilla on riittävästi kosteutta, ja juuret ovat saaneet happea. Yksi lähellä kasvava isolle ruiskulle ehkä liian pieni ohralohko on alkanut mennä lakoon ilman sateita, samaa olen huomannut kaurassa ja Sylvester-ohrassakin. Sylvesterin piti olla erittäin laonkestävä.

Ennen tähkälle tuloa annettu Terpal vaikutti Emblaan 15 cm lyhentävästi, eikä tähkän mitassa näy eroa. Havainnointi on mahdollista, koska kytkin sisäkurvin puomin kiinni kun käänsin päisteessä. Kääntökohtaan syntyy semmoinen D:n muotoinen läiskä, johon ei mene ruiskutetta.


Kuva: Embla 17.07.2025

-SS-

Onko susta eturivin viljelijä tullut? Kasvuohjelma ja kaikki.

Onko susta eturivin viljelijä tullut? Kasvuohjelma ja kaikki.

Juu, kasvuohjelmaviljelijä meikästä tuli, kun vaihdoin viljakauppiasta. Osassa viljelysopimuksia on vahva kasvuohjelmasuositus mukana.  Toisaalta, vuoden 2017 jälkeen tähän vuoteen saakka ei olisi tarvinnut kasvuohjelmaa karrelle palaneen sadottoman laihon käsittelyyn. Olihan osa tarvikkeista käytettävä pois, vanhentumisen takia. 2022 oli rypsillä melkein koko ala.

Niin, koska pellossa näkyy vihreitä korsia ja tähkiä, onhan siinä syytä seitsemän vuoden autiuden jälkeen kokeilla, kasvaako vai kuoleeko vettä saanut vilja, ja voisiko kerrankin laittaa kasvuohjelmaa toimimaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että vesi ei ole tappanut kasveja.

-SS-

Pari koeruutukenttää kierretty viime päivinä ja vehnistä jäi parhaiten mieleen Embla. Pitkä ja ylväs tähkä ja muutenkin ryhdikäs, tasainen kasvusto. Viereisessä ruudussa oli Calispero ja kyllä se oli jostain syystä selvästi vaivaisempi tähkältään kuin Embla. Ehkä ei ole vaan Calisperolle sopiva vuosi. Ei Winx edelleenkään huono ole, mutta Embla on hyvä. Voisin kyllä ottaa viljelyyn. Nyt on toinen vuosi menossa Winxillä ja ensi vuodeksi vaihtuu vehnälohkot, joten lajikevaihto voisi tulla kyseeseen.

Herneet kiinnitti reissuilla huomion ja tulin siihen tulokseen, että ei ole tykkivuosi tulossa siitä. Jos läpäisevä maa, niin mahdoton kasvusto, mutta kun joka lohkolla tuppaa olemaan notkelmia ja tai jonkin sortin altaita, niin kasvuston romahdus osaa olla totaalinen. Tuollaiset tasoittavat keskisatoa pahimmoikseen aika reippaasti, koska käytännössä mennään jo liki nollaruutuja.

Myös huonompia öljykasvilohkoja alkoi löytyä. Märkyys vaan niistänyt, ei voi mitään. Kokonaisuutena öljykasvialat ovat kuitenkin noususuunnassa ja pahin aallonpohja on ohitettu. Tämän kesän jälkeen ala todennäköisesti kasvaa vielä lisää, kun jää positiivisia kokemuksia muistiin.

Minulla on Emblaa ja Calisperoa samalla pikkupalstalla vierekkäin, ovat saaneet saman käsittelyn. Ottanen kuvia joskus, kun ovat tähkällä kummatkin. Myönnettävä on, että Emblan tähkä on isompi kuin vuosikausiin olen omalla palstalla nähnyt. Ehkä syysvehnä Skagenin tähkä on vähän samanlainen. Embla taitaa olla vähänkin viileänä kesänä riskialttiin myöhäinen  ja versoutuu niukasti. Calisperosta on kollegoilla kokemusta monilta viljelyvuosilta, ja kuivana 2023 - kesänä se oli erinomaisen kestävä kuivuutta vastaan - mitä ehkä monet muuta lajikkeet eivät olleet. Calisperon tähkä on pienempi, mutta se näyttäisi versoutuvan paljon tiheämmäksi, tai sitten kylvötiheys tuli liian suuri ?

WPB Troy on myös Emblan kaltainen vahvasti kasvava myöhäinen ykkösvyöhykkeen vehnä, valitettavasti ei palstoja riittänyt tänä kesänä kokeiluun rinnakkaistestiin Emblan kanssa. Troyssa oli viime kesänä T2/HT2 - toksiinia, joten aiheutti pienen kysymysmerkin, vaikka sato oli olosuhteisiin nähden mainio, noin 4 x Alli-kevätvehnän verran. Edit: WPB Troyn  esinäytteen sakoluku oli lähes 400, valkuainen kävi kuuttatoista ja hl-paino oli yli 80 kiloa. Sitten kuorman mentyä Naantalista tuli punnituskuitti kännykkään ilman noita hienoja tuloksia: T2/HT2  63 µg. Eli meni rehuksi.

Juventus-ruiskutus tähkän tultua esiin on tunnollisesti tehty, josko alenisi toksiini edes hiukan. Ja syyskyntö alla. Sanoisin, että toksiineita voi tulla eturivillekin, näin köyhälle niitä tietenkin tulee, koska itiöt näkevät surkeuden, jota kohti leijua, mutta olen kuullut suurista toksiinipitoisuuksista dankorn-heimossakin.

-SS-

Moddus evo lyhensi Skagenin kortta melko vähän tänä vuonna, vain n. 10cm (käsittelemätön 105cm, käsitelty 95cm. Toki käsittely venyi ehkä vähän myöhäiseksi, kun se oli vasta aikaisessa lippulehtivaiheessa. Samalla meni Inspiro-tautiainepaketti; nollaruudussa näkyy selvästi enemmän myös erinäisiä tautioireita. Ehkä tuo tuollainen kasvuohjelmaviljely voi joinakin vuosina tuottaa jopa jotakin, jos ei muuta niin ainakin lisätyötä.