Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 08.06.26 - klo:18:07

  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli.

Pahvila...?    🎅

Tästäkään ei tarvit EU:ta syyttää. Kyll nää ihan Suomessa keksittiin.
Markat mene hevon persieseen. 😁😁😁

Lainaus käyttäjältä: Antidesantti - 08.06.26 - klo:18:11

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 08.06.26 - klo:18:07

  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli.

Pahvila...?    🎅

Tästäkään ei tarvit EU:ta syyttää. Kyll nää ihan Suomessa keksittiin.
Markat mene hevon persieseen. 😁😁😁

Siitarin ruplat ryssähoron persieseen.

Helsingin Sanomien oikea nimi on Hamasin Sanomat. Tiedottavat siellä Hamasin asioista.

Kun liityttiin euroopan unioniin, niin ekä tukikautena ympäristötuen eräitä ehtoja oli se kirja. Piti semmonen tilata. Monellako vielä kirjahyllyssä postin avaamattomassa paketissa.
  Yksi ehto oli, että tilalle piti tehdä ympäristön hoitosuunnitelma.
  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli. 😁😁😁😁

Mikähän kirja se tarkalleenottaen oli? Kun en lainkaan muista sellaista. Mitään ympäristöhoitosuunnittelijaakaan ei tarvinnut tilata 🎅🎅

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 08.06.26 - klo:18:07

Kun liityttiin euroopan unioniin, niin ekä tukikautena ympäristötuen eräitä ehtoja oli se kirja. Piti semmonen tilata. Monellako vielä kirjahyllyssä postin avaamattomassa paketissa.
  Yksi ehto oli, että tilalle piti tehdä ympäristön hoitosuunnitelma.
  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli. 😁😁😁😁

Mikähän kirja se tarkalleenottaen oli? Kun en lainkaan muista sellaista. Mitään ympäristöhoitosuunnittelijaakaan ei tarvinnut tilata 🎅🎅

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1995/760#chp_1__sec_4

Luku 2. 5 pykälä.
1)  maatilalle on vuoden 1998 alkuun mennessä laadittu ympäristönhoito-ohjelma, joka on maatilan ympäristönhoidon perusselvitys;

Syyllisen muisti pätkii pahasti. Olisko syytä mennä muistitestiin.

Maatalouden ympäristötukeen ja sen ehtoihin vuonna 1995 (Suomen EU-liittymisen myötä) liittyvä virallinen opas on maa- ja metsätalousministeriön tuottama "Maatalouden ympäristöohjelma 1995–1999". Oppaan ja siihen liittyvien lakisääteisten vaatimusten tarkat sisällöt on määritelty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä maatalouden ympäristötuesta (⁠Finlex).Tukea hakiessa ja ehtoja selvitettäessä vaadittiin ja käytettiin tuolloin seuraavia keskeisiä dokumentteja:Maatilan ympäristönhoito-ohjelma: Vuoden 1995 järjestelmässä edellytettiin tilakohtaista ympäristönhoito-ohjelmaa, johon kuului perusselvitys, viljavuustutkimus ja lannoitussuunnitelma (⁠Finlex).Tutkimusraportit: Järjestelmän ensiaskeleita ja taloudellisia vaikutuksia käsittelevät kattavat teokset, kuten Maatalouden ympäristöohjelma 1995–1999:n taloudellinen analyysi (MTT, 1999), ovat luettavissa ⁠Luke:n julkaisuarkistossa.Mikäli etsit kyseistä historiallista opasta tai lakikirjaa (esim. Ympäristölainsäädäntö 1995), fyysisiä kappaleita voi tiedustella antikvariaateista, kuten Antikvaarista tai ⁠Finlandia Kirjalta.

https://jukuri.luke.fi/items/bec0ca3c-9912-4bda-b9a2-b21dea3b950f

Kun liityttiin euroopan unioniin, niin ekä tukikautena ympäristötuen eräitä ehtoja oli se kirja. Piti semmonen tilata. Monellako vielä kirjahyllyssä postin avaamattomassa paketissa.
  Yksi ehto oli, että tilalle piti tehdä ympäristön hoitosuunnitelma.
  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli. 😁😁😁😁

Tasapainoisen kasvinsuojelun opaskirjat piti tilata viljelyksessä oleville kasveille. Itteltäni löytyy ohran, kauran ja nurmikasvien opukset jotka on painettu Vammalan kirjapainossa vuonna 2000. Joten taisi olla toisen ohjelma kauden sanktio automaatti tuo juttu, ei siis ensimmäisen. Vuonna 2007 nuo kirjat piti avata paketeistaan ja näyttää tarkastajille. Ensimmäisellä kaudella oli varmaan jonkin moinen tilakäynti. Yks pro rahastuksen neuvoja tyrkytti ittensä meille . Oli sen ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä tilakäyntejä asian takia. Silloin joen varressa oleva koivuja kasvava kaista täytti luontaisen suojakaistan ehdot. Koivut ovat kasvaneet noista ajoista, mutta luontainen kaista ei enää riitä. Muuta en muista tuosta käynnistä, tuskin tehtiin viljelijälle edes paperia, vaan neuvoja kuittasi johonkin muualle. Luontoarvoja piti varmaan kartoittaa myös joskus myöhemmin. Ilmoitin yhden lohko reunassa olevat kaksi koivua, joita sähköyhtiö ei ollut kaatanut, kun aikoinaan oli puiden väliin tolpan istuttanut. Nyt on molemmat koivut kuivaneet tai lahoneet ja vain tyvet pystyssä. No kyllä ne vieläkin vois sen linjan katkaista 

Alkoi tuo opashomma kiinnostamaan ja kävin tuijottamassa toimistohuoneen kirjahyllyä. Reilu metri siellä oli kaikenlaista opaskirjaa, Tieto Tuottamaan -oppaita. Ehkä jotkut niistä oli pakko hankkia, mahdollisesti, mutta kun mulle tulee Käytännön Maamies -lehti, niin niitä tulee meille automaattisesti.

Löysin tosiaan itsekin nuo tasapainoisen kasvinsuojelun oppaat. Nurmi, ohra, kaura ja rypsi/rapsi.

Eli taitaa Sepe olla sittenkin tuossa asiassa oikeassa. Mutta ketään ympäristösuunnittelijaa en meidän tiluksilla ole kävelyttänyt. Voi olla että olin jollakin kurssilla, jossa opetettiin ympäristösuunnitelman ja luontoarvojen kartoittamisen tekemistä itse ja se tehtiin siellä. Jonkun kiviraunion taisin siihen merkata.

Jokin nykyisen Pro-Agrian konsultti sen suunnitelman kävi silloin 1990-luvulla meillä tekemässä. Oli läppäri ja sinne rastitti viisaan näköisenä, yhden käärmemännyn tupsun peltoliittymän vieressä merkkautin ja yhden kivitaskun pesäpajupuskan naapurin puolella merkkasin suojeltavaksi, taisivat viemäriurakoitsijat senkin tuhota. Olisiko konsulentti saanut palkkansa niistä tukirahoista Neuvo-tapaan ? Kirjallisuuden hankinta, joka sisälsi kasvinsuojelun oppaita, oli muutaman vuoden myöhäisempi ajankohta kuin tuo ympäristösuunnitelma.

-SS-

Kuka muistaa? Vanha sanonta joka tuli mieleen tuosta säätiön uudesta julkaisusta.

Muistuupa mieleen...

Täsä vielä tuo juttu stasi-kgb-säätiön ukaaseista...     

https://www.is.fi/politiikka/art-2000012047090.html

Kommenteista repästyä:
"Noudatat toinen toistaan tyhmempiä sääntöjä, ja jollet niin sanktioidaan tuet. Mielelläni lopetan tämän viljelijän työn.Eu aikana minusta on tämän 30 vuoden aikana tullut osa tätä hulluutta aivan vaivihkaa,olin kai valmiiksi tyhmä kun aikanaan tähän ryhdyin,mutta nyt vasta tyhmäksi itseni koenkin osana tällaista muka demokratiasta kumpuavaa systeemiä. Pahempaa kuin kommunismi,siinä kun ei ole demokratiasta kyse. Suomen pellot ja metsät ovat siis ympäristöriski. En tiedä mitä tähän hulluuteen sanoa."

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 07.06.26 - klo:08:45

Saitin kovimmat "kapitalistit" ovat ensimmäisenä huutamassa, kun maataloustukia ollaan leikkaamassa.
Eikö se markkinatalous kelpaakkaan enää? 

Ööö...missä länsi- Euroopan valtiossa maatalous toimii täysin markkinatalouden ehdoilla, ilman tukea?

 Itse olemme äänestyksillä valinneet markkinataloudettoman maatalouden.

😁😁😁

Eli olet valinnut olla tukielätti?
Kummasti se vaan sosialismi houkuttelee sinuakin. 

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 07.06.26 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 07.06.26 - klo:08:45

Saitin kovimmat "kapitalistit" ovat ensimmäisenä huutamassa, kun maataloustukia ollaan leikkaamassa.
Eikö se markkinatalous kelpaakkaan enää? 

Ööö...missä länsi- Euroopan valtiossa maatalous toimii täysin markkinatalouden ehdoilla, ilman tukea?

 Itse olemme äänestyksillä valinneet markkinataloudettoman maatalouden.

😁😁😁

Eli olet valinnut olla tukielätti?
Kummasti se vaan sosialismi houkuttelee sinuakin. 

Uusi-Seelanti on ainoa kehittynyt maa, joka poisti maataloudestaan kaikki suorat tuotantotuet ja vientikannustimet kerralla vuonna 1984. Tämän seurauksena maan maataloussektori toimii täysin ilman valtion suoria taloudellisia tukia ja altistuu suoraan maailmanmarkkinoiden hintavaihteluille.Uudessa-Seelannissa siirryttiin tukien poistamiseen seuraavien toimien ja vaikutusten kautta:Tukien poisto (1984): Valtio lakkautti yli 30 erilaista maatalouden hintatukea, verohuojennusta ja vientitukea. Tätä ennen maatalous oli ylisuojeltua, mikä johti ylituotantoon ja kannattamattomien syrjäseutujen viljelyyn.Markkinalähtöisyys: Tukien poiston myötä maatalouden tuottavuus, tehokkuus ja laatu ovat kasvaneet huomattavasti. Maanviljelijät keskittyvät tuotteisiin, joille on todellista kysyntää.Julkiset investoinnit: Vaikka suoria tuotantotukia ei makseta, valtio investoi edelleen maataloutta tukevaan infrastruktuuriin ja tutkimukseen.Ympäristövaikutukset: Tukien poistamisen on todettu parantaneen ympäristön tilaa, kun luonnonvarojen tuhlaaminen ja ympäristölle haitallinen viljely kannattamattomilla alueilla vähenivät.

   Suomessa ympäristötuki ei ole millään muotoa parantanut ympäristön tilaa.
   On tunnustettu että ympäristötuki on vain yksi tuki muiden joukossa ilman tavoitteita.

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 10.06.26 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 07.06.26 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 07.06.26 - klo:08:45

Saitin kovimmat "kapitalistit" ovat ensimmäisenä huutamassa, kun maataloustukia ollaan leikkaamassa.
Eikö se markkinatalous kelpaakkaan enää? 

Ööö...missä länsi- Euroopan valtiossa maatalous toimii täysin markkinatalouden ehdoilla, ilman tukea?

 Itse olemme äänestyksillä valinneet markkinataloudettoman maatalouden.

😁😁😁

Eli olet valinnut olla tukielätti?
Kummasti se vaan sosialismi houkuttelee sinuakin. 

Uusi-Seelanti on ainoa kehittynyt maa, joka poisti maataloudestaan kaikki suorat tuotantotuet ja vientikannustimet kerralla vuonna 1984. Tämän seurauksena maan maataloussektori toimii täysin ilman valtion suoria taloudellisia tukia ja altistuu suoraan maailmanmarkkinoiden hintavaihteluille.Uudessa-Seelannissa siirryttiin tukien poistamiseen seuraavien toimien ja vaikutusten kautta:Tukien poisto (1984): Valtio lakkautti yli 30 erilaista maatalouden hintatukea, verohuojennusta ja vientitukea. Tätä ennen maatalous oli ylisuojeltua, mikä johti ylituotantoon ja kannattamattomien syrjäseutujen viljelyyn.Markkinalähtöisyys: Tukien poiston myötä maatalouden tuottavuus, tehokkuus ja laatu ovat kasvaneet huomattavasti. Maanviljelijät keskittyvät tuotteisiin, joille on todellista kysyntää.Julkiset investoinnit: Vaikka suoria tuotantotukia ei makseta, valtio investoi edelleen maataloutta tukevaan infrastruktuuriin ja tutkimukseen.Ympäristövaikutukset: Tukien poistamisen on todettu parantaneen ympäristön tilaa, kun luonnonvarojen tuhlaaminen ja ympäristölle haitallinen viljely kannattamattomilla alueilla vähenivät.

   Suomessa ympäristötuki ei ole millään muotoa parantanut ympäristön tilaa.
   On tunnustettu että ympäristötuki on vain yksi tuki muiden joukossa ilman tavoitteita.

Uudessa-Seelannissa kasvuaika kestää ympäri vuoden. Tarkoitatko siis, että jos Suomessa poistetaan maataloustuet, niin Suomessakin kasvuaika pitenee ympäri vuotiseksi?🎅🎅

UudenSeelannin reformissa poistettiin paljon muutakin, teollisuus- ja vientituet, työllisyys- ja palkkatukia, ja julkista sektoria sopeutettiin. Eli velkainen valtio pääsi kertaheitolla eroon kaiken maailman kuluistaan.
Kyllähän maatalous olisi bisnesmielessä terveemmällä pohjalla ilman tukia, mutta dynaamisempaa ja suhdanneherkempää, niin valtio on se joka tukia haluaa. Että olisi huoltovarmuutta ja stabiilisuutta kansan ruokahuollossa. Ja protektionismikin merkkaa, tuonti pitää aina maksaa velalla tai vientituloilla.

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 10.06.26 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 10.06.26 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 07.06.26 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 07.06.26 - klo:08:45

Saitin kovimmat "kapitalistit" ovat ensimmäisenä huutamassa, kun maataloustukia ollaan leikkaamassa.
Eikö se markkinatalous kelpaakkaan enää? 

Ööö...missä länsi- Euroopan valtiossa maatalous toimii täysin markkinatalouden ehdoilla, ilman tukea?

 Itse olemme äänestyksillä valinneet markkinataloudettoman maatalouden.

😁😁😁

Eli olet valinnut olla tukielätti?
Kummasti se vaan sosialismi houkuttelee sinuakin. 

Uusi-Seelanti on ainoa kehittynyt maa, joka poisti maataloudestaan kaikki suorat tuotantotuet ja vientikannustimet kerralla vuonna 1984. Tämän seurauksena maan maataloussektori toimii täysin ilman valtion suoria taloudellisia tukia ja altistuu suoraan maailmanmarkkinoiden hintavaihteluille.Uudessa-Seelannissa siirryttiin tukien poistamiseen seuraavien toimien ja vaikutusten kautta:Tukien poisto (1984): Valtio lakkautti yli 30 erilaista maatalouden hintatukea, verohuojennusta ja vientitukea. Tätä ennen maatalous oli ylisuojeltua, mikä johti ylituotantoon ja kannattamattomien syrjäseutujen viljelyyn.Markkinalähtöisyys: Tukien poiston myötä maatalouden tuottavuus, tehokkuus ja laatu ovat kasvaneet huomattavasti. Maanviljelijät keskittyvät tuotteisiin, joille on todellista kysyntää.Julkiset investoinnit: Vaikka suoria tuotantotukia ei makseta, valtio investoi edelleen maataloutta tukevaan infrastruktuuriin ja tutkimukseen.Ympäristövaikutukset: Tukien poistamisen on todettu parantaneen ympäristön tilaa, kun luonnonvarojen tuhlaaminen ja ympäristölle haitallinen viljely kannattamattomilla alueilla vähenivät.

   Suomessa ympäristötuki ei ole millään muotoa parantanut ympäristön tilaa.
   On tunnustettu että ympäristötuki on vain yksi tuki muiden joukossa ilman tavoitteita.

Uudessa-Seelannissa kasvuaika kestää ympäri vuoden. Tarkoitatko siis, että jos Suomessa poistetaan maataloustuet, niin Suomessakin kasvuaika pitenee ympäri vuotiseksi?🎅🎅

Uudessa Seelannissa on 4 ilmastovyöhykettä.